Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät
Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry järjestävät yhteistyössä Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät jälleen 11.–12.2.2026. Tapahtumapaikkana toimii edelliskerran tavoin Seinäjoki Areena.
Suurtapahtuman koko ohjelma on nyt julki. Ilmoittautuminen ja esittelypöytien varaus ovat hyvässä vauhdissa! Lämpimästi tervetuloa! Löydät tarkempaa tietoa alta.
Perustiedot
Perhehoidon päivät on kahden vuoden välein järjestettävä tapahtuma, joka on tarkoitettu yhteiseksi kohtaamispaikaksi kaikille lastensuojelun perhehoidon toimijoille ja lastensuojelun ammattilaisille.
Päiville osallistuu muun muassa sijaisvanhempia ja muita perhehoitajia, lastensuojelun työntekijöitä, työnohjaajia, valmentajia ja muita ammattilaisia sekä perhehoidon kokemusasiantuntijoita – sijaishuollossa asuvia tai asuneita, sijaissisaruksia ja syntymävanhempia.
Tapahtuman teemana on tällä kertaa Onhan perhehoitoa huomennakin. Katse on siis tiukasti tulevaisuudessa: Miten voimme taata, että turvallista perhehoitoa on tarjolla jatkossakin kaikille lapsille ja nuorille, joiden edun mukaista se on?
Kiinnostavien pääpuheenvuorojen lisäksi tapahtuman teemaan syvennytään muun muassa työpajoissa ja paneelikeskustelussa. Tarjolla on myös rentoa iltaohjelmaa sekä aikaa tutustua näytteilleasettajien runsaaseen tarjontaan ja verkostoitua alan toimijoiden kanssa. Tapahtumaan odotetaan yli kolmeasataa osallistujaa.
Lämpimästi tervetuloa!
Ohjelma ja aikataulu
Muutokset ja täydennykset mahdollisia.
Keskiviikko 11.2.2026: Päiväohjelma klo 10–16.45
- 10.00: Ilmoittautuminen ja aamukahvi sekä tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin.
- 10.45: Päivien avaus. Juontaja Raija Harju-Kivinen, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
- 11.00: Pääpuheenvuoro: Nina Pyykkönen: Mentalisaatio ja traumainformoitu työote lastensuojelun perhehoidossa.
- 12.00: Lounas ja tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin.
- 13.30: Työpajat 1.
- 15.00: Kahvi ja tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin.
- 15.30: Pääpuheenvuoro: Mikko Oranen: Säädeltyä rakkautta perhe- ja toimeksiantosuhteissa.
- 16.30: Päivän yhteenveto ja päätös. Raija Harju-Kivinen.
Keskiviikko 11.2.2026: Iltaohjelma klo 19–22
- 19.00: Avaus, maljat ja Seinäjoen kaupungin tervehdys: kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.
- 19.15: Illallinen. Ruokailun aikana Seinäjoen kaupunginorkesterin kvintetti soittaa taustamusiikkia.
- 20.30: Stand up -koomikko Ida Grönlund esiintyy.
- 22.00: Tilaisuus päättyy.
Torstai 12.2.2026: Kello 9–15.45
- 9.00: Paneelikeskustelu: PRIDE-valmennus 30 vuotta Suomessa – Millainen tämä kolmekymppinen on? Miltä tulevaisuus näyttää? Järjestäjät: Pesäpuu ry ja Perhehoitoliitto ry.
- 9.45: Lasten/nuorten viestit.
- 10.15: Työpajat 2.
- 11.45: Lounas ja tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin.
- 12.45: Työpajat 3.
- 14.15: Kahvi ja tutustumista näytteilleasettajien esittelypöytiin
- 14.45: Pääpuheenvuoro: Ronnie Grandell: Itsemyötätunto oman ja muiden jaksamisen ja hyvinvoinnin kulmakivenä.
- 15.30: Tapahtuman päätös. Raija Harju-Kivinen.
