Hovioikeus: Perhehoitajan kulukorvausta ei saa ulosmitata

Kissantassut seteleiden päällä.
Kuvituskuva: Adobe Stock

Helsingin hovioikeus teki kesällä tärkeän linjauksen toimeksiantosuhteisiin perhehoitajiin kohdistuvista ulosottotoimista. Hovioikeuden mukaan Ulosottolaitos toimi väärin, kun se oli ulosmitannut perhehoitajalle maksettavia kulukorvauksia.

– Päätös on todella merkittävä, ja sillä on vaikutusta kaikkiin niihin perhehoitajiin, joilla on perittävänä velkaa ulosotossa. Ratkaisun perusteella kulukorvaus on rajattu kokonaan ulosmittauksen ulkopuolelle. Hovioikeuden ratkaisut – toisin kuin käräjäoikeuden tuomiot – muodostavat oikeuskäytäntöä, eli niihin voi vedota vastaavissa tilanteissa, asianajaja Jani Vuoti Asianajotoimisto Lapsiasiain Lakitalo Oy:stä kertoo.

Päätös koski eteläsuomalaista lastensuojelun perhehoitajaa Tuijaa (nimi muutettu). Hänen tulojaan alettiin ulosmitata nelisen vuotta sitten, kun perhe oli ajautunut velkoihin Tuijan miehen pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi.

Aluksi ulosottotoimet koskivat perhehoidosta saatujen korvausten osalta ainoastaan hoitopalkkiota. Alkuvuodesta 2025 Ulosottolaitos kuitenkin päätti laajentaa ulosmittauksen koskemaan myös Tuijalle maksettavia perhehoidon kulukorvauksia.

Päätös oli yllättävä, sillä kulukorvaukset on tarkoitettu perhehoitoon sijoitettujen lasten perustarpeista syntyviin kuluihin, ei perhehoitajalle itselleen. Esimerkiksi Päijät-Hämeen käräjäoikeus oli linjannut vuonna 2024 antamassaan päätöksessä, ettei perhehoidon kulukorvauksia saa ulosmitata.

Sijaisperhe joutui luopumaan talostaan

UIosottolaitoksen päätös ajoi Tuijan perheen vaikeaan tilanteeseen. Kulukorvauksia oli maksettu useasta perhehoidossa olevasta lapsesta yhteensä noin 1 700 euroa kuukaudessa. Ne menivät nyt ulosottoon.

Uuden ulosottolinjauksen vuoksi perheeseen ei myöskään sijoitettu enää lapsia lyhytaikaiseen perhehoitoon. Näin ollen Tuijan kokonaistulot laskivat huomattavasti, kun lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkiot jäivät nyt saamatta.

– Tuntui ihan kohtuuttomalta. Yritin selittää, että tämä on väärin lapsia kohtaan ja vaarantaa minun toimeentuloni. Olimme saneeranneet ja laittaneet taloa kuntoon kahdeksan vuoden ajan lapsia varten. Jouduimme luopumaan talosta ja muuttamaan vuokralle toiselle paikkakunnalle, jotta pystyimme pitämään meille pitkäaikaisesti sijoitetut lapset, Tuija kertoo.

Tuija otti yhteyttä Perhehoitoliittoon, joka kannusti häntä viemään asian oikeuteen. Tuija laati asianajajan kanssa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelle valituksen, jossa vaadittiin Ulosottolaitoksen päätöksen kumoamisesta.

Kun käräjäoikeus otti valituksen käsiteltäväkseen, kulukorvausten ulosmittaus keskeytettiin valituksen käsittelyn ajaksi. Kulukorvauksia ei silti tilitetty Tuijalle, vaan ne jäädytettiin odottamaan käräjäoikeuden päätöstä.

Käräjäoikeuden päätös tuli noin puoli vuotta myöhemmin marraskuussa 2025. Oikeus katsoi yllättäen, että kulukorvauksia saisi ulosmitata.

