Sijaisperhe sopii myös täysi-ikäisille nuorille – Wenla saa jälkihuoltoa perhehoitona
Huostassa olleilla nuorilla on lakisääteinen oikeus saada sijaishuollon päätyttyä kokonaisvaltaista tukea totutellakseen itsenäiseen elämään. Jälkihuoltoa voidaan toteuttaa monipuolisesti myös perhehoitona. Wenla Joroselle oli luontevaa jatkaa sijaisäitinsä Nina Himbergin perheessä lukion loppuun saakka.
Teksti: Olli Koikkalainen
Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Maaseudun rauha peltoineen ja metsineen ympäröi Seivisten kylää noin vartin automatkan päässä Paraisten keskustasta.
Pienen mäen rinteessä seisoo iso omakotitalo, jonka nimeksi kyltti kertoo Villa Himberg. Se valmistui vuonna 2008 Nina Himbergin, tämän miehen ja kahden pojan kodiksi. Koska tilaa oli runsain mitoin ja pariskunnalla oli paloa auttaa kotia vailla olevia lapsia, he kävivät muutamaa vuotta myöhemmin perhehoidon ennakkovalmennuksen.
Noin vuosi valmennuksen jälkeen Ninasta ja hänen miehestään tuli lastensuojelun perhehoitajia, kun perheeseen muutti silloin 8-vuotias Wenla Joronen, joka oli sijoitettu kotinsa ulkopuolelle. Aiemmin kaupungissa asuneella Wenlalla oli aluksi totuttelemista uuteen arkeen, mutta sopeutuminen sujui lopulta nopeasti.
– Ensimmäisistä vuosista muistan lähinnä sen, että oli outoa ja jännittävää tulla uuteen perheeseen ja aloittaa uudessa koulussa. Onneksi sain koulussa heti kavereita, ja Nina on ollut alusta asti minulle ihan kuin äiti. Olen voinut turvautua häneen, Wenla kertoo.
– Onhan täältä tietysti vähän ärsyttävän pitkä matka joka paikkaan ja ympärillä lähinnä peuroja. Nyt kun sain ajokortin, se ei ole enää haitannut niin paljon. Mutta olisi ihan kiva, jos tonttia voisi siirtää vaikkapa muutamalla kilometrillä, hän naurahtaa.
Juttu jatkuu mainoksen alapuolella.
Mainos
Mainos päättyy
Wenla täytti keväällä 18 vuotta. Samalla hänen huostaanottonsa päättyi, ja hän saa nyt vapaasti päättää niin asumisestaan kuin muistakin elämän perusasioista. Muutto sijaisperheestä omilleen ei ole silti ollut päällimmäisenä mielessä, sillä Wenla haluaa ensin käydä rauhassa lukion loppuun. Hän kirjoitti tänä syksynä ensimmäiset kaksi ainetta, ja loput ovat edessä keväällä.
– Abivuosi on helpompi hoitaa loppuun ilman, että muutan tai vaihdan lukiota. Pystyisin varmaan tarvittaessa jo asumaan omillani, mutta on hyvä, että voin vielä jatkaa tutussa paikassa tuttujen ihmisten kanssa. Täällä on turvallinen olo, Wenla sanoo.
– Olisihan se aika hullua, jos Wenla olisi pitänyt ikään heittää ulos noin vain, kun on koulu kesken ja kaikkea. On hyvä ratkaisu, että saan jatkaa Wenlan perhehoitajana, sillä tunnemme toisemme läpikotaisin ja tulemme hyvin toimeen keskenämme, Nina Himberg jatkaa.
Tavallinen perhearki riittää osalle
Wenla jatkaa asumistaan perhehoitoperheessään jälkihuollon turvin. Jälkihuollolla tarkoitetaan niitä tukitoimia, joihin jokaisella huostaanotetulla tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleella lapsella ja nuorella on lakisääteinen oikeus sen jälkeen, kun sijoitus on päättynyt. Jälkihuoltoa voidaan antaa tarvittaessa myös nuorelle, joka ei ole ollut sijoitettuna.
