Perhehoito on ihmissuhdelaji
Onnistuneen perhehoidon perusta on, että perhehoitoon tulevan lapsen tai aikuisen ja perhehoitajan välille saadaan luotua toimiva kemia. Se vaatii tarpeiden ja toiveiden huolellista yhteensovittamista, Perhehoitoliiton Hanni Salo, Minni Haveri ja Anu Lehtosaari kirjoittavat.
Perhehoito on erityinen hoivan ja tuen muoto, koska se tapahtuu ihmisten arjessa – kodeissa, joissa eletään tavallista elämää. Olipa kyse lapsesta, nuoresta, ikääntyneestä tai muusta tukea tarvitsevasta ihmisestä, perhehoidossa yhdistyvät eri ihmisten elämäntavat, tottumukset ja tarpeet.
Siksi perhehoidon onnistuminen ei perustu vain siihen, mitä tehdään, vaan myös siihen, miten ihmiset sopivat yhteen.
Perhehoidossa ihminen ei tule vain sijoitetuksi tai asiakkaaksi, vaan hän tulee osaksi toisen ihmisen arkea.
Aikuisten perhehoidossa se voi tarkoittaa yhteisiä ruokailuja, iltahetkiä, hiljaisuutta tai keskustelua. Jokainen perhekoti on erilainen, ja jokainen sinne tuleva ihminen tuo mukanaan oman elämänsä rytmin, toiveet ja rajat.
Juuri tämä tekee perhehoidosta merkityksellistä ja samalla herkkää.
”Perhehoidossa ihminen ei tule vain sijoitetuksi tai asiakkaaksi, vaan hän tulee osaksi toisten ihmisen arkea.”
Hyvä arki aikuisten perhehoidossa syntyy, kun esimerkiksi elämänrytmit eivät törmää jatkuvasti, kodin tavat tuntuvat itselle luontevilta, vuorovaikutus on turvallista ja riittävän sujuvaa, oma tila ja yhteinen aika löytävät tasapainon ja ennen kaikkea ihmisillä on tunne, että he saavat olla oma itsensä.
Kyse ei ole täydellisestä samanlaisuudesta, vaan riittävästä yhteensopivuudesta.
Lasten perhehoidossa hyvä arki on tehty ennustettavasta elämästä ja elämänilon pilkahduksista. Hyvä arki on turvallisia suhteita, joissa on tilaa hioa särmiä joskus isommallakin tunteella.
Siinä on kaikille tilaa tunnustella itseä ja omia rajoja suhteessa muihin, muuttaa mieltä, harjoitella, epäonnistua, aloittaa uudelleen, tehdä huonoja päätöksiä, kehittyä – vailla pelkoa hylkäämisen kokemuksesta. Riittävä yhteensopivuus varmistaa jatkuvuutta ihmissuhteissa, hyvän arjen perustassa.
”Lasten perhehoidossa hyvä arki on turvallisia suhteita, joissa on tilaa hioa särmiä joskus isommallakin tunteella.”
Perhehoitajan tehtävässä keskeistä ei ole pelkästään kasvatus, hoiva tai ohjaus, vaan myös kyky elää arkea toisen ihmisen kanssa.
Se tarkoittaa oman arjen näkyväksi tekemistä, joustavuutta ja rajojen tunnistamista. Se on myös herkkyyttä huomata, milloin toinen voi hyvin, tai havahtua siihen, että kaikki eivät sovi kaikille.
Perhehoidossa yhteisen arjen rakentaminen voi olla kuin pitkän matkan juoksu: pitkäjänteistä tehtävään sitoutumista, jossa edetään askel askeleelta kohti lapsen, aikuisen tai ikääntyneen hyvinvoinnin vahvistumista.
Matkan aikana kohdataan sekä tasaisia osuuksia että nyppylää ja kukkulaa, jolloin tekemistä on arvioitava uudelleen, jotta kokonaisuus etenee kestävästi. Tärkeintä on rakentaa arkea määrätietoisesti ja samalla huolehtia siitä, että suunta on se yhteisesti sovittu.
Arjen sovitteleminen ja kompromissien tekeminen ei ole epäonnistumista, vaan osa perhehoidon luonnetta. Ennen tutustumistapaamista olisi kuitenkin hyvä selvittää mahdollisimman hyvin, että perusteet yhteensopivuudelle ovat kunnossa ja perhehoitaja pystyy vastaamaan perhehoidossa aloittavan tarpeisiin.
”Arjen sovitteleminen ja kompromissien tekeminen ei ole epäonnistumista, vaan osa perhehoidon luonnetta.”
Perhehoitajan ja perhehoidettavan hyvä mätsäys ei synny sattumalta. Se on seurausta siitä, että tieto kulkee ja tahtoa löytyy: perhehoitajan on saatava kertoa omasta arjestaan realistisesti, hoidettavan toiveet ja tarpeet tulee saada aidosti esiin ja ammattilaisten pitää tuntea molemmat osapuolet ja tukea yhteensopivuuden arviointia.
Mätsäys on yhteensovittamista. Se on tapa varmistaa, että päätökset eivät perustu vain palvelutarpeeseen, vaan myös siihen, millainen arki sopii kenellekin.
Päätöksissä on huomioitava myös, että perhehoidon aloittava aikuinen saa pitää kiinni asioista, jotka saavat elämän tuntumaan omannäköiseltä. Lapsen toiveita hänen omasta perhehoitoarjestaan on kysyttävä ja kuunneltava. On myös huomioitava, miten perhehoidettavan tärkeistä ihmissuhteista ja yhteyksien säilymisestä, vahvistamisesta tai niiden uudelleen luomisesta huolehditaan.
”Päätöksissä on huomioitava myös, että perhehoidon aloittava aikuinen saa pitää kiinni asioista, jotka saavat elämän tuntumaan omannäköiseltä.”
Onnistunut perhehoidon aloitus ei näy vain ensimmäisinä viikkoina. Se näkyy siinä, että arki alkaa tuntua omalta, että kenenkään ei tarvitse jatkuvasti sopeutua liikaa ja että jokainen hoidettava voi luottaa ja tulla kohdatuksi.
Perhehoidossa etsitään enemmän kuin vain vapaata paikkaa. Siinä etsitään toisilleen sopivia ihmisiä, sopivaa kotia ja sopivaa tapaa elää arkea yhdessä.
Juuri siksi perhehoidon aloittavan ihmisen ja perhehoitajan tarpeiden ja toiveiden yhteensovittaminen ei ole sivuasia. Se on koko perhehoidon perusta.
Hannu Salo, hankesuunnittelija, Kodista kotiin -hanke
Minni Haveri, perhehoidon asiantuntija
Anu Lehtosaari, kehittämispäällikkö
Perhehoitoliitto
Blogi on osa Perhehoitoliiton #TietoaPerhehoidosta-kampanjaa, joka keskittyy maaliskuussa 2026 perhehoidettavan ja perhehoitajan tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamiseen. Löydät kampanjatietoiskuja Perhehoitoliiton Instagramista ja Facebookista.
Avainsanat: aikuisten perhehoito, Anu Lehtosaari, Hanni Salo, lastensuojelun perhehoito, Minni Haveri, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, yhteensovittaminen