Puolueet: Älkää jättäkö perhehoitoa marginaaliin!
Kävimme läpi puolueiden poliittisia ohjelmia perhehoidon näkökulmasta. Perhehoitokirjauksia ei ole toistaiseksi paljon, mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata tilannetta, Perhehoitoliiton Merja Lehtiharju, Sanna Kosonen ja Anu Lehtosaari kirjoittavat.
Kevään 2027 eduskuntavaalit lähestyvät, ja puolueet viimeistelevät parhaillaan linjauksiaan tulevien vuosien politiikan suunnasta. Puoluekokouksissa hyväksytyt poliittiset ohjelmat ohjaavat puolueiden vaaliohjelmia, poliittisia aloitteita ja päätöksentekoa niin eduskunnassa, hyvinvointialueilla kuin kunnissakin.
Puolueohjelmat kertovat paljon siitä, millaisiin ratkaisuihin Suomessa uskotaan tulevaisuudessa. Ne paljastavat myös sen, mikä jää keskustelun marginaaliin. Yksi tällainen palvelumuoto on perhehoito.
Perhehoito tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen ja tavalliseen arkeen kodissa osana perhettä ja yhteisöä. Sen avulla voidaan tarjota hoivaa, tukea ja huolenpitoa ikäihmisille, vammaisille henkilöille, mielenterveyden haasteista ja riippuvuussairauksista kuntoutuville ihmisille sekä lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua vanhempiensa kanssa.
Tarkastelimme eri puolueiden poliittisia ohjelmia perhehoidon näkökulmasta nyt, kun vaaliohjelmien valmistelu on käynnissä. Kuinka vahvasti perhehoito näkyy puolueiden tavoitteissa? Vai näkyykö?
Perhehoidon tulevaisuus ei ratkea vain puolueiden omissa työryhmissä. Nyt on oikea aika vaikuttaa siihen, millaisia tavoitteita vaaliohjelmiin kirjataan ja millaisia ratkaisuja tulevalla vaalikaudella edistetään.
SDP: Perhehoitoa lapsille, nuorille, mielenterveyden tueksi ja ikäihmisille
Sdp:n ohjelmassa perhehoito näkyy laajasti eri kohderyhmien palveluissa.
Puolue haluaa vahvistaa lastensuojelun perhehoitajien toimintaedellytyksiä ja tukimuotoja, jotta yhä useampi lapsi ja nuori voisi kasvaa turvallisessa perheympäristössä. Ohjelmassa ehdotetaan kotiin vietävän perhehoidon hyödyntämistä nuorten ja nuorten perheiden tukena esimerkiksi itsenäistymisen, päihteettömyyden ja mielenterveyden vahvistamisessa.
Mielenterveyspalveluissa sdp haluaa lisätä mahdollisuuksia käyttää toimeksiantosuhteista perhehoitoa elämänhallinnan, asumisen ja itsenäisen elämän tukena. Ikääntyneiden palveluissa puolue nostaa esiin kotiin annettavan perhehoidon sekä perhekodeissa toteutettavan perhehoidon osana ikääntyneiden asumisen, arjen tuen ja hoivan ratkaisuja.
Keskusta: Erityinen painotus ikäihmisten perhehoitoon
Keskustan ohjelmassa perhehoito nousee esiin erityisesti ikäihmisten palveluissa.
Puolueen mukaan perhehoitoa tulee lisätä vaihtoehtona vanhustenhoivassa. Keskusta korostaa ikäihmisten perhehoidon vahvuuksina mahdollisuutta asua kotona, jatkuvuutta ja pysyviä ihmissuhteita.
Vaikka ohjelmassa tunnistetaan myös lasten, vammaisten henkilöiden ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tarvitsema tuki, varsinaisia perhehoitoa koskevia kirjauksia näiden ryhmien osalta ei ohjelmassa esitetä.
