Samiran perhe löysi elämälleen uuden suunnan perhehoidossa
Perhehoitaja Sari Lintula auttaa hevostilallaan vanhempia ja heidän lapsiaan saamaan perhearjen toimimaan. Vanhemmat ja lapset pääsevät yhteisille perhehoitojaksoille valitettavan harvoin, vaikka hyvinvointialueilla ja palveluntuottajille on koko perheen perhehoidosta hyviä kokemuksia.
Teksti: Olli Koikkalainen
Kuvat: Timo Marttila
Minkiön kylän kauniissa peltomaisemissa Kanta-Hämeen Jokioisilla toimi vuosikymmeniä maatalousoppilaitos. Sen yhteydessä oli opetuskäytössä maatila, johon kuului myös asuinrakennus.
Oppilaitoksen lopetettua toimintansa opetustilan asuinrakennus ja viereinen navetta muuntuivat hevostilan tarpeisiin, kun Sari Lintula perheineen muutti taloon parikymmentä vuotta sitten. Vähitellen Lintulan repertuaariin tuli myös sosiaalipedagoginen hevostoiminta, jossa asiakkaina oli niin ikään lastensuojelun asiakkaita.
Kiinnostus alaa kohtaan laajeni tukiperhetoiminnaksi. Kymmenkunta vuotta sitten Lintula otti seuraavan askeleen ryhtymällä kotinsa ulkopuolelle sijoitetun nuoren sijaisvanhemmaksi eli perhehoitajaksi.
Lintula oli kuullut myös uudesta ja harvinaisemmasta perhehoidon muodosta, koko perheen perhehoidosta, josta puhutaan usein myös perhe perheessä -sijoituksina. Kun se alkoi vetää häntä puoleensa, hän hankkiutui perhe perheessä -sijoituksia toteuttavan yksityisen toimijan, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n, perhehoitajaksi.
– Lapsista huolehtiessaan perhehoitaja hoitaa niin sanotusti oireita, mutta koin, että olisi mielekkäämpää päästä kiinni syvemmälle perheiden haasteisiin. Halusin kokeilla perhehoitoa, jossa saa olla vuorovaikutuksessa koko perheen kanssa. Tarjoan perheille vähän niin kuin mummolan; turvallisen ja kodinomaisen paikan, jossa he pääsevät hoiviini, Lintula kertoo.
”Kun olen tiiviisti yhdessä perheiden kanssa, usein kuukauden tai kahden jälkeen alkaa hahmottua paremmin, mistä perheen haasteet itse asiassa johtuvat.”
Perhehoitaja Sari Lintula
Lintulan hevostilalla on käynyt vuodesta 2017 lähtien perhehoitojaksoilla runsaat kymmenen perhettä. Yleensä kyse on muutamien kuukausien mittaisesta avohuollon arviointi- tai kuntoutusjaksosta. Tavoitteena on saada arki sellaisille raiteille, että perheen yhteiselo voi jatkua eikä lapsia ole tarpeen sijoittaa kodin ulkopuolelle esimerkiksi huostaanottoina.
Arviointijakson aikana saadaan usein tarkempaa tietoa, millaista tukea perhe mahdollisesti tarvitsee omaan kotiinsa.
– Tämä on aivan loistava ennaltaehkäisevä perhepalvelu. Esimerkiksi perhetyöntekijä käy perheen kotona vain tiettyinä aikoina, mutta perhehoitajana olen tukena ja turvana koko ajan. Näin voin ohjeistaa vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa tai tarvittaessa puuttua tilanteeseen heti, kun jotain tapahtuu. Kun perhe on mukana maatilan arjessa, he näkevät samalla työnteon ja vastuunkantamisen mallia, Lintula sanoo.
Perhehoito räätälöidään perheen tarpeisiin
Sari Lintulan luona on ollut perhehoidossa monentyyppisiä perheitä: esimerkiksi nuoria yksinhuoltajia, jotka tulevat opettelemaan vauva-arkea suoraan ensikodista, perheitä, joiden arkea hankaloittavat mielenterveyspulmat tai jokin diagnoosi, ja pienten lasten vanhempia, jotka saavat tukea perheen sisäisen dynamiikan tai vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen haasteisiin.
