Per­he­hoi­to ja adop­tio – kä­si­kynk­kä vai tais­te­lu­pa­ri?

So­pi­vat­ko per­he­hoi­to ja adop­tio sa­maan lausee­seen, kun pu­hu­taan las­ten­suo­je­lus­ta? Las­ten­suo­je­lu­lain vahva ta­voi­te on per­heen jäl­lee­nyh­dis­tä­mi­ses­sä, mutta kai­kil­la lap­sil­la ei to­sial­li­ses­ti ole per­het­tä, johon voisi pa­la­ta. Mikä on lap­sen etu mei­dän ai­kuis­ten tun­tei­den ris­ti­aal­lo­kos­sa, poh­ti­vat Jenny Nyman ja Anu Leh­to­saa­ri.

Mies ja tyttö istuvat sohvalla. Nainen seisoo heidän vieressä ja he kaikki silittävät koiraa.
Perhehoito-​lehdessä 6/2020 ker­rot­tiin Per­he­hoi­dos­ta adop­toi­dun Emi­lian (vas.) ta­ri­na. Kuva: Kaisu Joup­pi / Perhehoito-​lehden ar­kis­to

Suo­mes­sa las­ten­suo­je­lua ja adop­tio­ta sää­te­le­vät eril­li­set lait. Las­ten­suo­je­lu­la­ki on jo iäkäs, sillä se uu­dis­tet­tiin ko­ko­nai­suu­des­saan vii­mek­si vuon­na 2007. Tuol­loin lain val­mis­te­lua­sia­kir­jois­sa tun­nis­tet­tiin, että jois­sa­kin ti­lan­teis­sa lap­sen etu voisi edel­lyt­tää adop­tio­ta pit­kä­ai­kai­sen si­jais­huol­lon si­jaan. Adop­tio on aina las­ten­suo­je­lul­li­nen toimi ja yksi mah­dol­li­nen las­ten­suo­je­lun käy­tet­tä­vis­sä oleva vä­li­ne, vaik­ka siitä ei ole­kaan sään­nök­siä las­ten­suo­je­lu­lais­sa. To­det­tiin, että näis­sä ti­lan­teis­sa so­vel­le­taan lakia lap­sek­siot­ta­mi­ses­ta eli ny­ky­muo­dos­saan adop­tio­la­kia. 

Las­ten­suo­je­lu­la­ki on jo iäkäs, sillä se uu­dis­tet­tiin ko­ko­nai­suu­des­saan vii­mek­si vuon­na 2007

Vä­ki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na si­joi­tet­tu­jen las­ten ja nuor­ten määrä on Suo­mes­sa huo­les­tut­ta­van kor­kea. Siksi tar­vi­taan mo­ni­ää­nis­tä kes­kus­te­lua lap­sen edus­ta. Adop­tio ei ole eikä kos­kaan tule ole­maan jo­kai­sen per­he­hoi­toon si­joi­te­tun lap­sen etu, mutta se voi olla joi­den­kin las­ten ainoa mah­dol­li­suus py­sy­vään ja tur­val­li­seen per­hee­seen. 

Adop­tio­la­kien val­mis­te­lus­sa si­jais­huol­lon ja adop­tion vä­lis­tä suh­det­ta on kä­si­tel­ty en­sim­mäi­ses­tä lais­ta al­kaen. Tuo­reim­mas­sa adop­tio­lain uu­dis­tuk­ses­sa vuon­na 2012 sää­det­tiin lap­sen yhteydenpito-​oikeuksien vah­vis­ta­mi­ses­ta bio­lo­gi­siin van­hem­piin­sa eli niin kut­su­tus­ta avoi­mes­ta adop­tios­ta. Avoin adop­tio tar­koit­taa sitä, että adop­tion vah­vis­ta­mi­sen yh­tey­des­sä voi­daan sopia lap­sen yh­tey­den­pi­dos­ta bio­lo­gi­seen van­hem­paan­sa adop­tion jäl­keen, mi­kä­li se kat­so­taan lap­sen edun mu­kai­sek­si. 

Vä­ki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na si­joi­tet­tu­jen las­ten ja nuor­ten määrä on Suo­mes­sa huo­les­tut­ta­van kor­kea.

Adop­tio­la­kia val­mis­tel­taes­sa mah­dol­li­suu­den avoi­meen adop­tioon ar­vioi­tiin voi­van aut­taa bio­lo­gi­sia van­hem­pia har­kin­nas­sa lap­sen adop­tioon an­ta­mi­ses­ta ja toi­saal­ta per­he­hoi­ta­jia har­kin­nas­sa lap­sen adop­toi­mi­sek­si. Näyt­tää kui­ten­kin siltä, ettei lain muu­tos ole mer­kit­tä­väs­ti li­sän­nyt si­joi­tet­tu­jen las­ten adop­tioi­ta. 

Adop­tio­per­heet ry:n vuon­na 2017 so­si­aa­li­työn­te­ki­jöil­le teet­tä­män ja Las­ten­suo­je­lun kes­kus­lii­ton jul­kai­se­man sel­vi­tyk­sen mu­kaan vain 17 pro­sent­tia vas­taa­jis­ta oli ot­ta­nut adop­tion pu­heek­si asiak­kaan­sa kans­sa. Vas­taa­jat ko­ki­vat, että adop­tion pu­heek­si ot­ta­mis­ta vai­keut­ti muun muas­sa tie­don ja käy­tän­tö­jen puute sekä se, ettei adop­tio­ta nähty si­jais­huol­lon vaih­toeh­to­na. Moni vas­taa­ja myös koki, ettei adop­tio­mah­dol­li­suu­den esiin tuo­mi­nen kuu­lu­nut hänen toi­men­ku­vaan­sa. 

