Yhteisvanhemmuus vahvistuu pienillä suurilla teoilla
Perhehoitajat kaipaavat vahvempaa tukea yhteisvanhemmuuteen erityisesti sijoituksen alussa ja sen päättyessä. Pienistä teoilla on suuri vaikutus, Riina Malinen, Elli-Noora Peltonen ja Anu Lehtosaari kirjoittavat.
Yhteisvanhemmuus perhehoidossa tarkoittaa erityisesti lapsen vanhemman ja perhehoitajan, mutta myös lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän välistä vanhemmuuden tehtävien jakamista. Yhteisvanhemmuuden tuki ja vahvistaminen ei ole vain perhehoidon työntekijän tehtävä – se on yhteinen tehtävä.
Perhehoidon työntekijän osaamiseen perustuva tieto omista ja toisen tehtävistä muodostaa yhteisvanhemmuuden perustan. Tätä perustaa vahvistaa keskustelun kautta syntynyt jaettu ymmärrys tehtävien yhdyspinnoista sekä yhteisistä vastuista.
Konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi neuvolakäynnin toteuttaminen yhdessä tai lupa hoitaa tietyt vanhemmuuden tehtävät ilman toista osapuolta. Sujuva yhteistyö edellyttää ajattelun, tunteiden ja toiminnan jatkuvaa sanoittamista sekä tahtoa ymmärtää toista vanhemmuuden osapuolta.
”Monesti syntymävanhemmilla ei ole ymmärrystä perhehoitajan roolista, myös perhehoitajalla ei aina ole ymmärrystä omasta roolistaan.”
Perhehoitaja
Syksyllä 2025 valmistuneessa opinnäytetyössä Yhteisvanhemmuuteen saatu tuki ja tuen tarpeet lastensuojelun perhehoidossa – Perhehoitajien näkökulma perhehoitajat kertoivat kaipaavansa vahvempaa tukea yhteisvanhemmuuteen erityisesti sijoituksen alkaessa tai sen päättyessä.
Tuen merkitys on suuri. Lapsen hyvinvoinnin ja koko sijoituksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että vanhemmuuden tehtäviä voi hoitaa yhteistyössä. Syntymävanhemman ja perhehoitajan ristiriitaisilla suhteilla on yhteys lapsen mielenterveyden sekä käyttäytymisen häiriöihin. Yhteinen näkemys kasvatuksesta tuo lapselle turvaa ja auttaa arjen ennakoitavuudessa.
Yhteisvanhemmuudessa osallisuuden tunne syntyy, kun jokainen lapsen läheinen aikuinen luottaa toistensa tapaan hoitaa lasta ja antaa toisilleen kokemuksia siitä, että he osaavat ja pystyvät. Jokainen voi arjessaan tehdä pieniä tekoja, joilla on suuri merkitys yhteisen pystyvyyden tunteen rakentumisessa ja ylläpitämisessä.
”Vaikka aikataulut ovat sosiaalityöntekijällä tiukkoja, kannattaa järjestää yhteisiä tapaamisia osapuolten kesken. On myös tärkeää, että työntekijät roolistaan käsin osaavat tukea yhteisvanhemmuuden sujuvuutta. Kuulluksi tuleminen, kohdatuksi tuleminen ja aito läsnäolo ovat ainakin ydinasioita, joiden pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan yhteisvanhemmuutta.”
Perhehoitaja
Kun sijoituksen alussa panostetaan kiireettömään läsnäoloon, kuuntelemiseen ja kaikkia osapuolia arvostavaan kohtaamiseen, luodaan luottamusta ja vahvistetaan perustaa yhteistyölle.
Uusi perhehoitaja tarvitsee konkreettista tukea ja apua, ja jo alkuvalmennuksessa käsitellään yhteisvanhemmuuden rakentamiseen tarvittavia taitoja. Ensimmäisillä tapaamisilla työntekijän läsnäolo tukee turvallista ja luontevaa tutustumista.
