Sijaisvanhempi saa ottaa lapsen puhelimen pois tilapäisesti
Lastensuojelulakiin tulee muutoksia lokakuun alussa. Lastensuojelun perhehoitajat eli sijaisvanhemmat saavat kaipaamiaan uusia keinoja puuttua tilanteisiin, joissa sijaisperheeseen sijoitetulla lapsella havaitaan päihteitä tai hän käyttää älylaitetta niin, että se häiritsee hänen hyvinvointiaan.
Eduskunta hyväksyi alkukesästä lastensuojelulakiin muutoksia, joita myös Perhehoitoliitto oli vahvasti pohjustamassa. Liitto antoi lakimuutostyön aikana useita lausuntoja, oli kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja vei lainvalmistelijoiden tietoon perhehoitajien huolia ja toiveita, joita koottiin esimerkiksi Haastavat kasvatustilanteet perhehoitoarjessa -selvitykseen (2025).
Perhehoitoliitto on erityisen tyytyväinen siihen, että lakimuutosten myötä kasvatuksellinen ohjaaminen perhehoidon arjessa tunnistetaan osaksi lapsen huoltoon kuuluvaa hoito- ja kasvatustehtävää. Kasvatuksellisella ohjaamisella tarkoitetaan tavanomaista ja välttämätöntä rajojen asettamista, jonka tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi, kehitys ja turvallisuus arjen tilanteissa.
– Uudistukset vastaavat moniin perhehoitajien esille tuomiin epäkohtiin. Perhehoitajat saavat aiempaa selkeämmän oikeudellisen tuen arjen rajojen asettamiselle ja lasten tavanomaiselle kasvatukselle. Uudistuksen onnistuminen edellyttää kuitenkin vahvaa kansallista ohjeistusta, jossa ratkotaan käytännön asioita, sekä perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden täydennyskoulutusta, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari sanoo.
Puhelinta ei saa ottaa pois rangaistuksena
Lakimuutos selkeyttää etenkin tulkintoja perhehoitajan oikeudesta rajata perhehoitoon sijoitetun lapsen puhelimen ja muiden digilaitteiden käyttöä kasvatuksellisesti.
Perhehoitajalla on jatkossa mahdollisuus ottaa puhelin tai muu digilaite lapselta pois tilapäisesti, jos laitteen käyttö häiritsee lapsen arkea tai kehitystä eikä tavanomainen ohjaus tai sovittu käytäntö riitä. Ratkaisun pitää olla aina lapsikohtainen: jos laitteen käytöstä ei aiheudu haittaa tietylle lapselle, sitä ei tule ottaa pois vain varmuuden vuoksi.
Kun esimerkiksi puhelimen käyttöä rajataan sijaisperheessä, lapsen kanssa tulee keskustella rauhallisesti ja kunnioittavasti sekä selittää rajaamisen syyt lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Lasta tulee kuulla aidosti ja keskustelu suunnata ennaltaehkäisevästi siihen, miten vastaavia tilanteita voidaan jatkossa välttää.
– Voimakeinoja laitteiden pois ottamiseksi ei saa käyttää jatkossakaan, eikä pois ottamisen perusteena saa olla lapsen rankaiseminen, Anu Lehtosaari muistuttaa.
Lasta voi pyytää näyttämään taskunsa
Lastensuojelulaki antaa lokakuusta alkaen perhehoitajalle mahdollisuuden ottaa sijaisperheeseen sijoitetulta lapselta pois myös vaarallisia esineitä sekä alkoholi- ja nikotiinituotteita, jos ne ovat näkyvillä. Lapsen huonetta tai tavaroita perhehoitajalla ei ole kuitenkaan oikeutta tutkia.
Jos perhehoitajalla on perusteltu epäily, että lapsella on taskuissaan päihteitä tai vaikkapa teräase, hän voi pyytää lasta näyttämään taskunsa. Pyynnön tulee perustua vapaaehtoisuuteen, eikä se saa muodostua vakituiseksi käytännöksi esimerkiksi aina lapsen tullessa kotiin.
Lastensuojelunlain tarkoittamasta aineiden tai esineiden pois ottamisesta on ilmoitettava viipymättä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle tai muulle ennalta sovitulle työntekijälle.
– Ilmoitusvelvollisuus ei koske tavanomaisia, sovittuja kasvatuksellisia käytäntöjä, vaan nimenomaan tilanteita, joissa kyse on lastensuojelulaissa tarkoitetusta pois ottamisesta. Jos esinettä tai ainetta ei palauteta lapselle, hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä tai muu viranomainen tekee asiasta valituskelpoisen päätöksen, Lehtosaari tähdentää.
Koskettaessa huomioitava lapsen ikä ja kehitystaso
Perhehoitaja saa koskea perhehoitoon sijoitettuun lapseen fyysisesti silloin, kun kyseessä on lapsen edun turvaamisen kannalta välttämätön suojelu- tai kasvatustilanne. Fyysinen koskeminen ei saa vastata tarkoitukseltaan, kestoltaan tai intensiteetiltään lastensuojelulain mukaista kiinnipitoa.
Aggressiivisessa tilanteessa perhehoitaja voi keskeyttää lapsen toiminnan ja ohjata häntä rauhoittumaan kasvatuksellisin keinoin. Fyysisen koskemisen arvioinnissa tulee huomioida lapsen ikä ja kehitystaso.
– Pienten lasten hoito voi edellyttää suojaavaa koskemista. Jos taas perhehoitaja joutuu toistuvasti puuttumaan fyysisesti esimerkiksi teini-ikäisen tekemisiin, tulee arvioida lastensuojelulain mukaisesti, onko perhehoito hänelle sopiva sijoitusmuoto tai mistä lisätuesta lapsi ja perhe voisivat saada avun, Lehtosaari sanoo.
Perhehoitaja voi osallistua karkurin etsintään
Lakimuutoksen myötä lainsäädännössä tunnistetaan myös aiempaa selkeämmin, että lapsen luvaton poissaolo on ilmiö myös perhehoidossa. Kyse voi olla pienen lapsen karkailusta tai nuoren niin sanotusta hatkaamisesta.
Perhehoitajan velvollisuutena on ilmoittaa luvattomasta poissaolosta viipymättä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Vastuu lapsen etsinnästä ja perhehoitoon palauttamisesta kuuluu viranomaisille.
– Perhehoitajalla ei ole velvollisuutta etsiä luvatta poissa olevaa lasta, mutta hän voi halutessaan osallistua etsintään, jos perhekodin tilanne sen sallii, Lehtosaari kertoo.
Lisätiedot
- STM:n tiedote 16.6.2026: Lastensuojelulain muutokset vahvistavat sijaishuollon keinoja turvata lapsen arki
- Haastavat kasvatustilanteet perhehoitoarjessa -selvitys (Perhehoitoliitto 2025)
- kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, Perhehoitoliitto: anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443.
Avainsanat: arjen turvallisuus, hatkaaminen, kasvatuksellinen ohjaus, lakimuutos, lastensuojelu, lastensuojelulaki, päihteet, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, sijaishuolto, sijaisperheet, sijaisvanhemmat