Perhehoitaja, olet asiantuntija!
Perhehoitajana toimiminen on merkittävä sijaishuollon tehtävä. Kenelläkään muulla sijaishuollossa ei ole sellaista tietoa lapsesta ja lapsen arjesta kuin perhehoitajalla, Taina Lehtoranta ja Riitta-Liisa Kumpulehto kirjoittavat.
“En minä mikään asiantuntija ole, minä elän arkea lapsen kanssa!”
Näin kommentoi eräs perhehoitaja VAASI-hankkeen yhteydessä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut selvittää, millaista osaamista on sijaishuollossa eri tehtävissä työskentelevillä henkilöillä ja millaista osaamista olisi syytä vielä vahvistaa. Vahvemmasta osaamisesta hyötyy sijaishuollossa kasvava lapsi.
Kun lapsi tarvitsee sijaishuoltoa, valitaan hänelle juuri hänen tarpeisiinsa parhaiten vastaava sijaishuoltopaikka. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä onkin vaativan työn äärellä tuolloin.
Sijoitetaanko lapsi perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin tai lastensuojelulaitokseen? Mitä juuri tämä lapsi tarvitsee tuekseen? Tunnistammeko riittävän hyvin perhehoidon erityisosaamisen ja tunnistavatko sosiaalityöntekijät perhehoidon mahdollisuudet?
Perhehoitajalla ei ole työyhteisöä ympärillään arjen tueksi tai ajatusten vaihtoon ammatillisessa mielessä. Merkittäväksi asiaksi muodostuukin sen vuoksi se, että yhteistyö onnistuu sekä lapsen perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.
Lapsen perheen kanssa vanhemmuutta jaetaan, ja tavoitteena on olla samalla puolella. Tämä kaikkien välinen yhteistyö on kivijalka sille tornille, jonka huipulla lapsi kasvaa.
”Perhehoitaja kokoaa tehtävässään lapsen tarinaa ja luo osaltaan identiteettiä. Perhehoitaja on lapsen ääni ja arjen tulkki.”
Taina Lehtoranta ja Riitta-Liisa Kumpulehto
Turvallisuus ja luottamus ovat perhehoidossa merkityksellisiä asioita. Sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kasvattaminen vaatii erityisen paljon kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta, jotta lapset voivat rakentaa luottamusta aikuisiin ja ympäröivään maailmaan.
Perhehoidossa tärkeintä ovatkin turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, turvallinen arki ja rakenteet. Tämä kokonaisuus luo lapselle kasvuympäristön, johon hän uskaltaa kiintyä. Perhehoidon lupaukseen kuitenkin myös kuuluu, että pidän kiinni sinusta, mutta olen valmis luopumaan heti, kun aika on valmis.
Mitä sitten perhehoidossa tulisi vahvistaa, kun puhutaan osaamisen vahvistamisesta? Hankkeeseen osallistuneet perhehoitajat ovat kertoneet, että yhteistyössä eri toimijoiden kesken olisi parannettavaa. Perhehoitaja kokoaa tehtävässään lapsen tarinaa ja luo osaltaan identiteettiä. Perhehoitaja on lapsen ääni ja arjen tulkki. Omat tunteet eivät siis voi heijastua lapsesta tuotettuun tietoon. Näin ajatellen keskeisenä oppimisen kohteena onkin perhehoitajan oma ajattelu ja ymmärryksen kasvattaminen.
Perhehoitajana toimiminen sijaishuollossa on merkittävä ja vastuullinen tehtävä. Se on paljon enemmän kuin pelkästään arjen järjestämistä – se on lapsen mukana kasvua. Kenelläkään muulla ei ole sellaista tietoa lapsesta ja lapsen arjesta kuin perhehoitajalla.
Muista perhehoitaja, sinä olet asiantuntija! Kuten Pia Heilmann on tutkimuksessaan (2022) määritellyt: ”Asiantuntijuuteen sisältyy taitoa ja tietoa, mutta myös kokemusta ja hiljaista tietoa. Asiantuntijoilla on jotakin tietämystä ja taitoa enemmän, ja se on laadukkaampaa tai syvempää kuin muilla vastaavaa tehtävää suorittavilla henkilöillä.”
Taina Lehtoranta
Riitta-Liisa Kumpulehto
Kirjoittajat ovat Savonia-ammattikorkeakoulun lehtoreita ja työskentelevät Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittämishankkeessa. VAASI on viiden suomalaisen korkeakoulun sijaishuollon koulutusta ja osaamista kehittävä yhteishanke. Huhtikuussa 2023 käynnistynyt hanke saa Rakennerahaston ESR-rahoitusta.
Lisätietoa: https://vaasihanke.turkuamk.fi/
Avainsanat: lastensuojelu, perhehoitajat, perhehoito, Savonia-ammattikorkeakoulu, sijaishuolto, VAASI-hanke