Ikäihmisten muutto perhekotiin helpottuu
Perhehoitoliitossa viimeistellään uutta toimintamallia, joka on syntynyt yhteistyössä ikäihmisten, perhehoitajien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden kanssa, Perhehoitoliiton Hanni Salo ja Minna Laine kirjoittavat.
Perhehoitoliiton Kodista kotiin ‑hankkeessa (2023–2026) tavoitteenamme on luoda realistinen, käyttäjälähtöinen ja toimiva toimintamalli, jonka avulla hyvinvointialueiden työntekijät voivat onnistuneesti arvioida ja tukea ikäihmisten muuttoa perhekotiin.
Hankkeen kääntyessä kohti loppuaan kokoamme toimintamallin ohjevihkoa ja hankkeen raporttia ja suunnittelemme perehdytyksiä, joiden avulla toimintamallista tulisi arkinen ja inhimillinen käytännön työkalu. Kehittämistyö on herättänyt sekä oivalluksia että kysymyksiä.
”Ikäihmiset, perhehoitajat ja hyvinvointialueiden työntekijät ovat osallistuneet mallin rakentamiseen alusta lähtien.”
Hankkeen ytimessä on ollut vahva yhteiskehittäminen: ikäihmiset, perhehoitajat ja hyvinvointialueiden työntekijät ovat osallistuneet mallin rakentamiseen alusta lähtien. Heidän näkemyksensä, toiveensa ja kokemuksensa toimivat kokonaisuuden ohjenuorana. Ilman näiden arjen ja käytännön asiantuntijoiden panosta sisällöt eivät olisi yhtä monipuolisia ja laajalti hyödynnettävissä.
Toinen – pilottien kirkastama – oivallus on, että yhteensovittamisen malli ei voi olla irrallinen työkalu. Jotta se lähtee elämään käytännön arjessa, sen on oltava sidoksissa hyvinvointialueiden rakenteisiin, resurssien tarjontaan ja työntekijöiden täydennyskoulutukseen.
Toimintamallin käyttöönottoon tarvitaan yhteiskehittämistä hyvinvointialueiden kanssa, ja siihen on oltava riittävästi aikaa ja tunnistettu tarve. Materiaalien ja tavoitteiden on oltava selkeitä ja riittävän yksinkertaisia, jotta ne on mahdollista omaksua nopeissa hyvinvointialueiden arjen tilanteissa.
”Lakisääteiset oikeudet vaikuttaa omiin palveluihinsa tuntuvat välillä hukkuvan säästö- ja aikapaineisiin tai muiden ihmisten tarpeiden alle.”
Kehittämistyön lähtökohta on ollut ikääntyvien ihmisten kokemusmaailma – miten he haluaisivat elää omassa arjessaan myös silloin, kun tarvitsevat muiden hoivaa. Ikääntyneen asiakkaan näkemyksen tärkeys ja lakisääteiset oikeudet vaikuttaa omiin palveluihinsa tuntuvat välillä hukkuvan säästö- ja aikapaineisiin tai muiden ihmisten tarpeiden alle.
Vaikka yhteensopivuus, tai sen puute, aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia kaikille ikäihmisten perhehoidon järjestämisen osapuolille, tuntuu usein vaikealta tuoda esiin sen tärkeyttä niin, että asia tulisi täysin ymmärretyksi. Onko siinä jotain sellaista, joka on vierasta meidän mielenmaisemallemme tai tälle ajalle?
Selvää on, että vaikka hanke loppuu ensi vuonna, työ jatkuu. Ikääntyneiden ja perhehoitajien oikeus hyvään ja omannäköiseen elämään ei saa unohtua.
Hanni Salo, hankesuunnittelija
Minna Laine, hankepäällikkö
Perhehoitoliiton Kodista kotiin -hanke
Avainsanat: hanketyö, Hanni Salo, hyvinvointialueet, ikäihmisten perhehoito, kehittäminen, Kodista kotiin, Minna Laine, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, toimintamalli, yhteensovittaminen
Perhehoitomalli on ymmärtääkseni ollut ainoa kohtuuhintainen vaihtoehto sellaiselle, joka ei mahdu +/- 1400 euron verotettavaa tulorajan sisälle. Onko näin?
Onko hoitomaksuihin tulossa oleellisia muutoksia? Nythän pitkän työuran tehneet ja +/- 4000 bruttoeläkkeen ansainneet ovat väliinputoajia miltei kaikissa vanhuspalveluissa, mitkä ylittävät em. tulorajat.
Kiitos kysymyksestä! Vastaan yleisluonteisesti, koska näissä on henkilökohtaisia eroja ja harkinnan mahdollisuuksia.
Valtio ohjaa lainsäädännöllä asiakasmaksujen määräytymistä. Tilanteissa, joissa ikääntynyt muuttaa asumaan perhekotiin eli pitkäkestoiseen perhehoitoon asiakasmaksu määräytyy tulojen perusteella. Maksu on enintään 85% nettotuloista, joista on tehty tietyt vähennykset. Maksua määritellessä huomioidaan, että ikääntyneelle tulee jäädä käyttövara, joka tällä hetkellä on vähintään 182 € /kk. Sillä hankitaan mm. lääkkeet, henkilökohtaiseen hygieniaan ja pukeutumiseen liittyvät tarvikkeet. Käyttövara perhehoidossa on sama kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.
Hyvinvointialue voi periä pienempiä maksuja tai antaa hyvitystä maksuista. Hyvätuloisten kohdalla maksuihin voi vaikuttaa se, ettei hyvinvointialue saa periä palveluista niiden tuotantokustannuksia suurempaa maksua. Tällöin käyttövara voi jäädä suuremmaksi.
Muiden perhehoidon muotojen (lyhytaikainen, osavuorokautinen) osalta asiakasmaksuista saa tarkempaa tietoa oman hyvinvointialueen nettisivuilta. Perhehoitoa järjestetään myös ammatillisena perhehoitona, jolloin palvelua voi ostaa itsemaksavana. Tätä on toistaiseksi aika vähän saatavilla, mutta se on laajenemassa. Tällöin palveluntuottaja määrittelee itse perittävän maksun.