Päättyneet hankkeet

Tällä sivulla kerromme lyhyesti Perhehoitoliiton viimeisimmistä, jo päättyneistä hankkeista.

Kodista kotiin -hanke (STEA 2023–2026)

Perhehoitoliiton Kodista kotiin -hankkeen (STEA 2023–2026) lähtökohtana oli ikäihmisten, perhehoitajien ja perhehoitopaikkojen yhteensovittamisen toimintamallin kehittäminen perhehoitoon.

Toimintamallin tavoitteena on turvata onnistuneita perhehoidon aloituksia ja suojata ikääntynyttä epäonnistuneiden kokeilujen aiheuttamalta kuormitukselta. Tarve välineille, joilla yhteensovittamista voi käytännössä toteuttaa, nousi pitkäaikaisen, perhehoitajan kodissa toteutuvan perhehoidon erityisyydestä.

Toimintamalli syntyi hankkeessa laajan yhteistyön tuloksena. Yhteiskehittämiseen osallistui lähes 200 vapaaehtoista ikääntynyttä, läheistä ja perhehoitajaa sekä kymmeniä hyvinvointialueiden työntekijöitä. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat myös Ikäinstituutti, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Muistiliitto, Omaishoitajaliitto ja Satakunnan hyvinvointialue.

Yhteensovittamisen toimintamalli sisältää käytännön välineitä, jotka tukevat ikääntyneen, perhehoitajan ja perhekodin yhteensovittamista perhehoidon aloitusvaiheessa. Toimintamallin välineitä voi soveltaa myös muissa aikuisten perhehoidon muodoissa. Toimintamalli välineineen sekä ohjevihkonen sen käyttöön ovat ladattavissa maksutta Perhehoitoliiton Tuotteet-sivulta.

Tutustu toimintamalliin!

Hankkeen päätyttyä Perhehoitoliitto jatkaa toimintamallin käyttöönoton tukemista perhehoidon kentällä. Toimintamallin päämääränä on pitkällä aikavälillä vähentää epäonnistuneita kokeiluja, pidentää perhehoidon kestoa ja vahvistaa perhehoitajien toimintaedellytyksiä huolellisten asukasvalintojen kautta.

Tutustu myös

kotona perheessä (2020-2023)

Kotona perheessä – Ikäihmisten hyvä arki perhehoidossa -hanke toteutettiin, jotta ikäihmiset voivat itse määritellä sitä, millaisista asioista hyvä perhehoitoarki rakentuu. Hanketta ohjasi arvona se, että ikäihmiset voivat itse olla määrittelemässä, millaisista asioista hyvä perhehoitoarki rakentuu. Asiantuntijalähtöisen kehittämisen sijaan hanketyöskentelyssä nostettiin keskiöön ikäihmiset ja heidän kokemuksensa.

Hankkeen päätuotos eli Hyvän perhehoitoarjen suositukset julkaistiin syksyllä 2021.

Kolmivuotinen hanke oli valtakunnallinen. Yhteiskehittämiseen osallistui 39 ikäihmistä yhdeksästä perhekodista ja näiden kotien perhehoitajat (16) ja perhehoidon työntekijät (3) Oulunkaaren kuntayhtymän, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen perhehoitoyksiköiden alueelta. Hankkeen 19 työpajaan osallistui 82 yksittäistä henkilöä; ikäihmisten omaisia, Muistiliiton muistiaktiivit, perhehoitajia ja perhehoidon työntekijöitä eri puolelta Suomea. Hankkeen toteutuksen ja kehittämistyön tukena oli kolme asiantuntijaorganisaatiota: Ikäinstituutti, Muistiliitto ja Turun ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa tuotettiin myös opasvideoita ikäihmisten perhehoidosta, kuten tämä:

  • Hankkeessa tuotettuja materiaaleja on ladattavissa ja tilattavissa Perhehoitoliiton Tuotteet-sivuilta.