Kokoomus: Lastensuojelun pysyvyys keskiössä
Kokoomus näkee ikäihmisten perhehoidon yhtenä tärkeänä hoivan vaihtoehtona, jota täytyy edistää ja jonka käyttöä tulee lisätä.
Lastensuojelussa kokoomus korostaa lapsen etua, turvallista kasvuympäristöä ja pysyviä ihmissuhteita. Tavoitteena on tukea lapsiperheitä niin, että lasten sijoittamista kodin ulkopuolelle tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Vaikka ohjelmassa mainitaan pysyvä sijoitus ja adoptio lapsen edun mukaisina ratkaisuina, konkreettisia tavoitteita lastensuojelun perhehoidon kehittämiseksi ei esitetä.
Vihreät: Selkeät tavoitteet kaikille perhehoidon kohderyhmille
Vihreiden ohjelmassa perhehoito tunnistetaan poikkeuksellisen laajasti osana eri palveluita. Puolue esittää perhehoidon lisäämistä vanhusten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vammaisten henkilöiden palveluissa. Myös lastensuojelun perhehoidon vahvistaminen kuuluu tavoitteisiin.
Erityisen huomion vihreät kohdistaa sijaishuollossa oleviin nuoriin. Puolue haluaa lisätä heidän mahdollisuuksiaan päästä perhehoitoon sekä palauttaa lastensuojelun jälkihuollon yläikärajan 25 vuoteen.
Vasemmistoliitto: Tukea omais- ja perhehoidolle
Vasemmistoliitto nostaa perhehoidon esiin omaishoitajien tukemisen yhteydessä. Puolue korostaa laadukkaiden omais- ja perhehoitoa tukevien palveluiden merkitystä sekä haluaa lisätä omaishoitajien vapaita ja kehittää sijaisjärjestelyjä.
Muiden perhehoidon kohderyhmien osalta ohjelma ei sisällä erillisiä perhehoitoa koskevia kirjauksia.
RKP: Perhehoito ei nouse erikseen esiin
Rkp:n ohjelmassa käsitellään lastensuojelun henkilöstöresursseja, vanhuspalveluja, omaishoitajien asemaa ja ikääntyneiden asumisratkaisuja. Puolue korostaa palvelujen toimivuutta ja henkilöstön riittävyyttä, mutta perhehoitoa ei ohjelmassa erikseen mainita.
Kristillisdemokraatit: Monimuotoisuutta palveluihin
Kristillisdemokraatit korostaa vanhuspalveluiden turvaamista sekä asumis- ja palveluvalikoiman monimuotoisuutta ja valinnanvapautta. Perhehoito ei nouse ohjelmassa omana ratkaisunaan esiin.
Liike Nyt: Vanhukset kuntien vastuulle
Puolue esittää vanhusten hoivan siirtämistä kuntien vastuulle. Perhehoito ei nouse ohjelmassa esiin.
Perussuomalaiset: Missä kirjaukset?
Tätä tarkastelua tehtäessä perussuomalaisten ohjelmista ei löytynyt perhehoitoa koskevia kirjauksia.
Mitä poliittiset tavoitteet viestivät?
Perhehoito näkyy vahvimmin sdp:n ja vihreiden ohjelmissa. Molemmat puolueet tunnistavat sen mahdollisuudet useissa palveluissa ja eri kohderyhmien tukemisessa.
Keskusta painottaa erityisesti ikäihmisten perhehoitoa. Kokoomus korostaa lasten turvallisia ja pysyviä ihmissuhteita. Vasemmistoliitto tarkastelee perhehoitoa omaishoidon tukena. Monissa ohjelmissa perhehoito jää kuitenkin sivurooliin, vaikka sitä voidaan hyödyntää laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Tämä herättää kysymyksen: miksi palvelumuoto, jonka tavoitteena on tarjota hoivaa kodissa, yksilöllistä tukea ja yhteisöllisyyttä, näkyy poliittisissa ohjelmissa edelleen varsin vähän?
Mitä Perhehoitoliitto tavoittelee?