Sijoituksen aikana moniäänisen arjen asiantuntijuuden tunnistaminen ja yksilölliseen tukeen panostaminen auttavat vastaamaan perheiden moninaisiin tuen tarpeisiin. Yhteisvanhemmuuden tukeminen edellyttää työntekijältä vahvaa roolia yhteisvanhemmuudessa. Se on voimavara erityisesti erimielisyyksiä ratkaistessa ja yhteistyön ylläpitämisessä.
”Sijaisvanhempi on arjen asiantuntija. Meitä pitäisi kuulla enemmän. Me ei olla lasten ja vanhemman tapaamisia vastaan vaan lapsen edun puolella. Halutaan lapsen parasta ja tiedetään lapsen kanssa, kun arkea eletään yleensä, mikä on parasta.”
Perhehoitaja
Sijoituksen päättyessä, myös kiireellisissä tilanteissa, suunnitelmallisuudella voidaan varmistaa sitä, että kaikki tärkeät osapuolet tietävät, mitä tapahtuu. Tällöin kaikille osapuolille mahdollistuu kokemus, että edelleen pysytään osana yhteistä prosessia.
Yhteisvanhemmuuden tuki jatkuu myös sijoituksen jälkeen, sillä sijaishuollon aikana rakennettujen suhteiden ylläpitäminen on merkityksellistä niin lapsen kuin perheiden kannalta. Jos sijoitus päättyy äkillisesti, perhehoitajalle on välttämätöntä tarjota henkilökohtainen mahdollisuus tunnetyöskentelyyn esimerkiksi mentorin tai työnohjauksen avulla.
”Kun nuori on muuttamassa pois. Olisin tarvinnut tukea asioiden järjestelyihin ja koin, että nuoren kanssa asioita puhuttiin, mutta ne ei tulleet minun tietooni. Nuorta tuettiin ja kannustettiin muuttamaan, mutta sijaisperhe jäi ulkopuolelle siitä. Myös biologisen vanhemman ja nuoren välillä oli sopimisia muuttamisesta ja se tuli yllätyksenä sijaisperheelle.”
Perhehoitaja
Tarkastellessamme yhteisvanhemmuuden tukea perhehoidossa, huomaamme, että toiveet ovat hyvin samanlaisia kuin perhehoitajien muukin tuen tarve. Ehkä tämä kertoo siitä, että perhehoidon onnistuminen perustuu samoihin periaatteisiin eri näkökulmista tarkasteltuna: avoimeen vuorovaikutukseen, suunnitelmallisuuteen ja konkreettiseen rinnalla kulkemiseen.
Näiden toteutuminen on jatkuva prosessi, joka tukee sekä lasta että hänen ympärillään toimivia aikuisia.
Riina Malinen, sosionomi (amk)
Elli-Noora Peltonen, sosionomi (amk)
Anu Lehtosaari, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto
Tämä blogi perustuu Riina Malisen ja Elli-Noora Peltosen sosionomikoulutuksen (amk) opinnäytetyöhön ”Yhteisvanhemmuuteen saatu tuki ja tuen tarpeet lastensuojelun perhehoidossa – Perhehoitajien näkökulma” (2025). Tutustu opinnäytetyöhön tästä linkistä.
Opinnäytetyö on tehty Lapsen ympärillä – Yhteisvanhemmuussuhteet lastensuojelun perhehoidossa (LYYPE) -tutkimushankkeessa (2024–2026). Hankkeen tavoitteena on tuottaa ja levittää tietoa lastensuojelun perhehoitoon sijoitetun lapsen ympärille muodostuvista yhteisvanhemmuussuhteista syntymävanhempien, sijaisvanhempien ja lastensuojelun ammattilaisten näkökulmista. Tutkimushanke tuottaa lastensuojelun perhehoidon käytäntöihin ja niiden kehittämiseen soveltuvaa uutta tietoa.
Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Perhehoitoliiton lisäksi Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry ja useat hyvinvointialueet.
Avainsanat: JAMK, kehittäminen, lastensuojelu, lastensuojelun perhehoito, LYYPE, opinnäyte, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, sijaishuolto, sijaisvanhemmat, sosiaalityö, yhteisvanhemmuus