Lempeys voi auttaa trauman kokenutta
Perhehoitajien on hyvä tiedostaa, miten traumaperäiseltä vaikuttavaan käytökseen kannattaa suhtautua ja miten omalla toiminnalla voi yrittää rauhoittaa hankalia tilannetta.
Teksti: Olli Koikkalainen
Arkinen ruokailuhetki liperiläisen perhehoitaja Aino Paloveden kotona maaseudun rauhassa. Ruokapöydän äärestä on hyvä näköala läheiselle joelle, jonka rannassa perhehoitajan mies on polttamassa roskia samaan tapaan kuin usein ennenkin. Yhtäkkiä Palovesi huomaa iäkkään asukkaansa hermostuneesta käytöksestä, ettei tällä ole kaikki hyvin.
– Asukas katsoi kohti liekkejä ja totesi: ”Nyt se Venäjä hyökkäsi!”. Tilanne herätti ajattelemaan, miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia, Palovesi kertoi lokakuussa 2024 ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivillä Jyväskylässä.
Uutiset Venäjän sotatoimista Ukrainassa olivat kiirineet myös perhekodin asukkaiden korviin. Ne yhdistettyinä liekkien näkemiseen tai savunhajuun herättivät asukkaassa kenties muistoja omista sota-ajan kauhukokemuksista.
Kyseessä saattoi olla muistisairauden ilmentymä tai traumamuistoihin liittyvä reaktio. Vastaavat reaktiot eivät ole perhehoitajien kertoman mukaan olleet lainkaan tavattomia varsinkaan nyt sodantäyteisinä viime vuosina niillä iäkkäillä ihmisillä, joilla on jonkinasteista muistisairautta tai menneisyydestä kumpuavia sotatraumoja.
Tilanteet ovat usein hämmentäviä: traumaperäiseksi arveltu käytös voi olla haastavaa ja jopa aggressiivista, ja se saattaa aktivoitua täysin yllättäen tai hyvinkin pienistä ärsykkeistä, joita muiden voi olla mahdoton ennakoida. Trauman synnyttäneistä tapahtumista voi myös olla kulunut jo vuosikymmeniä, mutta niiden vaikutukset saattavat nousta pintaan ensimmäistä kertaa vasta ikäihmisenä.
Myös perhehoitajien – ovatpa hoidettavat sitten lapsia, aikuisia tai ikäihmisiä – on hyvä olla tietoisia traumojen vaikutuksista ihmisen kehoon, mieleen, tunteisiin ja käytökseen. Kun arjessa tulee vastaan haastava tilanne, perhehoitajan kannattaa pyrkiä tarjoamaan korjaavia turvan kokemuksia. Niiden avulla perhehoitajan on mahdollista päästä tilanteen herraksi, vaikkei hän tietäisikään, onko taustalla trauma vai jokin muu syy.
– Perhehoitaja voi myös yrittää säädellä omia reaktioitaan haastavissa vuorovaikutustilanteissa sellaisiksi, etteivät ne ainakaan provosoi ja voimista toisen reaktioita, Perhehoitoliiton traumatietoisuuskoulutuksia vetävä sosionomi, FM Outi Rantakylä kertoi ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivillä.
Muutto perhekotiin voi olla kova paikka
Trauma voidaan määritellä muun muassa ihmisen kehoon muistitietona tallentuneeksi jäljeksi sellaisesta tilanteesta, joka on ollut psyykkisesti sietämätön ja jonka kanssa ihminen on kokenut jääneensä yksin. Taustalla voi olla esimerkiksi läheisen kuoleman kaltainen katastrofitilanne, väkivalta tai sen uhka tai hylätyksi tulemisen kokemus herkässä kasvuvaiheessa.
Trauman syntyyn liittyy olennaisesti se, että kokemukseen johtanut tilanne on aikanaan jäänyt käsittelemättä. Jos traumaa ei ole päässyt purkamaan, se voi ikään kuin koteloitua ihmisen kehoon. Vaikka ihminen palaisikin elämään päällisin puolin normaalia elämää, koteloituneet traumakokemukset vaikuttavat ihmisen sisällä ja voivat jättää jälkensä esimerkiksi ihmisen stressinsäätelykykyyn.
Trauman kokenut ihminen pyrkii usein joko tietoisesti tai tiedostamattaan välttelemään tilanteita, jotka voivat aktivoida traumamuiston ja sitä kautta johtaa voimakkaaseen tunnereaktioon ja sen mukaiseen käytökseen. Traumaperäinen käytös voi ilmetä esimerkiksi levottomuuden, aggressiivisuuden tai ahdistuksen kaltaisena ylivireystilana tai johtaa toisaalta voimattomuuteen, masentuneisuuteen tai muunlaiseen alivireyteen.
Kun ihmiskeho joutuu syystä tai toisesta psyykkisesti stressaavaan tilanteeseen, koteloituneet traumamuistot voivat päästä nousemaan pintaan. Silloin ei tarvita välttämättä kuin pieni traumatilanteesta muistuttava aistielämys tai ärsyke, kuten haju, maku, paikka, henkilö tai tietynlainen äänenpaino tai kosketus, ja trauman kokenut ihminen voi mennä pois tolaltaan.