Juontaja Raija Harju-Kivinen
Raija Harju-Kivinen on tehnyt työuran hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johdon parissa. Hän työskentelee Keski-Suomen hyvinvointialueella johdon tukena sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalvelupäällikkönä. Työn ohella hän tekee myös väitöskirjaa.
Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Jyväskylän yliopiston, Suomen Punaisen Ristin ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston. Raija on myös Petäjäveden kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri, ammatillinen opettaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti.
Raija toimii päivien juontajana ja keskustelun virittäjänä.
Pääpuheenvuorot
Nina Pyykkönen: Mentalisaatio ja traumainformoitu työote lastensuojelun perhehoidossa. (Ke 11.2.2026 klo 11)
Miten voimme tukea lasten ja nuorten kehitystä ja turvallisuuden kokemusta perhehoidossa? Mikä merkitys on perhehoidon aikuisten turvallisuuden kokemuksella yhteyden rakentumiselle?
Mentalisaatio tarkoittaa kykyä ymmärtää ja tulkita omaa ja toisten mielentilaa, ajatuksia ja tunteita. Se on kurkistusta päällepäin näkyvän käyttäytymisen taakse ja kysymistä, ”mitä mielessä on?”. Mentalisoiminen on keskeinen inhimillinen taito, joka voi auttaa perhehoitajia, vanhempia ja sosiaalityöntekijöitä luomaan syvempää yhteyttä ja luottamusta lapsiin ja nuoriin. Mentalisaatiokyvyn merkitys korostuu erityisesti silloin, kun he ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia.
Traumainformoiduksi työotteeksi kutsutaan lähestymistapaa, jossa otetaan mentalisoiden huomioon ihmisten elämänhistoria ja mahdollinen traumaattinen tausta kaikessa työskentelyssä. Tavoitteena on luoda turvallinen ja tukeva ympäristö, jossa trauma ei määrittele ketään, vaan antaa tilaa toipumiselle ja kasvulle.
Tässä puheenvuorossa käymme läpi, kuinka mentalisaatioperustainen ja traumainformoitu työote voivat vahvistaa merkittävästi sekä lasten ja nuorten että aikuisten turvallisuuden kokemusta ja näin tukea lasten ja nuorten kehitystä. Mentalisaatioperustaisen työskentelyn vaikutusta perhehoitajien työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen pohditaan erityiskysymyksenä.
Nina Pyykkönen on koulutukseltaan erikoispsykologi PsL, lasten ja nuorisopsykoterapeutti, ryhmäpsykoterapeutti, mentalisaatiokouluttaja, työnohjaaja, jungilainen coach ACC (ICF), ekoterapeutti ja qigong-ohjaaja.
Mikko Oranen: Säädeltyä rakkautta perhe- ja toimeksiantosuhteissa. (Ke 11.2.2026 klo 15.30)
Voiko rakastaminen olla toimeksianto? Esityksessä pohditaan lastensuojelun haastavaa tehtävää tuottaa välittämistä, turvallisuutta ja huolenpitoa hallintotehtävänä.
Mikko Oranen on kehitys- ja kasvatuspsykologiaan erikoistunut psykologi ja työnohjaaja. Hän toimii kehitysjohtajana Hoivatie Oy:ssä. Aiemmin hän on työskennellyt lastensuojelun asiantuntijatehtävissä kuntasektorilla, järjestöissä ja valtionhallinnossa.
Ronnie Grandell: Itsemyötätunto oman ja muiden jaksamisen ja hyvinvoinnin kulmakivenä. (To 12.2.2026 klo 14.45)
Ronnie Grandell on erikoistunut myötätuntokeskeiseen terapiaan sen perustajan Paul Gilbertin johdolla. Hän on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen teoksen aiheesta, nimeltään Itsemyötätunto (2015) ja sille jatkoteoksen nimeltä Irti itsekritiikistä (2018).
Ronnie Grandell on työterveyspsykologi, sertifioitu executive coach ja tietokirjailija. Hän työskentelee työterveyspsykologina Mehiläisessä Turussa, jossa hän myös tekee lyhytterapeuttista asiakastyötä. Lisäksi hän kouluttaa ja valmentaa ammattilaisia sekä laajempaa yleisöä itsemyötätunnosta ja myötätuntokeskeisten menetelmien soveltamisesta terapiatyöskentelyssä.