Koko perheen perhehoidon tavoitteet määritellään jokaisen perheen kohdalla erikseen, ja niitä tarkastellaan tasaisin väliajoin. Joidenkin kanssa perhehoitaja saattaa opettaa kädestä pitäen, miten vauvaa tai pientä lasta tulee huomioida kehitystason mukaisesti.
– Eräs vanhempi ei esimerkiksi ollut puhunut vauvalleen juuri lainkaan ensimmäiseen kahdeksaan kuukauteen. Kun kysyin syytä, hän vastasi, ettei hänellä ollut ollut asiaa vauvalle. Hänen kanssaan lähdimme sitten liikkeelle ihan siitä, että selitin, miksi lapselle puhuminen on tärkeää, Lintula sanoo.
Toisten kohdalla koko perheen perhehoidon ydintä ovat enemmänkin arkinen havainnointi ja yhteiset pohdinnat esimerkiksi ulkoilun tai puuron keittämisen lomassa. Yhdessä pohtimalla pyritään hahmottamaan ongelmatilanteiden syitä ja sitä, miten vanhemmat voisivat löytää uusia toimintatapoja lastensa kanssa.
– Kun olen tiiviisti yhdessä perheiden kanssa, usein kuukauden tai kahden jälkeen alkaa hahmottua paremmin, mistä perheen haasteet itse asiassa johtuvat. Monilla vanhemmilla on ollut omassa lapsuudessaan esimerkiksi alkoholismia tai heiltä on puuttunut turvallisen aikuisen malli. Moni kantaa sisällään sukupolvien taakkaa siitä, miten heidät on kasvatettu toimimaan tai näkemään itsensä, Lintula kertoo.
Kun perhehoitoon tulee kokonainen perhe, yhteiselo on hyvin intensiivistä. Jatkuvassa kontaktissa ei ole kuitenkaan tarkoitus olla vuorokauden ympäri, vaan sekä perhehoitajalla että perhehoidossa olevalla perheellä on oltava myös omaa aikaa.
Lintulan mukaan toisille perheille luodaan hyvin tarkka päivärytmi. Aamu saattaa alkaa esimerkiksi yhteisellä aamiaisen laittamisella, ja päivään voi sisältyä myös muuta tarkasti sovittua ohjelmaa.
Toiset vanhemmat taas selviytyvät arjestaan varsin omatoimisesti. Tällöin voi riittää, että perhehoitaja käy perheen kanssa yhdessä ostoksilla tai huolehtii perheen muistavan myös ulkoilla riittävästi. Heidän kanssaan perhehoitajan tärkein tehtävä saattaa olla esimerkiksi tarkastella rajojen asettamiseen liittyviä haasteita.
Juttu jatkuu mainoksen alapuolella.
Mainos
Mainos päättyy
Myös tilaratkaisujen on oltava toimivat, jotta perhehoitaja on toisaalta aina lähettyvillä mutta kaikilla on myös riittävästi omaa rauhaa. Lintulan kodissa tila-asia on ratkennut kätevästi sillä, että perhehoidossa olevan perheen käytössä on omakotitalon kyljessä oleva yksiö, jossa on oma keittiö ja kylpyhuone. Yksiössä on sekä oma ulkoinen sisäänkäynti että sisäkautta pääsy muun omakotitalon puolelle.
– Tämä on toiminut hyvin: minulla säilyy kuuloyhteys perheeseen, ja hekin tietävät, että olen tarvittaessa lähettyvillä. On myös muita hyviä ratkaisuja. Esimerkiksi mentorillani oli talon pihapiirissä mummonmökki, joka oli perheiden käytössä, Lintula kertoo.
Onnistuminen vaatii aktiivisuutta ja motivaatiota
Hyvinvointialueet voivat järjestää perhe perheessä -sijoituksia samaan tapaan kuin muitakin toimeksiantosuhteisen perhehoidon palveluita joko tuottamalla ne itse omana toimintanaan tai ostamalla ne ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Esimerkiksi Kanta-Hämeessä kuntien yhteinen, nykyisin hyvinvointialueen alaisuudessa toimiva perhehoitoyksikkö Kanerva on järjestänyt perhe perheessä -sijoituksia omana palvelutuotantonaan noin kymmenen vuoden ajan. Perheitä on sijoitettu kahteen eri perhehoitoperheeseen.