Meidän sakki – sisarussuhteiden vahvistaminen sijaisperheissä (2018–2021)

Hankkeen tavoitteena oli nostaa esille sisarussuhteiden merkitys ja vahvistaa sisarussuhteita pitkäaikaista perhehoitoa antavissa sijaisperheissä. Hanke tuki perhehoitajia sisarussuhteiden syventämisessä ja työntekijöitä koko sijaisperheen huomioimisessa.

Hankkeessa kokeiltiin koko perheen kanssa toteutettavaa sisarussuhteiden vahvistamiseen tähtäävää työskentelyä, koulutettiin ohjaajia Meidän sakki -sisarusryhmille ja kehitettiin koko perheen vuorovaikutusta ja sisarussuhteita vahvistavia tuotteita (Meidän sakki -lautapeli, Meidän sakin tehtäväkirja, Keltaisen talon ketut -satukirja). Meidän sakki -ajattelua levittämällä ja juurruttamalla hanke sai aikaan toimintakulttuurin muutosta niin sijaisperheissä kuin perhehoitoa järjestävissä ja tuottavissa organisaatioissa. Hankkeen työ koottiin Sisarussuhteiden vahvistamisen käsikirjaan, jonka avulla jokainen voi sovitella silmilleen Meidän sakki -silmälaseja – ja nähdä sijaisperheen kokonaisuutena.

Haluatko tietää, miten juuri sinä voit vahvistaa sisarussuhteita perhehoidossa, perustaa Meidän sakki -sisarusryhmän, tai edistää koko sijaisperheen huomioimista omassa tehtävässäsi? Tutustu maksuttomiin materiaaleihimme ja myyntituotteisiimme, osallistu avoimiin koulutuksiimme tai tilaa ihan oma koulutus.

Katso tästä syksyllä 2021 julkaistu video Meidän sakki -perhetyöskentelystä:

Koko perheen huomioimiseen liittyvissä asioissa sinua palvelevat:

Tunne perhehoito (2011–2014), jatkohanke 2015–2016

Hankkeen päämäärä oli luoda edellytyksiä laadukkaalle perhehoidolle, jotta se olisi todellinen asumisen, hoivan ja huolenpidon vaihtoehto ikäihmisille.

Hankkeessa jatkettiin perhehoidon kokonaisprosessin kattavan toimintamallin juurruttamista yhteistyössä kuntien kanssa. Yhteistyötä tehtiin muun muassa kouluttamalla ja konsultoimalla kuntia perhehoidon käyttöönotossa sekä tukemalla kuntia alueellisen yhteistyön kehittämissä erityisesti hankkeen pilottialueilla (osa Etelä-Satakunnan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista).

Perhehoitajien toimintaedellytyksiä vahvistettiin vakiinnuttamalla kunnan vastuulla olevien tukimuotojen käyttöä sekä kehittämällä perhehoitajien järjestölähtöistä tukea. Lisäksi hankkeessa tiedotettiin ikäihmisten perhehoidosta, koulutettiin ikäihmisten perhehoitajien kouluttajia sekä kehitettiin perhehoidon laadunarviointia.

Voimaannuttavat taidemenetelmät osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia, Keinu-hanke (2011–2014)

Keinu-hankkeen tavoite oli voimaannuttavien taidemenetelmien juurruttaminen osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia. Hankkeessa mallinnettiin erilaisia taidemenetelmiä. Musiikin ja draaman rinnalle tuotiin lisäksi voimauttava valokuva sekä tanssi-liiketerapia. Tavoite oli yhteisötaiteen avulla edesauttaa ihmisten sosiaalista hyvinvointia, osallisuuden tunnetta, oman elämänhallinnan ja keskinäisen yhteisöllisyyden lisääntymistä.

Keinu-hankkeessa koottiin yhteen perheeseen sijoitetun lapsen hyvinvoinnin kannalta kaikki tärkeät osapuolet: sekä lapsen omat vanhemmat ja läheiset että sijaisperhe. Lapsen omien vanhempien ja läheisten tuominen tasavertaisina osallistujina mukaan oli uudenlainen näkökulma.