Työpajat
Tapahtumaan teemaan syvennytään työpajoissa, joita järjestetään kolmena eri ajankohtana. Valitse kunkin ajankohdan pajavaihtoehdoista itsellesi mieluisin ja ilmoittaudu siihen samalla lomakkeella, jolla ilmoittaudutaan koko tapahtumaan.
Osaan työpajoista mahtuu rajallinen määrä osallistujia. Pajat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Muutokset työpajoihin ovat mahdollisia.
Työpajavaihtoehdot ke 11.2. klo 13.30–15
1. Haastavat kasvatustilanteet perhehoidossa / Perhehoitoliitto
Perhehoitoliitto toteutti vuonna 2025 kyselyn, jolla kartoitettiin lastensuojelun perhehoitajien kokemuksia haastavista kasvatustilanteista perhehoidossa. Esiin nousi muun muassa päihteidenkäyttöön, vaarallisiin esineisiin, rajojen koetteluun, yhteydenpitoon ja digitaalisten laitteiden käyttöön liittyviä tilanteita. Lisäksi selvitettiin, miten perhehoitajat ovat näissä tilanteissa toimineet ja millaista tukea he ovat saaneet.
Työpajassa esitellään kyselyn keskeisiä tuloksia ja keskustellaan niistä muun muassa perhehoidon rakenteiden ja tuen näkökulmasta.
2. Vauvojen ja taaperoiden ääni perhehoidossa – hyvinvointi, oikeudet ja arjen käytännöt / Pesäpuu ry
Millaisilla toimintatavoilla ja työskentelymalleilla voimme tukea perhehoidossa asuvien vauvojen ja taaperoiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunteen vahvistumista? Erityisteemoina käsittelemme vauva- ja taaperoikäisen läheisyhteydenpitoa, siirtymätilanteiden vaikutuksia sijaishuollon pienimpien hyvinvointiin sekä pienen lapsen elämäntarinan palasten taltioimiseen liittyviä kysymyksiä ja käytäntöjä.
Näihin kysymyksiin sukellamme syvemmälle alustusten, kokemusäänen, pienryhmätyöskentelyn ja keskustelujen avulla sekä digitaalisia työalustoja hyödyntäen. Työpajan tavoitteena on virittää osallistujissa lisäymmärrystä siitä, kuinka voimme edistää vauvojen ja taaperoiden oikeuksien ja tarpeiden toteutumista perhehoidossa.
3. Kiintymyssuhdetraumatisoituneen lapsen vireystilan säätely perhehoidossa / AVA perhepalvelut Oy
Työpajassa pohditaan konkreettisten esimerkkien kautta, kuinka kiintymyssuhdetraumatisoituminen näkyy perhehoidossa ja kuinka lasta tai itseään pystyy säätelemään kohti turvallisempaa kiintymystyyliä.
4. ”Anna käsi niin mä kanssas kuljen” – Yhteistyö perhehoidon osaamisalueena / Perhehoito Luotsi
Aikuisten hyvin sujuva yhteistyö sekä rauhoittaa lapsen sijaishuollon prosessia että lisää perhehoitajan ja työntekijän kokemusta miellyttävästä työilmapiiristä.
Työpaja tarjoaa osallistujille mahdollisuuden keskustella perhehoidossa tarvittavan yhteistyön erityisyydestä. Tavoitteena on auttaa osallistujia saamaan uusia ajatuksia ja näkökulmia siihen, kuinka yhteistyön merkitystä voi rakentavalla tavalla pitää esillä perhehoitajien tuessa ja jatkokoulutuksessa.
5. Jaettu isyys -vertaisryhmätoiminta / Attendo Perhehoito
Perhehoitoperheissä voi käydä niin, että mies jää tai hän jättäytyy asioiden hoitamisessa ja lasten kasvatuksessa taka-alalle ja vastuu kasaantuu perhehoitajista naiselle. Samoin myös sijoitettujen lasten isät jäävät lastensuojelussa ja sijaishuollossa usein vähäiselle huomiolle.
