Usein kysyttyä sijaisvanhemmuudesta
Perustietoa perhehoidosta löydät sivustomme Tietoa perhehoidosta – ja Tukea arkeen -osiosta. Lisää yleisiä kysymyksiä ja vastauksia perhehoidosta on koottu UKK-palstalle.
Pitääkö sijaisvanhemmaksi ryhtyvällä olla tietty pohjakoulutus?
Lastensuojelun perhehoitajalle eli sijaisvanhemmalle ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia, jos perheessä on alle neljä sijoitettua lasta tai nuorta. Perhehoitolain mukaan jokaisen perhehoitajaksi ryhtyvän on käytävä ennakkovalmennus. Suomessa käytössä oleva PRIDE-valmennus antaa turvallisen perustan ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Jos perheeseen sijoitetaan enemmän kuin neljä lasta tai nuorta, toisella sijaisvanhemmalla on oltava soveltuva alan koulutus.
Minkäikäinen on sopiva sijaisvanhemmaksi?
Lastensuojelun perhehoitajaksi eli sijaisvanhemmaksi ryhtyville ei ole määritelty ehdottomia ikärajoja. Tavanomainen käytäntö toistaiseksi voimassa olevassa perhehoidossa on, että perhehoitaja voisi sopisi ikänsä puolesta lapsen biologiseksi vanhemmaksi. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi läheis- ja sukulaissijaisvanhemman tai lyhytaikaista perhehoitoa tarjoavien kohdalla, ikäkysymys harkitaan aina yhdessä sijoittajan kanssa.
Voimmeko ryhtyä sijaisperheeksi, kun emme ole ydinperhe?
Perhehoitajaksi ryhtyvän perhemuodolla ei ole merkitystä. Perhehoitajaksi voi ryhtyä elipä yksin tai parisuhteessa tai olipa perheellä lapsia tai. Monimuotoiset perheet ovat tervetulleita! Sijaisperhettä tarvitsevien lasten tarpeet ovat erilaisia, siksi myös erilaisia sijaisperheitä tarvitaan.
Kuinka monta lasta voidaan sijoittaa yhteen sijaisperheeseen?
Sijoitettuja lapsia voi olla enintään neljä, mutta perheen omien lasten määrä vaikuttaa asiaan. Lukumäärä voi ylittyä, jos sijoitetut lapset tai nuoret ovat sisaruksia tai jos molemmat perhehoitajat ovat kotona ja jommallakummalla on tehtävään soveltuva koulutus. Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä. Jos perheessä on siis esimerkiksi kaksi alle kouluikäistä lasta ja vanhemmat käyvät töissä kodin ulkopuolella, perheeseen voidaan sijoittaa enintään kaksi lasta.
Pitääkö sijaisvanhemmaksi ryhtyvällä olla iso asunto?
Normaalikokoinen perheasunto riittää myös sijaisperheelle. Tavanomainen edellytys on, että sijoitetulle lapselle tai nuorelle on oma huone.
Millaisen palkkion ja korvauksen sijaisvanhempi tehtävästään saa?
Niin sijaisvanhemmille kuin aikuisten perhehoitajillekin maksetaan kuukausittain hoitopalkkio ja kulukorvaus. Palkkion tulisi määräytyä lapsen tai nuoren hoidettavuuden perusteella. Erittäin vaikeahoitoisen lapsen perhehoito edellyttää yleensä hoitajan kotiin jäämistä. Palkkion tulisi tämä mahdollistaa. Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen ruokailuun, vaatetukseen ynnä muihin päivittäisiin kuluihin.
Lue täältä lisää perhehoidon palkkioista ja korvauksista
Voinko itse vaikuttaa siihen, millainen lapsi tai nuori meille tulee perhehoitoon?
Sijoituksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että lapsi ja perhe sopivat hyvin yhteen. Perhehoitaja ja sosiaalityöntekijä arvioivat yhdessä, miten hyvin sijaisperhe pystyisi parhaiten vastaamaan tietyn lapsen tarpeisiin. Lapsi ja perhe saavat tutustua toisiinsa ennen sijoituspäätöstä. Uuden sijoitetun lapsen tulo koskee koko perhettä, joten myös biologisten lasten ja muiden sijoitettujen näkemykset on otettava huomioon.
Saako sijoitettu lapsi tai nuori tavata vanhempiaan?
Sijoitetulla lapsella tai nuorella on oikeus pitää yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, sukuunsa ja muille hänelle läheisiin ihmisiin. Yhteydenpito ja lapsen perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeä osa perhehoitoa ja merkityksellisiä lapselle ja nuorelle.
Hyvät suhteet lapsen syntymäperheeseen ja muuhun sukuun takaavat yleensä myös parhaan onnistumisen lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmaan kirjataan yhteisessä neuvottelussa sovitut tapaamiset ja yhteydenpito lapsen tai nuoren ja hänen vanhempiensa kesken.
Lapsi tai nuori tapaa vanhempiaan sovitusti joko sijaisperheessä, biologisten vanhempiensa luona tai muussa, yhteisesti sovitussa paikassa. Myös muu yhteydenpito esimerkiksi puhelimitse tai muiden sähköisten viestimien avulla on tärkeää.