Jo­kai­sel­la meil­lä on tarve kuu­lua jo­hon­kin, kuu­lua per­hee­seen.

Jo­kai­sel­la meil­lä on tarve kuu­lua jo­hon­kin, kuu­lua per­hee­seen. Tätä to­dis­ta­vat myös täysi-​ikäisten adop­tiot, jotka muo­dos­ta­vat noin kol­man­nek­sen kai­kis­ta vuo­sit­tain vah­vis­tet­ta­vis­ta adop­tiois­ta (2020: 39 %). Täysi-​ikäisen adop­tion voi vah­vis­taa vain sel­lais­ten hen­ki­löi­den vä­lil­lä, joi­den suhde on ollut ver­rat­ta­vis­sa van­hem­man ja lap­sen suh­tee­seen adop­toi­ta­van ol­les­sa alai­käi­nen, kuten esi­mer­kik­si si­jais­van­hem­paan tai so­si­aa­li­seen van­hem­paan. Va­li­tet­ta­vas­ti mi­kään taho ei kerää tie­toa, mitkä adop­tiois­ta on vah­vis­tet­tu ai­kai­sem­paan si­jais­van­hem­paan.

Lap­sen etua sel­vi­tet­täes­sä on lap­sen mie­li­pi­de sel­vi­tet­tä­vä ja kuul­ta­va hänen toi­vei­taan. Per­he­hoi­dos­ta adop­toi­tu Emi­lia ker­toi Perhehoito-​lehden ar­tik­ke­lis­sa (6/2020) ih­me­tel­leen­sä sitä, miksi hänen asiois­taan päät­tä­vät vie­raat ih­mi­set. Vau­va­na si­joi­te­tun Emi­lian yh­tey­den­pi­to bio­lo­gi­siin van­hem­piin ei on­nis­tu­nut yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta. Oi­keus kat­soi Emi­lian ti­lan­tees­sa adop­tion lap­sen edun mu­kai­sek­si syn­ty­mä­van­hem­man vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta, koska 12-​vuotiaalle tämä oli ainoa hänen tun­te­man­sa perhe. Emi­lial­le adop­tios­sa oli tär­ke­ää sama su­ku­ni­mi van­hem­pien kans­sa ja se, että äiti ja isä saa­vat päät­tää hänen asiois­taan. 

Vau­va­na si­joi­te­tun Emi­lian yh­tey­den­pi­to bio­lo­gi­siin van­hem­piin ei on­nis­tu­nut yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta. Oi­keus kat­soi Emi­lian ti­lan­tees­sa adop­tion lap­sen edun mu­kai­sek­si syn­ty­mä­van­hem­man vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta.

Adop­tio­ta har­kit­taes­sa on tär­keä huo­mioi­da koko perhe. Jos per­hees­sä on bio­lo­gi­sia, adop­toi­tu­ja ja si­joi­tet­tu­ja lap­sia, saat­taa las­ten eri­lai­nen ja muut­tu­va asema vaa­tia eri­tyis­huo­mio­ta. Ai­kui­sen on tär­keä aset­tua las­ten ko­ke­mus­ten ää­rel­le? Mitä muu­tos tar­koit­taa per­heen lap­sil­le si­sa­rus­ko­ke­muk­se­na tai per­hee­seen kuu­lu­mi­sen ko­ke­muk­se­na? 

Si­joi­tet­tu­jen ja adop­toi­tu­jen las­ten haas­teet ovat hyvin sa­man­kal­tai­sia. Yh­teis­kun­ta tun­nis­taa näitä kui­ten­kin hyvin eri ta­voin. Las­ten­suo­je­lu­la­ki tur­vaa si­joi­te­tul­le lap­sel­le tie­tyt pal­ve­lut, mutta adop­tio­la­ki ei erit­te­le tu­ki­toi­mia adop­toi­dul­le lap­sel­le.  Vaik­ka lap­sen ja van­hem­pien vä­li­nen ju­ri­di­nen asema muut­tui­si­kin, lap­sen arjen tar­peet py­sy­vät sa­ma­na. Huol­ta voi­kin ai­heut­taa tut­tu­jen tu­ki­toi­mien jatko ja per­hei­den ni­vel­vai­heen ”epä­sel­vyy­det” liit­tyen esi­mer­kik­si it­se­näis­ty­mis­va­roi­hin ja per­he­va­pai­siin. 

Toi­vom­me kir­joi­tuk­sen he­rät­tä­vän laa­jaa kes­kus­te­lua lap­sen edus­ta! 


Jenny Nyman, toi­min­nan­joh­ta­ja, Adop­tio­per­heet ry. Adop­tio­per­heet on adop­toi­tu­jen ja adop­tio­van­hem­pien val­ta­kun­nal­li­nen vertaistoiminta-​ ja edun­val­von­tayh­dis­tys ja osa Mo­ni­muo­toi­set per­heet -​verkostoa.

Anu Leh­to­saa­ri, las­ten ja nuor­ten per­he­hoi­don ke­hit­tä­mis­pääl­lik­kö, Per­he­hoi­to­liit­to ry. Per­he­hoi­to­liit­to on val­ta­kun­nal­li­nen, toi­mek­sian­to­suh­tei­sen per­he­hoi­don asian­tun­ti­ja­jär­jes­tö ja osa Mo­ni­muo­toi­set per­heet -​verkostoa.

Läh­teet:

Avain­sa­nat: , , , , , , , ,

Kom­men­toi ar­tik­ke­lia

Säh­kö­pos­tio­soi­tet­ta­si ei jul­kais­ta. Pa­kol­li­set ken­tät on mer­kit­ty *