Jälkihuollon tukitoimiin kuuluu usein esimerkiksi asumisratkaisuiden järjestelyä, koulutus- ja työelämäkysymysten ohjausta ja neuvontaa, erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä taloudellista tukea. Tarkoituksena on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään viimeistään hänen täyttäessään 23 vuotta, jolloin jälkihuolto-oikeus päättyy.
Vaikka perhehoito on kätevä tapa tukea esimerkiksi Wenlan kaltaisten nuorten itsenäistymistä, hyvinvointialueet hyödyntävät perhehoitoa jälkihuollossa toistaiseksi varsin vähän. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2023 jälkihuollon asiakkaina oli runsaat 12 000 täysi-ikäistä nuorta aikuista, joista 390 asui perhehoitoperheessä.
Parainen kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen eli Varhaan. Sen alueella jälkihuollon palveluita on saanut viime aikoina hieman yli 900 nuorta. Heistä 45 on perhehoidossa sijaisperheessä.
Varhan jälkihuollon palvelupäällikkö Tytti Mäkinen ja jälkihuollon sosiaalityöntekijä Riina Sivula arvelevat perhehoidon vähäisen määrän johtuvan ainakin osittain siitä, että moni jälkihuollon asiakas tarvitsee vahvempaa tukea kuin perhehoitajien on mahdollista tarjota. Perhehoito sopiikin lähtökohtaisesti parhaiten sellaisille jälkihuoltonuorille, jotka ovat päässeet kiinni tasaiseen perhearkeen jo sijaishuollon aikana ja tarvitsevat suhteellisen vähän tukea.
– Kasvavana trendinä on, että huostaanottoja tehdään liian myöhään, vasta 13–17-vuotiaana. Silloin ongelmat ovat usein jo hyvin moninaisia ja useimmat sijoitetaan laitoksiin eikä perheisiin. Kun nuori itsenäistyy laitoksesta ja taustalla on vaikkapa paljon hatkaamista, itsenäistymistaidot voivat olla hyvin heikot ja myös asenne viranomaisia ja palveluita kohtaan kielteinen, Tytti Mäkinen sanoo.
”On hyvä ratkaisu, että saan jatkaa Wenlan perhehoitajana, sillä tunnemme toisemme läpikotaisin ja tulemme hyvin toimeen keskenämme.”
Perhehoitaja, sijaisvanhempi Nina Himberg
Riina Sivulan mukaan jälkihuollossa olevien nuorten palvelut vaihtelevat yksilöllisesti laidasta laitaan: Osalle riittää arkinen itsenäistymistaitojen harjoittelu tutussa perhehoitoperheessä ja kenties satunnaiset yhteydenotot sosiaalityöntekijään. Monet taas tarvitsevat vahvasti tuettua asumista ja monialaisia sote-palveluita mahdollisesti myös erikoissairaanhoidon puolelta.
– Jälkihuolto on todella kokonaisvaltaista. Nuorten itsenäistymisvalmiuksissa näkyvät paljon myös mielenterveys- ja päihdepulmat, samoin nepsy-teemat. Meidänkin jälkihuoltonuoristamme iso osa tarvitsee erityisen tuen palveluita elämänhallintansa tueksi, Sivula kertoo.
Whatsapp-yhteys sosiaalityöntekijään
Sijaishuollossa olevan nuoren itsenäistymistä ja siirtymistä jälkihuoltoon aletaan valmistella Varhan alueella viimeistään, kun nuori on 17-vuotias. Jälkihuoltoon siirtyvälle nuorelle laaditaan asiakassuunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon tavoitteet sekä tarpeellisiksi katsotut palvelut ja tukimuodot. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti elämäntilanteen ja tarpeiden muuttuessa.
Wenla Jorosen kohdalla siirtymä ei sujunut ihan kuin Strömsössä. Wenlan 18-vuotispäivän lähestyessä hyvinvointialueella oli käynnissä iso organisaatiomuutos, jonka vuoksi työntekijät vaihtuivat eikä kaikki tieto kulkenut niin kuin piti. Wenla joutui pähkäilemään monia käytännön asioita perhehoitajansa Nina Himbergin kanssa, ja ilmassa oli pitkään epätietoisuutta.