”Kokonaisvaltainen turvan tunne rauhoittaa ihmistä. On tärkeää huolehtia niin fyysisestä, psyykkisestä kuin sosiaalisestakin turvallisuudesta heti perhehoidon alusta lähtien.”
Traumatietoisuuskouluttaja Outi Rantakylä
Ikäihmisten kohdalla stressaantumista ja traumaperäisen käytöksen aktivoitumista saattavat aiheuttaa myös toimintakyvyn heikkeneminen, avuntarpeen lisääntyminen sekä sairaudet ja lääkitykset. Esimerkiksi muutto perhehoitoon ja tukeutuminen toiseen ihmiseen voi olla hyvin hankala paikka sellaiselle, joka on kokenut lapsesta saakka, että hänen täytyy pärjätä yksin eikä ulkopuolisiin ole luottamista.
– Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan traumamuistot voivat säilyä myös muistisairauden edetessä. Myös perhehoitaja voi siis päätyä mukaan tilanteeseen, jossa muistisairas käy uudelleen läpi jotain vanhaa traumaansa ikään kuin omassa maailmassaan, johon muilla ei ole pääsyä, Outi Rantakylä kertoi.
Kokonaisvaltainen turva rauhoittaa
Mitä useammin ihminen kokee olonsa turvalliseksi, sitä paremmin hänen kehonsa voi pysyä tavanomaisessa vireystilassa, jossa sairauksista, traumoista tai muusta huonosta olosta johtuva käytös ei hallitse liikaa elämää. Perhehoitajan tarjoama hoiva, empatia ja lämpö voivat parhaimmillaan tuottaa myös trauman kokeneille hoidettaville sellaisia korjaavia kokemuksia, joilla on syvällistä ja pitkälle kantavaa merkitystä.
– Kokonaisvaltainen turvan tunne rauhoittaa ihmistä. On tärkeää huolehtia niin fyysisestä, psyykkisestä kuin sosiaalisestakin turvallisuudesta heti perhehoidon alusta lähtien. Hyväksyvä ja myötätuntoinen kohtaaminen auttavat luomaan hoidettavaan sellaista ihmissuhdetta, jossa voi oppia ymmärtämään, miten ja miksi toinen reagoi mihinkin, Rantakylä sanoi.
Olennainen osa traumatietoista työskentelyotetta on myös tarkkailla omaa jaksamistaan ja pyrkiä säätelemään sitä, miten reagoi hoidettavan mielialoihin tai käytökseen. Vaikka hyvänä pyrkimyksenä olisi lisätä hoidettavan turvallisia kokemuksia, stressaantuneena tai väsyneenä tulokset voivat olla pahimmillaan päinvastaisia, jos oma käytös viestiikin muuta kuin teot.
Tärkeää on muistaa myös armollisuus itseään kohtaan: Traumaperäiseltä vaikuttava käytös ja sitä pintaan nostavat ärsykkeet ovat aina yksilöllisiä. Trauman sijasta hankalaa käytöstä voivat aiheuttaa myös esimerkiksi muistisairaus, mielenterveyden häiriöt tai niiden yhdistelmät. Niiden hoitaminen on muiden kuin perhehoitajien tehtävä.
– Tärkeämpää kuin tietää ihmisen menneisyydestä, on tietää nykyhetkestä ja niistä turvan kokemuksista, joita perhehoitaja voi yrittää tarjota, Rantakylä muistutti.
Kiinnostuitko? Perhehoitoliitto järjestää perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille suunnatun Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutuksen jälleen syyskuussa 2025. Koulutuksessa huomioidaan sekä lasten että ikäihmisten näkökulma. Ilmoittautuminen päättyy 3.9.2025.
Näin voit lisätä turvallisuuden tunnetta perhehoidossa
- Pieni ja täysin yllättäväkin ärsyke tai stressaava tilanne voi laukaista ihmisessä traumamuiston, joka voi johtaa haastavaan tai jopa aggressiiviseen käytökseen. Ylivirittynyttä hermostoa voi pyrkiä rauhoittamaan lisäämällä vastapainoksi erilaisia turvan tunteita ja kokemuksia.
- Pidä huolta fyysisen turvallisuuden peruselementeistä, kuten toisen kehollisten rajojen kunnioittamisesta sekä asianmukaisesta ruokahuollosta, puhtaudesta ja kivunhoidosta. Muista myös myötätuntoinen ja hyväksyvä kanssakäyminen kaikissa arjen toiminnoissa.
- Jos tilanne vaatii, siirtykää mahdollisuuksien mukaan tuttuun ja turvalliseen tilaan, jonka aistiympäristö on kenties valoiltaan, ääniltään ja väreiltään mahdollisimman rauhallinen.
- Muistelkaa yhdessä asioita tai tilanteita, jotka ovat luoneet ennenkin turvaa. Ne voivat palautua mieleen esimerkiksi katselemalla tärkeitä tavaroita tai kuuntelemalla tuttua musiikkia.
- Seuraa tarkasti myös omaa jaksamistasi, stressitasoasi ja vireystilaasi: perhehoitajan stressaantuneisuus tarttuu helposti myös hoidettaviin ja hankaloittaa turvallisen ilmapiirin ylläpitämistä.
Lähde: Traumatietoisuuskouluttaja Outi Rantakylä
Avainsanat: ikäihmisten perhehoito, koulutus, lastensuojelun perhehoito, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoito-lehti, traumat, traumatietoisuus, turvallisuus