Perhehoidosta säästäminen ei ole viisasta
Perhehoitoliitto on huolissaan monien hyvinvointialueiden suunnittelemien säästötoimien vaikutuksista perhehoitoa tarvitsevien ihmisten palveluihin ja perhehoitajien toimeentuloon.
Perhehoitoliittoon on tullut lukuisia yhteydenottoja esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta, jossa suunnitellut säästöt ovat vaarassa vähentää kiertävien perhehoitajien palkkioita ja korvauksia yhteensä jopa sadoilla euroilla kuukaudessa. Kanta-Hämeessä hyvinvointialue aikoo rajata kiertävän perhehoidon tarjontaa niin, että sitä voisivat saada vain omaishoidon asiakkaat. Näin ollen perhehoitoa saattaa saada jatkossa yli sata ihmistä vähemmän kuin tällä hetkellä.
Perhehoitoliiton mielestä suunnitelma asettaa esimerkiksi yksinasuvat ikäihmiset tuen ja turvan näkökulmasta varsin heikkoon asemaan.
– Monilla yksinasuvilla ikäihmisillä ei ole läheistä, joka ryhtyisi omaishoitajaksi. He voivat jäädä täysin ilman tukea, jos perhehoidon käyttöä rajataan näin. Ilman tukea jäävät ihmiset voivat myös alkaa kuormittaa raskaampia palveluja esimerkiksi hälyttämällä paikalle ensihoitoa tilanteissa, jotka olisivat ratkaistavissa perhehoidon avulla, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen sanoo.
Perhehoitajuus tarjoaa toimeentuloa monille perhehoitajille ja perheille sekä tuottaa hoivapalveluja alueille, joissa niitä ei muuten olisi saatavilla. Koska suunnitellut säästöt vähentäisivät perhehoidon piiriin ohjautuvien ihmisten määrää, perhehoitajien toimintaedellytykset ja monien seutujen palvelutarjonta heikkenisivät.
Perhehoitoliitto toivoo, että hyvinvointialueiden päättäjät ja viranhaltijat ottavat tukea tarvitsevien ihmisten moninaiset tarpeet ja perhehoitajien huolet vakavasti päätöksiä tehdessään.
Inhimillistä hoidettaville, taloudellista hyvinvointialueille
Perhehoito on paitsi inhimillinen hoivan muoto hoidettaville, myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto hyvinvointialueelle. Ilman perhehoitajia ei kuitenkaan ole perhehoitoa. Jos perhehoidon tuki, johon kuuluu myös turvalliseen arkeen kuuluva palkkiorakenne, ei mahdollista perhehoitajana jatkamista, perhehoidossa olevien ihmisten palvelutarpeeseen on haettava muita ratkaisuja. Nämä ratkaisut ovat usein myös kalliimpia kuin perhehoito.
Hyvin tuettu perhehoito voi siirtää esimerkiksi ikäihmisten raskaampien palveluiden tarpeita tai jopa poistaa niitä. Kotihoidon palveluilla vastataan sairaanhoidollisiin tarpeisiin, ja ne ovat perusteltuja tiettyihin tarpeisiin. Perhehoidolla taas tarjotaan pidempiaikaista tukea, joka perustuu samana pysyviin pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin.
– Perhehoidon avulla ylläpidetään ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. Kotiin annettavan perhehoidon avulla tuetaan myös kotihoitoa ja korvataan kotihoidon käyntikertoja. Tämä siis vähentää tämänhetkistä kotihoidon kuormittuneisuutta, Sanna Kosonen muistuttaa.
Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella on laskettu perhehoidon ja muiden asumismuotojen kustannusten eroja ikäihmisten palveluissa:
- Perhekodissa asuminen: 108 euroa / vuorokausi
- Yhteisöllinen asuminen: 143 euroa / vuorokausi
- Ympärivuorokautinen palveluasuminen: 178 euroa / vuorokausi
Lisätiedot
- kehittämispäällikkö Sanna Kosonen, sanna.kosonen@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1442
Avainsanat: hyvinvointialueet, ikäihmisten perhehoito, leikkaukset, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, säästöt, Sanna Kosonen, sote, vanhuspalvelut