Työpajassa esitellään tuloksia Attendo Perhehoidon vertaisryhmätoiminnan pilotoinnista miesperhehoitajille. Mukana toiminnassa on myös ollut sijoitettujen lasten biologisia isiä. Pohdimme yhdessä, mitä keinoja ja resursseja tarvittaisiin, että isien ja miesten asema perhehoidossa sekä lastensuojelussa voisi vahvistua.
6. Enemmän ja parempaa perhehoitoa nuorisolaisille innovaatioiden avulla / Lastensuojelun Keskusliitto
Vajaa puolet sijoitetuista lapsista on sijoitettuna perheisiin. Karkeasti jaoteltuna vauvojen ja pienten lasten sijoitukset tehdään perheisiin, nuorisoikäisten laitoksiin. Näin ei tarvitsisi olla, keskeiset verrokit Pohjoismaissa osoittavat tämän selvästi. Perhehoidon huominen on vakaampi ja valoisampi, jos lastensuojelun sijaishuollossa nuorille voidaan tarjota enemmän paikkoja perhehoidossa.
Työpajassa etsitään keinoja ja innovatiivisia tapoja lisätä perhehoidon mahdollisuuksia olla sijaishuoltopaikka myös nuorille. Ratkaisuja etsitään innovatiivisesti kokemuksiin perustuen.
Työpajavaihtoehdot to 12.2. klo 10.15–11.45
7. Turvallinen perhehoito / Hoivatie Oy
Työpajassa tarkastellaan turvallista perhehoitoa ennen kaikkea lasten näkökulmasta, mutta myös perhehoitajan, perhehoidon työntekijöiden sekä tutkimuksen näkökulmasta.
8. Voimavarat ja resilienssi perhehoidossa / Familar Oy
Työpajassa käsitellään perhehoitajan resilienssikykyä. Puhumme riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä sekä yritämme tunnistaa voimavaroja, jotta jaksaisimme arjessa paremmin.
9. Nuoren itsenäistyminen perhehoidosta / Jäkälä – Jälkihuoltopalveluiden kehittäminen Lapissa -hanke
Millaisia yhteistyön kehittämisen paikkoja löytyy? Mikä on perhehoidon merkitys nuoren itsenäistymisvaiheessa?
Työpajassa käsitellään nuorten aikuistumisen valmiuksia sekä sitä, kuinka perhehoidossa voidaan tukea nuoren itsenäisen elämän ja arjen taitoja. Työpajassa kartoitetaan perhehoitajien odotuksia jälkihuollon työskentelystä nuoren itsenäistymisvaiheessa ja vastaavasti sosiaalityön odotuksia perhehoidolle.
10. Monitoimijainen perheen jälleenyhdistäminen / SeAMK, Perhe yhdessä -hanke
Työpajassa esitellään perheen jälleenyhdistämisen monitoimijaista prosessia ja käyttöönottoa perhehoitajan näkökulmasta.
11. Perhehoitokuntoinen vai perhehoidossa kuntoutuva lapsi? / Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
Työpajassa lähestytään perhehoidossa vahvasti oireilevien lasten ja perhehoitajien tukea tiimivanhemmuusmallilla. Mallin kautta luodaan perhehoitajien käyttöön ymmärrystä ja työkaluja kiintymyssuhde- ja systeemiteorian pohjalta lapsen voimakkaaseen oireiluun vastaamiseksi ja kuntoutumisen edistämiseksi.
Työpajan tavoitteena on tarkastella ilmiönä, millaisia lapsia ja millaisella tuella perhehoitoon voidaan sijoittaa.