– Totta kai se otti päähän ja harmitti, joten teimme saman tien valituksen hovioikeuteen. Minulle oli ihan päivän selvää, että jatkamme niin pitkään, kunnes tämä loppuu. Aika nopeasti onneksi tulikin tieto, että valituksemme on otettu käsittelyyn. Siitä tuli hyvä fiilis, Tuija kertoo.

Perhehoitoliitto lupasi vastata osasta hovioikeuden oikeudenkäyntikuluja, koska hovioikeuden linjauksilla on laajempaakin merkitystä.

Lapsen etu painoi lopulta vaakakupissa

Kulukorvausten jäädytys jatkui myös hovioikeuden käsittelyn ajan. Päätös tuli lopulta kesäkuussa 2026, ja se sai lainvoiman elokuussa.

Hovioikeus katsoi, ettei perhehoitajalle maksettavia kulukorvauksia saa ulosmitata. Perusteluna oli ennen kaikkea se, että kulukorvaus on rinnastettavissa elatusapuun, jota ei myöskään saa ulosmitata.

Hovioikeus vetosi päätöksessään muun muassa lapsen etuun ja lasten yhdenvertaiseen kohteluun: perhehoitajalle maksettavan kulukorvauksen ulosmittaus asettaisi lastensuojelullisista syistä perhehoidossa olevat lapset eriarvoiseen asemaan kuin muut lapset, olisi siten vastoin lapsen etua ja vaarantaisi lapselle kuuluvan ehdottoman oikeuden riittävään elatukseen myös perhehoidon aikana.

Hovioikeuden päätös oli suuri helpotus Tuijalle ja koko perheelle. Jäädytettynä olleet kulukorvaukset maksettiin hänelle heti päätöksen tultua. Myös lyhytaikainen perhehoito voi taas jatkua.

–  Tuntuu tosi hyvältä! Pääsemme rakentamaan taas elämää eteenpäin ja voimme olla varmempia siitä, ettei lapsilta puutu mitään ja he voivat jatkaa huoletta harrastuksissaan. Jatkamme toistaiseksi tässä vuokra-asunnossa, johon muutimme, koska tämänkokoisia asuntoja ei ole niin vaan saatavilla entisellä paikkakunnallamme, Tuija kertoo.

Myös Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari on tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun. Hän pitää sitä merkittävänä linjauksena, joka tukee lapsen edun ensisijaisuuden toteutumista kaikessa päätöksenteossa.

– Jos haluamme yhteiskuntana, että entistä useampi sijaishuoltoa tarvitseva lapsi voi asua perhehoidossa, myös muiden kuin sosiaalihuollon toimijoiden on huolehdittava siitä, että niiden toimintakäytännöt mahdollistavat perhehoidon toteuttamisen, Lehtosaari toteaa.

Perhehoitajan hoitopalkkio ja kulukorvaus

  • Perhehoitolain mukaan perhehoitajalla on oikeus hoitopalkkioon, jonka suuruus vastaa hoidon vaativuutta ja sitovuutta.
  • Hoitopalkkio ei ole palkkaa, vaan työkorvausta. Se on verotettavaa ansiotuloa, jota voidaan tarvittaessa myös ulosmitata.
  • Perhehoitajalle maksetaan erikseen kulukorvausta, joka on niin ikään veronalaista tuloa, mutta ei työkorvausta. Kulukorvauksella katetaan niitä kuluja, joita perhehoitajalle syntyy perhehoidossa olevan hoidosta ja ylläpidosta, kuten ruuasta, perusterveydenhuollosta ja lasten ja nuorten kohdalla myös harrastuksista.
  • Kulukorvaus on rinnastettavissa elatusapuun. Kumpaakaan niistä ei saa ulosmitata.
  • Lue lisää perhehoidosta maksettavista palkkioista ja korvauksista.

Lisätiedot


Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *