Perhehoito ei ole järjestetty avioliitto
Ikääntyvät arvioivat perhehoidon ja perhekodin sopivuutta sen perusteella, tuntuuko arki omalta ja voiko perhehoidossa elää omannäköistä elämää. Turvallisuus syntyy siitä, että voi luottaa ihmisiin ympärillä, Perhehoitoliiton Minna Laine ja Hanni Salo kirjoittavat.

Kolme vuotta sitten pohdimme blogissa, mitä yhteistä ikäihmisten perhehoidolla ja Tinderillä on. Vertaus oli leikkisä, mutta sen taustalla oli vakava kysymys: miten löytää toisilleen sopivat ikääntynyt, perhehoitaja ja perhekoti tilanteessa, jossa kyse on avun ja hoivan tarpeesta, mutta myös arjen ja kodin jakamisesta?
Perhehoitoliiton Kodista kotiin -hankkeen (STEA 2023–2026) päätyttyä vastaus on nyt aiempaa kirkkaampi. Pitkäaikainen perhehoito ei voi olla järjestetty avioliitto; ratkaisu, jossa muuttoa suunnitellaan ilman ikääntyneen aitoa mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kenen kanssa ja millaiseen arkeen hän muuttaa.
Kolmen vuoden ajan kehitimme Perhehoitoliitossa yhdessä ikääntyvien, perhehoitajien, läheisten ja hyvinvointialueiden ammattilaisten kanssa toimintamallia, jonka tavoitteena on tukea onnistuneita perhehoidon aloituksia ja vahvistaa ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua itseään koskeviin valintoihin.
Yksi hankkeen tärkeimmistä opeista oli tämä: Ikääntyvät eivät arvioi perhehoidon ja perhekodin sopivuutta vain avun tarpeen kautta, vaan sen perusteella, millaisia ihmissuhteet ovat, tuntuuko arki omalta ja voiko perhehoidossa elää omannäköistä elämää ja säilyykö oma päätösvalta myös perhehoidossa. Heille turvallisuus syntyy siitä, että voi luottaa ihmisiin ympärillä.
Mitä opimme onnistuneista perhehoidon aloituksista?
Kehittämistyö vahvisti käsitystä siitä, ettei yhteensovittaminen ole yksittäinen väline tai irrallinen työvaihe. Se on toimintatapa, joka edellyttää rakenteellista tukea ja tietoista työskentelyä.
Perhehoidon oikea-aikaisuus on tärkeää myös ikääntyneen vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta. Yhteensovittamisen perustana oleva elämänlaadullisten tarpeiden selvittäminen voi kaventua, jos ikääntynyt ei enää kykene kertomaan niistä. Perhehoidon asiakkaiden tunnistamista helpottavat hankkeessa kirkastetut perhehoidon sanalliset myöntämiskriteerit ja tuotetut RAI-arvioinnin lisätyökalut.
Toinen oppi oli, että yhteensovittaminen tarvitsee konkreettisten työvälineiden lisäksi selkeitä rakenteita: yhteisiä käytäntöjä ja vastuunjakoa. Tätä varten hankkeessa koottiin hyvä käytäntö perhehoidon aloitusprosessiin.
Kolmas havainto oli, että valinnanmahdollisuuksien toteutumisen ei tapahdu itsestään, vaan tarvitaan tukea ja aktiivista työskentelyä. Tämän avuksi kehitettiin tarkistuslista ikääntyville ja perhekodin esite – välineet, joiden avulla sekä ikääntyvän tarpeet että perhekodin arki voidaan tehdä näkyviksi ja yhteensovittaa.
Neljäs löydös oli se, kuinka tärkeää on, että perhehoidon aloituksessa huomioidaan ikääntyneiden lakisääteiset oikeudet ja niiden kytkeytyminen perhehoidon erityisyyteen: elämiseen ja arjen jakamiseen yhteisessä kodissa. Muistilappu ikääntyneiden lakisääteisistä oikeuksista muistuttaa siitä, että monet yhteensovittamista puoltavat velvoitteet tulevat lainsäädännöstä.
Hanke on ohi, mutta työ jatkuu
Kodista kotiin -hanke päättyi kesällä 2026, mutta sen tuotosten ja tulosten juurruttaminen hyvinvointialueille jatkuu Perhehoitoliitossa.
Jos hankkeen viesti pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, se olisi tämä: pitkäaikaisen perhehoidon ei pitäisi olla järjestetty avioliitto. Hyvä perhehoito syntyy silloin, kun löytyy yhteensopivuus, ja kun ikääntyvällä itsellään on mahdollisuus olla mukana päättämässä ja valitsemassa. Koti ei ole vain paikka. Se on kokemus siitä, että voi elää omannäköistä elämää, tulla kohdatuksi omana itsenään ja kuulua turvallisesti osaksi yhteisöä.
Yhteensovittamista kannattaa tehdä yhdessä. Yhdessä toteutettiin myös yhteensovittamisen toimintamalli, jonka kehittämiseen osallistui yli 200 ihmistä – ikääntyviä ja ikääntyneitä, läheisiä ja omaisia, perhehoitajia ja hyvinvointialueiden työntekijöitä.
Lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Ikäinstituutti, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Muistiliitto, Omaishoitajaliitto ja Satakunnan hyvinvointialue. Lämmin kiitos teistä jokaiselle!
Hanni Salo, hankesuunnittelija
Minna Laine, hankepäällikkö
Perhehoitoliiton Kodista kotiin -hanke
Tutustu myös
- Uutinen: Uudet työvälineet helpottavat perhehoidon aloitusvaihetta (perhehoitoliitto.fi)
- Yhteensovittamisen toimintamalli ikääntyneiden perhehoitoon (perhehoitoliitto.fi)
- Lehtiartikkeli yhteensovittamisen toimintamallista (Perhehoito-lehti 2/2026).
- Videotallenne toimintamallin perehdytystilaisuudesta (Youtube).
- Kodista kotiin -hankeraportti perhehoidon johtajille ja kehittäjille.
- Artikkeli kehittämistyöstä: Laine M, Salo H, Rappe E. Valitaanko koti yhdessä? Yhteensovittamisen toimintamalli valinnanmahdollisuuden tueksi. Gerontologia 40(2), 2026.
- Yhteensovittamisen toimintamallin kehittämistyön kuvaus Innokylässä.
Avainsanat: hanketyö, Hanni Salo, hyvinvointialueet, ikäihmisten perhehoito, kehittämistyö, Kodista kotiin, Minna Laine, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, perhekodit, toimintamalli, yhteensovittaminen