12. Tutkitaan yhdessä yhteisvanhemmuutta perhehoidossa / Lapsen ympärillä – yhteisvanhemmuus perhehoidossa (LYYPE) -tutkimushanke ja Pelastakaa lapset ry
Lapsen sijoittaminen perhehoitoon liittää yhteen kaksi perhettä. Sen seurauksena sijaisvanhempien ja syntymävanhempien välille viriää suhde, jonka tukemisessa lastensuojelun ammattilaisilla on hyvin tärkeä rooli. Lapsen ympärille muodostuvaa suhdeverkostoa ja yhteistyötä voidaan kuvata yhteisvanhemmuus-käsitteellä.
Tässä työpajassa keskustellaan ja tarkastellaan toiminnallisesti yhteisvanhemmuuden eri ulottuvuuksia tutkimushankkeen alustavien tulosten avulla.
Työpajavaihtoehdot to 12.2. klo 12.45–14.15
13. Kotiin annettava, osavuorokautinen perhehoito lapsiperheille / Auta Lasta ry
Perhehoitolain mukainen kotiin annettava perhehoito lapsiperheille on lähes käyttämätön voimavara koko Suomessa. Sillä voidaan vastata perheiden ainutlaatuisiin ja yksilöllisiin tuen tarpeisiin perheiden kotona. Sen avulla voidaan ennaltaehkäistä lastensuojelullisia toimenpiteitä, kuten sijoituksia, vahvistaa vanhemmuutta ja kannatella perheitä vaativissa elämäntilanteissa.
Työpajassa kerrotaan lapsiperheiden arjen voimavaroja tukevan uuden toimintamallin valmennuksen kehittämisestä.
14. Circle of Security – Turvan kehä / Perhekuntoutuskeskus Lauste
Perhekuntoutuskeskus Lauste on yhteistyössä Circle of Security Internationalin (COSI) kanssa kääntänyt suomen kielelle työskentelymallin Circle of Security Parenting eli suomeksi Turvan kehä vanhemmuuden tukena.
Työpajassa esittelemme mallia, kokeilemme sen käyttöä yhdessä osallistujien kanssa ja annamme tietoa siitä, miten työpajaan osallistuvat voivat saada mallin käyttöönsä.
15. Monikulttuurinen nuori perhesijoituksessa ja rasismikokemus / Osallisuuden aika ry
Työpajassa tarkastellaan monikulttuuristen nuorten kohtaamista perhesijoituksessa ja sitä, mikä on rasismikokemus ja miten siitä voi keskustella nuorten kanssa. Työpajassa esitellään tätä varten kehitetty työkalu, jonka lisäksi perehdytään kulttuurisensitiivisen työotteen merkitykseen.
Työpajassa kuullaan monikulttuuristen nuorten kokemuksia lastensuojelusta ja sijaishuollosta ja nuoret osallistuvat työskentelyyn yleisön kanssa.
16. Sijaisvanhempiin kohdistuva väkivalta ja sen uhka sekä siihen puuttuminen / Tampereen yliopisto ja Pelastakaa lapset ry
Sijaisvanhempina toimiviin henkilöihin kohdistuu toisinaan henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa sijoitetun lapsen verkostojen suunnalta. Usein keinot väkivaltaan puuttumiseen ovat vähissä ja pahimmillaan sijaisvanhemmat joutuvat lopettamaan tehtävänsä väkivallan uhan, voimavarojen loppumisen tai itsensä ja perheensä turvaamisen vuoksi.
Ilmiöstä tiedetään tutkimuksista varsin vähän, eikä tilanteita varten ole kehitetty erityisiä lakeja tai toimintamalleja sille, miten sijaisvanhempien turvallisuus voidaan taata ja sijoitusta jatkaa.
17. Sijaissisaruslasten huomioiminen tulevaisuuden perhehoidossa: Draamakasvatuksen mahdollisuudet / Sijaissisarusten vertais- ja vaikuttamisyhdistys Näkyvät ry
Osallistujat pääsevät pohtimaan, miten taidekasvatuksen mahdollisuuksia voi hyödyntää sijaissisarusten huomioimisessa perhehoidossa. Työpajassa työskennellään vuoroin draamakasvatuksellisin menetelmin ja vuoroin keskustelemalla sekä esitellään Näkyvät ry:n Pikkuilveksen matkassa -hankkeen havaintoja.