Lopulta asiat saatiin kuntoon ja jälkihuoltosuunnitelmaan kirjattiin, että Wenla asuu sijaisperheessä alustavasti lukion loppuun eli ensi kesään saakka. Suunnitelmaa laadittaessa Wenlan itsenäistymisvalmiudet katsottiin varsin hyviksi. Ennen omilleen muuttoa hänen voisi olla hyvä harjoitella erikseen lähinnä raha-asioiden hoitamista.
– Sehän on ihan luonnollistakin, ettei kotona asuessaan tule miettineeksi, mihin hankintoihin ja laskuihin rahaa menee minkäkin verran. Näitä tulo- ja menoasioita olemme nyt pohtineet ihan kynän ja paperin kanssa, Nina Himberg kertoo.
Kaiken kaikkiaan Wenlan arki on ollut jälkihuollon aikana pitkälti samanlaista kuin hänen ollessaan alaikäinen. Uutta on, että huostaanoton päätyttyä hän saa nyt päättää entistä vapaammin omista asioistaan, kuten yhteydenpidosta biologiseen sukuunsa.
Myös Wenlan oma vastuutyöntekijä vaihtui, kun asiakkuus siirtyi lastensuojelun puolelta jälkihuoltoon. Yhteydenpito on nyt satunnaisempaa kuin sijaishuollon aikana, ja sitä hoidetaan pääasiassa Whatsappin kautta aina tarpeen vaatiessa. Tämä on sopinut Wenlalle ja Ninalle hyvin, sillä he tarvitsevat sosiaalityöntekijän neuvoja vain harvakseltaan.
”Pystyisin varmaan tarvittaessa jo asumaan omillani, mutta on hyvä, että voin vielä jatkaa tutussa paikassa tuttujen ihmisten kanssa. Täällä on turvallinen olo.”
Lukiolainen Wenla Joronen
Wenlan kaltaisille hyvin pärjääville jälkihuoltonuorille ja heidän perhehoitajilleen ei välttämättä pystyttäisi tarjoamaan yhtä vahvaa tukea kuin lastensuojelun aikana, koska myös Varha joutuu priorisoimaan palveluitaan tiukassa taloustilanteessa.
– Jälkihuoltonuorten perhehoitoperheiden kannattelu jää välillä vähemmälle, koska meillä on niin runsaasti nuoria, joilla on isompia ongelmia kuin heillä. Palveluita täytyy suunnata enemmän näihin nuoriin, joita saattaa uhata esimerkiksi asunnottomuus tai vankila, Varhan Tytti Mäkinen sanoo.
Tukea tarjolla myös perhehoidon jälkeen
Jälkihuoltoon siirtyminen vaikuttaa myös perhehoitajan arkeen ja ennen kaikkea tuloihin. Jälkihuollon perhehoidosta perhehoitajalle maksettavat korvaukset arvioidaan yksilöllisesti nuoren hoidettavuuden perusteella. Esimerkiksi perhehoitaja Nina Himberg saa Wenlan perhehoidosta nyt pienempää hoitopalkkiota kuin lastensuojelun perhehoidon aikana.
Perhehoitaja ja hyvinvointialue solmivat jälkihuollon perhehoidosta toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa perhehoitajan palkkioista, korvauksista ja muusta tuesta. Erityisasiantuntija Jaana Tervo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa, että sopimusta tehtäessä on huomioitava myös täysi-ikäisen nuoren omat näkemykset ja tarpeet.
– Jotta nuori saa tarvitsemansa yksilöllisen tuen, on tärkeää, että toimeksiantosopimus on linjassa jälkihuollon asiakassuunnitelman kanssa. Toimeksiantosopimukseen on hyvä kirjata tarkasti myös se, miten esimerkiksi nuoren opintotuki, muut etuudet tai tulot vaikuttavat perhehoitajalle maksettaviin palkkioihin ja korvauksiin, hän sanoo.
