Miten toimit, jos lapsi karkaa sijaisperheestä?
Myös sijaisvanhempien on hyvä varautua siihen, että perhehoidossa asuva lapsi tai nuori saattaa poistua luvatta sijaisperheestä eli hatkata. Luvattomalta reissulta palaajalle on tärkeää osoittaa välittämistä – tärkeintä on, että hän on turvassa, Perhehoitoliiton Anu Lehtosaari kirjoittaa.
Lasten ja nuorten luvatta poistumisista toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta on vain vähän tietoa. Lainsäädäntömme ei vielä tunnista ilmiötä perhehoidossa, ja siksi erityispiirteet saattavat jäädä huomaamatta. Luvatta perhekodista poistuminen voi olla vaikkapa pienemmän lapsen karkailua tai nuoren monista syistä tapahtuvaa niin sanottua hatkaamista.
Kun kartoitimme kokemuksia perhehoitoarjen haastavista kasvatustilanteista, perhehoitajat kuvasivat luvattomia poistumisia arvaamattomana ja usein toistuvanakin käytöksenä. Poistuminen ei aina vaatinut erityistä syytä, vaan lapsi tai nuori saattoi lähteä omasta aloitteestaan esimerkiksi yöllä, koulupäivän aikana tai lenkille, jolta ei palannut sovitusti.
Poistumiseen liittyi usein riskikäyttäytymistä, kuten päihteiden käyttöä, suojaamattomia seksikokemuksia, omaisuuden myymistä ja varastamista. Joissain tapauksissa ilmiö oli alkanut jo ennen sijoitusta ja liittyi lapsen aiempiin väkivalta- ja turvattomuuskokemuksiin ja näytti toimivan suojautumismekanismina.
Yhden lapsen tai nuoren luvatta sijaisperheestä poistuminen ei ole vain yhtä lasta koskeva asia, vaan se herättää huolta paitsi aikuisissa myös perheen muissa lapsissa.
”Kun nuori oli kadoksissa, muut nuoret olivat huolissaan, soittelivat ystävilleen ja kyselivät, onko kukaan nähnyt kyseistä nuorta. Sanoisin meidän muiden nuorten myös stressaantuneen tämän nuoren toimista, huoli oli jatkuvaa.”
Perhehoitaja Haastavat kasvatustilanteet perhehoitoarjessa -kyselyssä
Lapsen tai nuoren luvaton poistuminen on vakava asia. Onneksi sitä voidaan ennaltaehkäistä varmistamalla, että lapsella tai nuorella on mahdollisimman hyvä olla kotona.
Ennaltaehkäisy perustuu samoihin asioihin kuin laadukas perhehoito: lämpimiin, luotettaviin, turvallisiin ja mahdollisimman pysyviin ihmissuhteisiin sekä suhteiden tukemiseen niin perhehoidossa kuin lapsen tai nuoren muussa arjessa. Vaikeiden tilanteiden kohtaamista ja tunteiden sietämistä kannattaa harjoitella yhdessä – kiintymyksen sanoittamista unohtamatta.
Riskejä voi myös ennakoida. Ennakointi tarkoittaa esimerkiksi keskusteluja asianosaisten kanssa siitä, millaisia riskejä juuri kyseisen lapsen tai nuoren elämänkokemusten näkökulmasta luvatta poistumiseen tunnistetaan.
Varautuessa sovitaan yhdessä selkeät toimintatavat tilanteisiin, joissa lapsi tai nuori mahdollisesti lähtee omille teilleen. Yksi sovittu tapa voi olla se, että perhehoitaja ilmoittaa katoamisesta kaikille läheisille ja lähtee mahdollisuuksien mukaan etsimään lasta tutuista paikoista.
Kun toimintamallit on mietitty etukäteen yhdessä, ne varmistavat lapsen oikeuksien toteutumista ja perhehoitajan oikeusturvaa sekä lisäävät kaikkien turvallisuutta akuuteissa tilanteissa, joita perhehoitaja kohtaa arjessa usein yksin.