18. Monimuotoiset ja tarvelähtöiset vertaisryhmät laajana tukimuotona lastensuojelun perhehoidossa / Perhehoitoyksikkö Kanerva
Kanta-Hämeessä kehitetään lastensuojelun ja perhehoidon ryhmätoimintaa säännölliseksi perhehoidon tukityön osa-alueeksi. Ryhmiä kehitetään perhehoitajien tarpeesta lähtien ja yhdessä perhehoitajien kanssa.
Työpajassa osallistujat pääsevät kokeilemaan tarvelähtöisen ryhmätoiminnan suunnittelua case-lähtöisesti.
Ilmoittautuminen ja hinnat
Ilmoittaudu Perhehoidon päiville täyttämällä tämä lomake viimeistään 11.1.2026.
Hinnat
Kahden päivän osallistumismaksu on perhehoitajille (Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet) ja PRIDE-valmentajille 225 euroa (alv 0 %). Muille kahden päivän osallistumismaksu on 385 euroa (alv 0 %).
Yhden päivän osallistumismaksu on perhehoitajille (Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenet) ja PRIDE-valmentajille 115 euroa (alv 0 %) ja muille 195 euroa (alv 0 %).
Osallistumismaksut sisältävät ohjelmaan merkityt kahvit ja lounaat sekä keskiviikon osalta iltaohjelman ruokailuineen.
Laskutus
Osallistumismaksut laskutetaan ennen tapahtumaa. Laskutusmuoto valitaan ilmoittautumisen yhteydessä.
Jos maksat osallistumisesi itse, voit valita joko sähköpostiin toimitettavan pdf-laskun tai kirjepostina lähetettävän paperilaskun.
Jos osallistumisen maksaa jokin organisaatio tai hyvinvointialue, laskun voi pyytää myös verkkolaskuna. Verkkolaskutustiedot tulee täyttää suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.
Peruutusehdot
Ilmoittautumisen tapahtumaan voi perua kirjallisesti lähettämällä sähköpostin 11.1.2026 mennessä osoitteeseen tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi. Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme koko osallistumismaksun. Osallistujan voi tarvittaessa vaihtaa maksutta ilmoittamalla asiasta osoitteeseen: tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi
Seinäjoki Areena
Perhehoidon päivät järjestetään Seinäjoella, Seinäjoki Areenan B-hallissa. Katuosoite on Kirkkokatu 23, 60220 Seinäjoki.
Areena sijaitsee Seinäjoen kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Seinäjoen Matkakeskukselta (juna- ja linja-autoasema) on matkaa areenalle noin 1,5 kilometriä.
Esteettömyys
Areenan sisäänkäynti on maantasossa, mutta tila ei ole täysin esteetön. Lisätietoa saat Seinäjoki Areenalta.
Esteettömät WC:t löytyvät B-hallista ja A-hallin 2. kerroksesta. Toiseen kerrokseen pääsee kulkemaan hissillä.
Tiloissa on induktiosilmukka.
Pysäköinti
Seinäjoki Areenalla on parkkitilaa 300 autolle. Paikoitustiedot löydät aluekartasta.
Paikoitusalue on maksullinen ma–pe klo 8–16.
Esittelypöytä tapahtumaan
Tapahtumapaikka Seinäjoki Areena mahdollistaa tiiviin yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen koko päivien ajan niin sisällön, ruokailuiden kuin iltatilaisuuden vieton osalta – myös näytteilleasettajille! Päiville odotetaan saapuvan yli 300 perhehoitajaa sekä muuta perhehoidon ja sosiaalityön ammattilaista ja asiantuntijaa eri puolilta Suomea.
Varmista näkyvyytesi alan suurtapahtumassa varaamalla organisaatiollesi esittelypöytäpaikka!
Esittely-/myyntipöydän hinta on 595 euroa (alv 0%). Kannattaa toimia nopeasti: pöytäpaikkoja on rajallinen määrä, ja ne varataan hakujärjestyksessä!
