”Siellä ajatellaan, että nyt se kiukuttelee taas” – Miten hälventää ikääntyvien pelkoja perhehoitoa kohtaan?
Ikääntyvät ja heidän läheisensä tarvitsevat avointa, selkeää ja helposti saavutettavaa tietoa perhehoidon laadusta ja turvallisuudesta sekä perhekotien elämäntyylistä, Perhehoitoliiton Hanni Salo ja Minna Laine kirjoittavat.
Me Perhehoitoliitossa kysyimme viime syksyn ja kuluvan talven aikana 63 ikääntyvältä ympäri Suomea, mistä he tunnistaisivat itselleen sopivan perhehoitopaikan. Kuulimme paitsi monenlaisia toiveita ja haaveita, myös ennakkoluuloja ja pelkoja niin oman hoivantarpeen lisääntymistä kuin saatavilla olevia palveluja kohtaan.
Aika moni peloista, joita olemme kuulleet ikääntyviltä, liittyy laitosmaiseen hoitoon ja siihen, miten siellä lääkitään hiljaiseksi tai pakotetaan makaamaan sängyssä. Myös perhehoito ja ajatus perheeseen muuttamisesta herätti pelkoja ja huolia. Ehkä yleisin pelko liittyi siihen, että joutuu muuttamaan itselleen täysin vieraaseen perheeseen, jonka tapoihin ja sääntöihin täytyy sopeutua.
Osaa mietitytti perhehoidon laatu. Keskustelua herätti se, kuinka niin sanotut tavalliset ihmiset voivat osata hoitaa riittävän hyvin ikääntyneitä, joilla on erityisiä tarpeita, ja miten lääkehoito tai vaikkapa diabeteksen hoito onnistuu tavallisessa kodissa. Eräs omaishoitaja tuumasi, ettei koskaan laittaisi läheistään moisen harrastelijaporukan hoitoon.
Ehkä yleisin pelko liittyi siihen, että joutuu muuttamaan itselleen täysin vieraaseen perheeseen, jonka tapoihin ja sääntöihin täytyy sopeutua.
Vaikka taajaan vaihtuvat ja kiireiset hoitajat asumisyksiköissä, vuodeosastoilla ja kotihoidossa herättivät ikääntyvissä ärtyneisyyttä, myös pysyvä perhehoitaja arvelutti joitakuita. Puheissa kuului muun muassa sellaisia pelkoja, että perhehoitaja komentaa kuin vääpeli, ottaa suosikkeja, on ilkeä tai pitää kiukutteluna ikääntyneen halua olla omassa rauhassaan ja pakottaa olemaan sosiaalinen.
Perheyhteisöön muuttaminen tuntui joistakuista tunkeilulta. Ihmisiä huolestutti myös, että perhekodissa olisi riitaisa tunnelma tai huudettaisiin. Osaa mietitytti, löytyisikö sieltä samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa jutella itseä kiinnostavista asioista – tai olisiko muiden asukkaiden kunto ylipäätään sellainen, että heistä olisi juttukavereiksi. Yksi keskustelija totesi, että pienessä yhteisössä olisi kamalaa, jos kemiat eivät toimisi.
Monia ikääntyvien ennakkoluuloja voi hälventää helposti saavutettavalla, avoimella ja selkeällä tiedolla. Olisi hyvä, jos perhehoidon laadusta, valvonnasta, turvallisuudesta ja prosesseista olisi selkeää tietoa kaikkien luettavissa hyvinvointialueiden verkkosivuilla. Perhehoitajat voisivat puolestaan kertoa osaamisestaan, kodistaan, tavoistaan ja elämäntyylistään mahdollisimman yksityiskohtaisesti potentiaalisille uusille asukkaille ja heidän läheisilleen.
Ikääntyvien kuuleminen liittyy Perhehoitoliiton kehittämistyöhön, jossa rakennetaan hyvinvointialueiden käyttöön toimintamallia ikäihmisten perhehoidon aloituksiin. Kehittämistä toteuttaa Kodista kotiin -hanke (STEA 2023–2026).
Hanni Salo, hankesuunnittelija
Minna Laine, hankepäällikkö
Perhehoitoliiton Kodista kotiin -hanke
Avainsanat: ikäihmisten perhehoito, kehittämistyö, Kodista kotiin, perhehoito, Perhehoitoliitto