Kanervan alueella koko perheen perhehoitoa on tarjottu etenkin pienten vauvojen perheille ja nuorille vanhemmille, jotka tarvitsevat rinnalleen turvallista aikuista ja kokonaisvaltaisempaa tukijaa kuin kotona silloin tällöin käyvää perhetyöntekijää.
– Toisinaan perhe perheessä -sijoituksen vaihtoehtona olisi myös ensikoti tai jokin perhekuntoutuspaikka. Kanta-Hämeessä ei kuitenkaan ole omaa ensikotia, joten perheen pitäisi mennä aika kauas Helsinkiin tai Turkuun saakka. Koko perheen perhehoito voi sopia ensikodin vaihtoehdoksi etenkin silloin, jos vanhemmalla ei ole päihdeongelmaa, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon päällikkö Eija Luodes kertoo.
Luodeksen mukaan heidän toteuttamillaan koko perheen perhehoitojaksoilla on useimmiten ollut nuori yksinhuoltajaäiti tai -isä vauvaikäisen esikoisensa kanssa. Joskus äiti on muuttanut perheeseen jo ennen synnytystä. Koko perheen perhehoitoa kestää keskimäärin 6–7 kuukautta. Suurin osa vanhemmista lähtee harjoittelemaan arkea omaan kotiinsa asteittain jo perhehoidon aikana.
”Perhe perheessä -sijoitukset voivat sopia etenkin kokeneille perhehoitajille, joiden perhetilanne on stabiili ja joilla on mielellään jonkinlaista sote-alan taustaa.”
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon päällikkö Eija Luodes
Pienten vauvojen kohdalla perhehoitajan ensimmäisenä tehtävänä on usein auttaa vanhempaa hyvinkin perusasioissa, kuten oikean ruoka- ja vuorokausirytmin löytämisessä. Tavoitteena on, että niin aikuinen kuin lapsikin saa elämäänsä hoivaa, turvaa ja rytmiä sekä uuden turvallisen aikuisen. Parhaimmillaan muutokset voivat olla hyvin kokonaisvaltaisia.
– Meillä muistaakseni vain yksi perhe perheessä -sijoitus on päättynyt niin, että lapsi muuttaa eri paikkaan kuin aikuinen. Onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet panostavat perhehoitoon kunnolla. Vanhemmalla on oltava motivaatio kohdallaan, perhehoitajan pitää pystyä keskittymään hoidettaviin hyvin intensiivisesti ja sosiaalityöntekijältä vaaditaan tosi aktiivista tilanteen seuraamista, Luodes sanoo.
Tukea synnytyksenjälkeiseen masennukseen
Yksityisistä perhehoidon toimijoista koko perheen perhehoitoa julkisille toimijoille tuottavat muun muassa Ava-perhepalvelut Oy ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy.
Ava-perhepalveluiden palvelupäällikkö Lisa Sipilä kertoo Avan toteuttavan vuosittain keskimäärin 1–3 perhe perheessä -sijoitusta. Kyselyjä on enemmänkin, mutta kaikki eivät toteudu. Tilaajina ovat pääasiassa Uudenmaan ja eteläisen Suomen hyvinvointialueet, mutta kyselyitä tulee myös muualta.
Sipilän mukaan koko perheen perhehoito voi olla esimerkiksi maahanmuuttajavanhemmille hyvä tapa oppia, millaista on asua ja toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kokeneen perhehoitoperheen luona asuminen voi olla kullanarvoista myös teini-ikäiselle tai synnytyksenjälkeisestä masennuksesta kärsivälle vanhemmalle.
Avan toteuttamissa perhe perheessä -sijoituksissa perheelle rakennetaan sosiaalityöntekijän arvion pohjalta yksityiskohtainen polku, jonka päässä häämöttää itsenäinen arki. Perusjakso kestää yleensä kolme kuukautta. Sen loppupuolella arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa, olisiko perheen hyvä jatkaa perhehoidossa esimerkiksi toiset kolme kuukautta vai voisiko jokin muu tukimuoto olla tarpeen ja lapsen edun mukaista.