Pöydän hintaan sisältyy yhden henkilön osallistuminen tapahtumaan kumpanakin päivänä, ohjelmaan kuuluvat ruokailut ja keskiviikon iltatilaisuus. Tämän henkilön tulee esittelypöytävarauksen lisäksi täyttää tapahtuman ilmoittautumislomake ja valita siellä hintaluokaksi ”Maksuton näytteilleasettaja, 0 €”.
Huomaathan, että esittelypöytäpaikan varaus on sitova. Peruutuksista veloitamme koko maksun. Varauksen voi peruuttaa kirjallisesti laittamalla sähköpostia osoitteeseen tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi.
Varaamalla hyväksyt peruutusehdot.
Majoitus
Tapahtuman osallistujat vastaavat itse majoituksestaan. Osallistujia varten on neuvoteltu majoituskiintiö Original Sokos Hotel Lakeuteen (Torikatu 2, Seinäjoki) ja tarjoushintoja Scandic Seinäjoki -hotelliin (Kauppakatu 10, Seinäjoki). Katso lisätiedot alta.
Original Sokos Hotel Lakeus
Hotellilla on voimassa huonekiintiö varauksille aikavälillä 10.–12.2.2026. Kiintiöön kuuluvat varaukset tulee tehdä viimeistään 3.2.2026.
Standard-luokan huone:
- Kahden hengen huone 174,65 € / yö / huone
- Yhden hengen huone 154,17 € / yö / huone
Saunallinen Superior-luokan huone:
- Yhden hengen huone 174,90 € / yö / huone
- Kahden hengen huone 195,38 € / yö / huone
- Huoneessa lisävuodemahdollisuus 20 € lisähintaan
Huoneiden hintaan sisältyy aamiainen noutopöydästä, asiakassaunan käyttö ja langaton wifi-yhteys.
Varaukset tehdään joko hotellin nettisivujen kautta tästä linkistä, soittamalla puh. 010 7648 000 tai sähköpostitse: lakeus.seinajoki@sokoshotels.fi. Käytä varauksen yhteydessä koodia BPERHE26.
Huonevaraukset on vahvistettava luottokortilla tai maksettava varausvaiheessa. Kiintiöstä tehdyn yksittäisen varauksen viimeinen kuluton peruutuspäivä on 7 vuorokautta ennen tulopäivää.
Ensisijaisesti suositellaan varauksen tekoa netissä. Huomioithan, että tietosuojasyistä luottokorttitietoja ei saa lähettää sähköpostitse.
Kulu peruuttamatta jääneestä varauksesta on yksi huonevuorokausi.
Scandic Seinäjoki
Hotellista voi varata huoneita aikavälille 10.–12.2.2026 edullisempaan hintaan kuin päivänhinta käyttämällä koodia CGWM. Varaus tulee tehdä verkossa hotellin sivuilla. Huoneet ovat varattavissa hotellin varaustilanteen mukaan viimeistään 10 päivää ennen saapumista.
Majoittujat voivat valita mieleisensä huonetyypin ja saada lisäalennusta maksaessaan varauksen heti varauksen yhteydessä. Yksittäisen majoitusvarauksen peruutusehto riippuu majoittujan valitsemasta varaustyypistä. Varauksen vahvistamiseksi majoittujan tulee antaa hotellille voimassa olevat luottokorttitiedot.
Majoitushinnat ovat dynaamisia ja riippuvat kunkin päivän varaustilanteesta.
Turvallisempi tila
Osallistuessasi Perhehoidon päiville sitoudut Perhehoitoliiton turvallisemman tilan periaatteisiin, joita noudatetaan kaikissa Perhehoitoliiton tapahtumissa. Tutustu periaatteisiin Perhehoitoliiton sivuilla tai lataa ne pdf-tiedostona tästä linkistä.
Lisätiedot
- Tapahtuman sisältö: toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1441.
- Tapahtuman järjestelyt ja ilmoittautuminen: tapahtumasihteeri Suvi Vieremä, tapahtumasihteeri@perhehoitoliitto.fi, puh 044 766 3301.
- Perhehoidon päivät Facebookissa