Aluevaalit: Tutustu tavoitteisiimme ja ehdolla oleviin perhehoitajiin

• Perhehoidolla voidaan turvata lapsen kasvua ja kehitystä ja aikuisen hyvän elämän toteutumista – sanalla sanoen hyvinvointia. Hyvinvointialueet ovat juuri oikea toimija vastaamaan resurssiviisaasti alueensa asukkaiden hyvinvoinnista myös perhehoidon saralla.
• Perhehoito on inhimillisesti vaikuttavaa ja taloudellisesti resurssiviisasta.
• Parhaimmillaan lastensuojelun perhehoidon aikana luodut ihmissuhteet kannattelevat myös nuoren aikuistuessa samaan tapaan kuin vanhemmat tavanomaisesti tukevat itsenäistyviä lapsiaan.
• Aikuisten perhehoidossa pysyvät ihmissuhteet lisäävät turvallisuutta ja vähentävät yksinäisyyden kokemuksia. Perhehoidon tuottama turva vähentää häiriökysyntää muissa palveluissa.
• Perhehoidon kustannukset ovat noin kolmasosa lastensuojelun laitoshoidon kustannuksista. Jo kolmannen kotipalvelukäynnin jälkeen aikuisten perhehoito on edullisempaa.
• Panostamalla perhehoitoon saadaan hoivaresurssia muilta aloilta, ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia riittää tehtäviin, joissa ammatillista osaamista tarvitaan.
• Perhehoito tarjoaa mahdollisuuden maaseutualueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseen tarjoamalla monimuotoisia mahdollisuuksia sekä hoivapalveluna että elinkeinona.
• Perhehoidon määrän lisääminen tarkoittaisi käytännössä perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattamista raskaampiin palveluihin nähden. Tämän toteutumista on helppo seurata asettamalla määrällisesti mitattavia tavoitteita.

• Perhehoito voi olla lapsiperheiden palvelussa vastaus tilanteisiin, joissa perheellä on moninaisia tuen tarpeita. Perhehoitoa voidaan myöntää sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna myös perheen kotiin. Onko kotiin vietävä perhehoito hyvinvointialueenne palveluvalikoimassa?
• Aikuisten perhehoito tarjoaa tukea ja turvaa kodissa asumiseen tilanteissa, joissa kotipalvelua ei vielä tarvita tai sen palvelut eivät yksin riitä, mutta ympärivuorokautinen hoiva on liian raskas palvelu. Ratkaisu voi olla esimerkiksi asuminen perhekodissa, ikäihmisen kotiin vietävä perhehoito tai päiväaikainen perhehoito.

• Valtakunnallisesti tarkasteltuna Suomessa on valtavat erot siinä, kuinka suuri osuus huostaanotetuista lapsista on sijoitettu perhehoitoon: joillakin alueilla perhehoidon osuus on 80 prosenttia, toisaalla vain 30 prosenttia. Lasten tarpeet eivät eroa alueellisesti, vaan erot syntyvät poliittisista päätöksistä ja toimintakulttuurista.
• Aikuisten perhehoidon saralla mielenterveys- ja päihdetoipujien perhehoitoa on saatavilla vain muutamilla alueilla. Myös ikäihmisten perhehoidon saatavuus riippuu alueesta.
• Perhehoidon keinoilla voidaan tukea myös toista taloudellisesti vaikuttavaa hoivamuotoa eli omaishoitajuutta. Alueelliset arvovalinnat saattavat rajata palvelujen ulkopuolelle esimerkiksi vammaista lastaan hoitavat sopimuksettomat omaishoitajat ja yksinäiset ikäihmiset.

• Lastensuojelulle tulee taata kokonaisuutena riittävät resurssit. Henkilökunnan vaihtuvuutta on tärkeää vähentää, sekä seurata ja lisätä määrätietoisesti työhyvinvointia.
• Perhehoito on järjestettävä alueellisesti yhdenvertaisesti ja eri perhehoidon muotoja yhdessä kehittäen. Perhehoidon mahdollisuuksia on hyödynnettävä myös nuorten jälkihuollossa. Adoption mahdollisuutta on selvitettävä pitkäaikaisen sijoituksen vaihtoehtona.
• Perhehoitajien asiantuntemusta on hyödynnettävä perhehoidon kehittämisessä. Perhehoidossa on luotava rakenteet säännölliseen yhteistyöhön perhehoitajien ja perhehoitoyhdistysten kanssa. Perhehoitajuus on hyvä nähdä elämäntavan lisäksi myös elinkeinomahdollisuutena.
• Kotiin vietävää perhehoito on tärkeä mahdollisuus perheiden omassa elinympäristössä toteutuvan, oikea-aikaisen tuen mahdollistamiseksi. Kotiin vietävä perhehoito on myös mahdollisuus sitouttaa perhehoitajia sijoitusten välillä. Jos alueella ei ole käytössä kotiin vietävää perhehoitoa, sitä kehitetään.
• Täydennyskoulutuksella varmistetaan, että lastensuojelun ammattilaisilla on perhehoidon erityisosaamista, kuten taitoa arvioida millaisella tuella useammat lapset voisivat asua perhehoidossa, ja tietoa sateenkaariperheistä tai eri kieli- ja kulttuuritaustaisista perheistä sijais- ja tukiperheinä.

Perhehoitoliitto ajaa näitä tavoitteita osana lapsi- ja perhejärjestöjen Monimuotoiset perheet -verkostoa. Lue lisää verkoston aluevaalitavoitteista tältä sivulta.

Aluevaltuutettujen on:

• siirrettävä sote-palveluiden painopistettä erityistason palveluista kohti ennakoivaa ja ehkäisevää tukea
• varmistettava monipuoliset ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat palvelut lapsille, nuorille ja perheille
• lyhennettävä jonotusaikoja mielenterveys- ja päihdepalveluihin
• varmistettava, että lasten, nuorten ja perheiden palveluita on rahoitettu riittävästi ja varoja ohjataan lastensuojelun avohuoltoon, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon
• suojeltava lapsia kaikenlaiselta väkivallalta
• panostettava yhdenmukaiseen perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoimintaan
• varmistettava hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön sujuvuus
• luotava paikalliset suunnitelmat ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan
• mahdollistettava kohtuuhintainen asuminen jokaiselle perheelle
• turvattava sote-järjestöjen toimintaa myöntämällä niille riittävät avustukset
• varmistettava, että vammaiset lapset ja nuoret saavat tarpeidensa mukaisen tuen
• huomioitava perheiden monimuotoisuus kaikessa toiminnassa
• toimittava aktiivisesti ja tietoisesti antirasistisesti kaikkia rasismin muotoja vastaan

Perhehoitoliitto ajaa näitä tavoitteita osana Lastensuojelun Keskusliiton Anna ääni lapselle -kampanjaa. Lue lisää kampanjasta ja sen tavoitteista täältä.