– Jos kyse on synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, ensimmäisen kuukauden ajan vanhemmalle annetaan aikaa levätä ja tiivistä keskustelutukea psykoterapeutin kanssa. Keskustelutuki jatkuu tiiviinä toisenkin kuukauden, mutta vanhempi ottaa jo vähän vastuuta vauvan hoivasta. Kolmannen kuukauden hän on jo enemmän vauvan kanssa, mutta psykoterapeutin keskustelutuki säilyy ja hän saa edelleen aina tarvittaessa perhehoitajalta neuvoa ja apua, Sipilä kertoo.
Avuksi myös perheen jälleenyhdistämiseen
Monista hyödyistään huolimatta perhe perheessä -sijoitusten määrä on ollut laskussa viime vuosina kautta maan. Syyksi on arveltu muun muassa hyvinvointialueiden säästöpaineita.
Esimerkiksi Sari Lintulan kotiin ei ole tarjottu uusia perhe perheessä -sijoituksia yli puoleentoista vuoteen. Toimeentuloa on pitänyt täydentää muilla keinoilla, esimerkiksi keikkatöillä päiväkodissa ja pienimuotoisella Airbnb-toiminnalla. Lintula ottaa vastaan myös kiireellisesti perhehoitoon sijoitettuja lapsia, mutta on valmis aloittamaan koko perheen perhehoidon uudelleen.
– Toivottavasti hyvinvointialueet ymmärtävät, miten hienoa tukea moni perhe on saanut perhehoitojaksolla. Perhehoitajana opin perheiltä paljon itsekin. On todella ihanaa, kun joskus vuosien jälkeen saan kuulla täällä kuntoutuneilta perheiltä kuulumisia, Lintula sanoo.
Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialue suunnittelee perhe perheessä -sijoitusten ottamista omaan palvelutuotantoonsa vahvemmin taas muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Sijais- ja jälkihuollon päällikön Eija Luodeksen mukaan potentiaalisia perhehoitajia olisi saatavilla pienellä täydennyskoulutuksella, mutta perhekodin tilakysymyksiä on toisinaan hankala ratkaista.
– Perhe perheessä -sijoitukset voivat sopia etenkin kokeneille perhehoitajille, joiden perhetilanne on stabiili ja joilla on mielellään jonkinlaista sote-alan taustaa. Meillä on tästä palvelusta hyviä tuloksia, ja tämä on myös edullisempaa kuin monet muut perhekuntoutuksen muodot. Näkisin, että perhe perheessä -sijoitus voisi toimia myös perheen jälleenyhdistämisen tilanteessa, Luodes sanoo.
”Perhehoito muutti elämämme suunnan”
Samira Younesin (kuvassa) jaksaminen kahden pienen lapsensa kanssa oli joitakin vuosia sitten kovalla koetuksella. Toinen lapsista oli hyvin vilkas ja ailahtelevainen eikä osannut ilmaista itseään kunnolla. Raskaassa elämäntilanteessa lapsille oli hankala asettaa rajoja ja arki alkoi tuntua selviytymistaistelulta.
Sosiaalityöntekijän ehdotuksesta lapsi muutti väliaikaisesti perhehoitaja Sari Lintulan perhekotiin avohuollon tukitoimena. Vähän myöhemmin Samira sai kuulla, että hänenkin olisi mahdollista muuttaa Sarin luo toisen lapsensa kanssa kuntouttavalle perhehoitojaksolle. Samira tarttui myös tähän tilaisuuteen.
– Sitä ei tarvinnut miettiä kahta kertaa. Se oli tuttu paikka, sillä olimme käyneet siellä jo moikkaamassa lastani. Tarjolla oli kiva pieni tupa ja rauhallista arkea maatilalla. Varsinkin hevosten kanssa puuhastelu oli terapeuttista sekä minulle että lapsille. Myös Sarin tytär asui lähistöllä, ja hänen lapsistaan oli välillä seuraa omilleni, Samira kertoo.