Petteri Orpon (kok.) hallitus lyhensi hiljattain nuorten oikeutta jälkihuoltoon kahdella vuodella. Nina Himberg ja Wenla Joronen sekä Varhan Tytti Mäkinen ja Riina Sivula pitävät päätöstä harmillisena. Kaikki ovat sitä mieltä, että useimmat oppivat itsenäiseen elämään 23-vuotiaaksi mennessä, mutta aina on myös heitä, jotka tarvitsisivat tukea pidempään. Heillä tulisi olla mahdollisuus vahvaan tukeen tarpeensa mukaan myöhemminkin.
Wenla ja Nina luottavat vahvasti siihen, että Wenla voi muuttaa turvallisin mielin omilleen lukion jälkeen. Wenlan suunnitelmissa on lähteä opiskelemaan ensihoitajaksi.
– Olen miettinyt Turkua tai Tamperetta. Ihan toiselle puolelle Suomea en haluaisi lähteä, hän kertoo.
Nina muistuttaa, että yhteydet Wenlaan säilyvät varmasti myös sen jälkeen, kun perhehoito päättyy.
– On myös rauhoittavaa tietää, että jos Wenla tarvitsee jotain tukea tai ohjeistusta perhehoidon jälkeen, niin yhteiskunta tarjoaa jälkihuoltopalveluita vielä monen vuoden ajan, Nina toteaa.
Perhehoito taipuu myös monenlaiseksi jälkihuolloksi
- Tutuin tapa järjestää jälkihuoltoa perhehoitona lienee se, että nuori jatkaa perhehoito- eli sijaisperheessä asumistaan täysi-ikäistyttyään ja saa tarvitsemansa tuen perhehoitajalta. Tuen muodoista sovitaan asiakassuunnitelmassa. Lisäksi perhehoitaja solmii toimeksiantosopimuksen hyvinvointialueen kanssa.
- Jälkihuolto voidaan toteuttaa myös uutena sijoituksena perhehoitoon nuoren ollessa 18–22-vuotias. Tämä voi sopia nuorelle, jolla on vaikkapa lievä kehitysviive tai -vamma, mielenterveys- tai päihdepulmia tai uudelle paikkakunnalle muuttaessaan riittämättömät valmiudet asua yksin.
- Itsenäistyvä nuori voi tarvita tukea myös sen jälkeen, kun on muuttanut pois sijaisperheestään esimerkiksi valmistuttuaan toisen asteen oppilaitoksesta tai käytyään armeijan. Tällöin kyseeseen tulee jälkihuollon järjestäminen lyhytaikaisena tai osavuorokautisena perhehoitona.
- Osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitaja tukee omaan asuntoon muuttanutta jälkihuoltonuorta joko tämän omassa kodissa tai perhehoitoperheessä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vahvistaa nuoren itsenäisen asumisen valmiuksia pyykinpesuineen, ruuanlaittoineen, laskujen maksamisineen ja eri viranomaisten kanssa asioimisineen.
- Lyhytaikainen perhehoito tarkoittaa jälkihuoltoikäisen nuoren lyhyitä jaksoja perhehoitoperheessä omaan asuntoon muuttamisen jälkeen. Perhehoidon tavoite voi tällöin olla esimerkiksi yksinäisyyden taakan keventäminen tai nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitäminen.
- Osavuorokautista ja lyhytaikaista perhehoitoa voi myös yhdistellä nuoren tilanteeseen sopivalla tavalla siihen asti, kun nuori täyttää 23 vuotta.
Lue lisää nuorten jälkihuollosta THL:n ylläpitämästä Lastensuojelun käsikirjasta.
Piditkö lukemastasi? Julkaisemme pienen osan Perhehoito-lehden sisällöstä tällaisina maksuttomina verkkoartikkeleina. Lehden kaikki sisällöt saat luettavaksesi tilaamalla Perhehoito-lehden joko printtinä tai digitaalisena näköislehtenä. Samalla tuet Perhehoitoliiton toimintaa!
Avainsanat: huostaanotetut lapset ja nuoret, hyvinvointialueet, jälkihuolto, lastensuojelu, nuorten perhehoito, perhehoitajat, perhehoito, sijaishuolto, sijaisperheet, sijaisvanhemmuus, sote, Varha, Varsinais-Suomi