Omatoiminen paikannus saattaa tuntua oikotieltä saada lapsi tai nuori turvaan. Suomessa ei kuitenkaan ole sääntelyä tai oikeuskäytäntöä siitä, voiko perhehoitaja käyttää mobiilipaikannusta tai sovelluksia, jotka seuraavat puhelimen käyttöä.
Seuranta voi vaarantaa yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden, jotka ovat perusoikeuksia. Siksi mobiilipaikannus ei ole perhehoidossa lähtökohtaisesti sallittua, eikä perhehoitajalla ole lupaa paikantaa nuorta.
”Yksi sovittu tapa voi olla se, että perhehoitaja ilmoittaa katoamisesta kaikille läheisille ja lähtee mahdollisuuksien mukaan etsimään lasta tutuista paikoista.”
Mutta kun hätä on suurin, apu on kuitenkin mahdollista. Perhehoidosta luvatta poistunut lapsi on mahdollista paikantaa, jos hän on ilmeisessä hädässä ja välittömässä vaarassa. Ilmeinen hätä ja välitön vaara tarkoittaa esimerkiksi akuuttia vaaratilannetta, jossa lapsella on hengen tai terveyden uhka.
Hätäpaikannus edellyttää sosiaaliviranomaisen Hätäkeskukselle tekemää hätäilmoitusta, jossa on arvioitu lapsen olevan akuutissa vaarassa. Paikannus voi olla myös poliisin tehtävä silloin, kun poliisin kiirepaikannuksen kriteerit täyttyvät.
Sijaishuollosta luvatta lähteneen paikantamiskynnys saattaa madaltua meneillään olevan lastensuojelulain uudistuksen yhteydessä.
Lapsen tai nuoren palatessa luvattomalta reissulta on olennaista osoittaa välittämistä – tärkeintä on, että lapsi on turvassa. On rakkautta huolehtia takaisin tulevan lapsen ja nuoren perustarpeista sekä välttää syyllistämistä.
Katoamisen taustasyiden ymmärtäminen mahdollistaa arjen muutokset, jotka tukevat lapsen ja nuoren turvallista itsenäisyyden tavoittelua sekä kykyä käsitellä vaikeita asioita ja tunteita.
Lähteet ja lisätietoa
- hatkassa.fi -sivusto
- Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi 149/2025 vp.
- Kekkonen O. & Pekkarinen E.: Hatkassa lapsen silmin: Analyysi lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden lasten kyselytutkimuksesta. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2024:1.
- Lehtosaari A., Lehtiharju M. & Leinonen R.: ”Että olisimme samalla puolella…” Haastavat kasvatustilanteet lastensuojelun perhehoitoarjessa. Perhehoitajien kokemuksia. Perhehoitoliitto ry 2025.
- Minkkinen M. & Westlund O.: Hatkassa Suomessa II – Tilannekuva lastensuojelun sijaishuoltopaikoista kadonneista lapsista ja kansalliset toimenpide-ehdotukset. Pesäpuu ry 2024.
- Suomen perustuslaki 731/1999.
- Räty T.: Lastensuojelulaki. Käytäntö ja sen soveltaminen. Edita 2023.
- Westlund O., Heiskanen M. & Lehtosaari A.: Katoamiset ja eksymiset perhehoidossa. Julkaisussa Koivula & Lehtosaari (toim.): Näkökulmia perhehoidon turvallisuuteen. THL työpaperi 21/2025.
Anu Lehtosaari
kehittämispäällikkö
Perhehoitoliitto
Avainsanat: Anu Lehtosaari, blogi, haastavat kasvatustilanteet, hatkaaminen, hatkassa, karkaaminen, lastensuojelu, paikannus, paikantaminen, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, sijaisperheet, sijaisvanhemmat