Perhehoitoliiton tavoitteena on perhehoidon pitkäjänteinen kansallinen kehittäminen osana lasten ja nuorten, vammaisten henkilöiden, mielenterveyden haasteista ja riippuvuussairauksista kuntoutuvien ihmisten sekä ikäihmisten palveluja.
Tämä edellyttää ennen kaikkea perhehoidon tunnettuuden vahvistamista. Tarvitaan valtakunnallista viestintää ja yhteiskunnallista markkinointia, jotta yhä useampi tunnistaa perhehoidon mahdollisuudet ja kiinnostuu perhehoitajana toimimisesta.
Lisäksi lainsäädäntöä on uudistettava vastaamaan tämän päivän toimintaympäristöä ja tunnistamaan kaikki eri perhehoidon muodot omine erityispiirteineen. Erityisesti perhehoitajien oikeusturvaan, sosiaaliturvaan sekä hoidettavien ja heidän läheistensä asemaan liittyvät kysymykset vaativat ajantasaistamista.
Perhehoidon laatu ja yhdenvertaisuus puolestaan edellyttävät nykyistä vahvempaa kansallista ohjausta. Hyvinvointialueiden käytännöissä on merkittäviä eroja, joiden vuoksi perhehoidon saatavuus vaihtelee eri puolilla maata.
Perhehoitajien arjen tueksi on vahvistettava ohjausta, neuvontaa ja ennakoivaa valvontaa. Hyvin tuettu perhehoitaja pystyy tarjoamaan turvallista, laadukasta ja pitkäjänteistä hoivaa.
Myös tutkimustietoa tarvitaan enemmän. Perhehoitajien oikeudellisesta asemasta, perhehoidon eri muotojen vaikuttavuudesta ja palvelun laadusta on kerättävä järjestelmällistä tietoa päätöksenteon tueksi.
Kehittämistyölle on lisäksi asetettava selkeät ja mitattavat kansalliset tavoitteet. Vain siten voidaan arvioida, eteneekö perhehoidon kehittäminen suunnitellusti ja ovatko resurssit riittäviä.
Perhehoito on tulevaisuuden ratkaisu
Suomessa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua hoivan riittävyydestä, lastensuojelun kuormituksesta, palvelujen vaikuttavuudesta ja julkisen talouden kestävyydestä. Juuri näihin kysymyksiin perhehoito voi tarjota osan ratkaisuista.
Ikääntyneiden palveluissa perhehoito tarjoaa inhimillisen ja kustannusvaikuttavan vaihtoehdon kasvavaan hoivatarpeeseen. Lastensuojelussa selvitykset ja käytännön kokemukset ovat puolestaan viitanneet siihen, että yhä erilaisimpien lasten tarpeisiin palvelumuotoiltu perhehoito voi vähentää lastensuojelun raskaampien palveluiden tarvetta, tuoda säästöjä ja vahvistaa lasten hyvinvointia.
Perhehoidon kansallinen kehittäminen ei ole yksittäisen palvelun edistämistä, vaan investointi inhimillisempään, vaikuttavampaan ja kestävämpään tulevaisuuteen.
Kun vaaliohjelmia seuraavien kuukausien aikana kirjoitetaan, on vielä mahdollista vaikuttaa siihen, millainen osa perhehoidolle niissä annetaan. Kysymys kuuluu: nähdäänkö perhehoito tulevaisuuden ratkaisuna vai jääkö se jälleen marginaaliin?
Eduskuntavaalit järjestetään 18.4.2027. Tutustu Perhehoitoliiton vaalitavoitteisiin vaalisivullamme!
Merja Lehtiharju, toiminnanjohtaja
Anu Lehtosaari, kehittämispäällikkö
Sanna Kosonen, kehittämispäällikkö
Perhehoitoliitto ry
Avainsanat: eduskuntavaalit, hyvinvointialueet, ikäihmiset, kuntoutujat, lastensuojelu, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, sijaisperheet, sote, vaaliohjelmat, vaalit, vammaiset ihmiset