Samira asui lapsineen Sarin luona lopulta kolme kuukautta. Perhe vietti paljon aikaa keskenään pelaillen ja puuhaillen omiaan. Välillä he myös auttelivat Saria maatilan hommissa ja ulkoilivat tai ruokailivat yhdessä. Siinä sivussa Sari saattoi ohjeistaa, miten Samiran ehkä kannattaisi hoitaa jokin tilanne lasten kanssa.
– Sari oli koko ajan saatavilla, mutta jätti meille tarvittaessa myös tilaa. Hänestä tuli tosi iso tukipilari meille. Kun lapset olivat menneet illalla nukkumaan, menin usein Sarin puolelle ja saatoimme istua olohuoneessa tuntikausia juttelemassa kaikesta. Samalla oivalsin tosi paljon omasta elämästäni ja mitä haluan tulevaisuudeltani. Sarin avulla sain paljon itseluottamusta ja uutta voimavaraa.
Kun perhehoitojakso oli ohi, Samira uskalsi toteuttaa unelmansa ja muutti lapsineen kaupungista maaseudun rauhaan. Sittemmin arki on jatkunut lastensuojelun perhetyön tukemana. Myös vilkkaalle lapselle löytynyt diagnoosi ja terapia ovat auttaneet jaksamaan.
Perhehoidon jälkeisen matkan varrelle on mahtunut isoja takaiskujakin, kuten tulipalo, joka vei koko omaisuuden ja kaksi kissaa. Perhe selvisi kuitenkin siitäkin ja jatkaa yhteistä eloaan nyt uudessa kodissa. Samira itse aloitti viime vuoden lopulla työkokeilun.
– Me todellakin tarvitsimme Saria elämäämme. Perhehoito muutti elämämme suunnan. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että perhehoitojaksoon tai muuhun lastensuojelun tarjoamaan apuun kannattaa tarttua.
Perhehoitaja ja moniammatillinen tiimi tukevat koko perhettä
- Perhe perheessä -sijoituksesta tai koko perheen perhehoidosta puhutaan, kun lapsi tai lapsia sijoitetaan yhdessä yhden tai useamman vanhempansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa perhehoitoon perhehoitajan kotiin.
- Useimmiten kyse on lastensuojelun avohuollon määräaikaisesta tukitoimesta, tuen tarpeen arvioinnista tai kuntoutusjaksosta perheille, jotka tarvitsevat erityistä ja jokapäiväistä tukea tai ohjausta.
- Avohuollossa sijoitus on perheelle vapaaehtoinen. Sijoituksen kesto arvioidaan perheen tarpeen mukaan. Vaikuttavuuden varmistamiseksi kesto on usein kuukausia.
- Perhe perheessä -sijoituksella tuetaan esimerkiksi vanhemmuuden taitoja tai kiintymyssuhteen normaalia kehitystä vanhemmuuden alkutaipaleella tai perheen kohdattua vastoinkäymisiä.
- Pyrkimyksenä on tukea lapsen asumista hänen hoidostaan vastuussa olevan henkilön kanssa ja ehkäistä lapsen erillistä sijoitusta kodin ulkopuolelle huostaanottona. Työskentelymalli pohjautuu systeemiseen työotteeseen ja kiintymyssuhdeteoriaan.
- Sijoituksen aikana päävastuu lapsen hoidosta on hänen huoltajallaan, jota perhehoitaja tukee asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Perheen ja perhehoitajan kanssa työskentelee moniammatillinen tiimi.
- Perhe perheessä -sijoitukset ovat aina perhehoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen vastuulla. Hyvinvointialue voi tuottaa palvelun itse tai ostaa sen ulkopuoliselta palveluntuottajalta.
Piditkö lukemastasi? Julkaisemme pienen osan Perhehoito-lehden sisällöstä tällaisina maksuttomina verkkoartikkeleina. Lehden kaikki sisällöt saat luettavaksesi tilaamalla Perhehoito-lehden joko printtinä tai digitaalisena näköislehtenä. Samalla tuet Perhehoitoliiton toimintaa!
Avainsanat: Ava-perhepalvelut, hyvinvointialueet, Kanta-Häme, koko perheen perhehoito, lastensuojelu, perhe perheessä, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoito-lehti, Perhehoitokumppanit Suomessa, Perhehoitoliitto, sijaishuolto, sijaisperheet, sote