Perhehoito tuo vaihtelua omaishoidon arkeen
Koomikko Mikko Vaismaa kävi tutustumassa ikäihmisten perhehoitoon Kirsi ja Cherine Fakhrin perhekodissa Jyväskylässä. Vaismaa löysi perhekodista ilon hetkiä, asialleen omistautuneita ihmisiä ja tarttumapintaa omien vanhempiensa kokemuksiin.
Teksti ja kuvat: Olli Koikkalainen
Jyväskyläläiset Kirsi ja Cherine Fakhr tekivät koronapandemian jyllätessä vuonna 2020 rohkean päätöksen: hankkivat suuren, seitsemän makuuhuoneen omakotitalon perustaakseen sinne ikäihmisten perhekodin.
Suuren talon on toki ostanut moni muukin aloittaessaan perhehoidon. Poikkeuksellista oli kuitenkin se, ettei kumpikaan pariskunnasta ollut vielä tässä vaiheessa edes käynyt perhehoidon ennakkovalmennusta. Lisäksi oli runsaasti epävarmuutta siitä, miten asukkaita voidaan ohjata perhehoitoon tiukkojen koronarajoitusten aikana.
– Soittelin aluksi moneen kertaan perhehoidon koordinaattorille, kyselin tarkemmin perhehoidosta ja kerroin, että olimme jo ostaneet talonkin valmiiksi. Hän ei tainnut oikein uskoakaan, että olimme tosissamme, ennen kuin tuli itse katsomaan, Cherine kertoo.
”Maailmassa ei ole missään täydellistä, mutta tämä on kerta kaikkiaan fiksu paikka. Täällä on rauhallista, ei sellaista häslinkiä ja liikenteen melua.”
Perhekodin asukas Seppo Karppi
Alun perin idean perhehoidon aloittamisesta sai sairaanhoitajataustainen Kirsi, joka tutustui ikäihmisten perhehoitoon opettaessaan lähihoitajaopiskelijoita. Ensimmäisenä puolisoista perhehoitajaksi heittäytyi kuitenkin Cherine, jolla ei ollut aiempaa kokemusta ikäihmisten hoivaamisesta.
Iso hyppy tuntemattomaan ei ollut Cherinelle sinällään uutta; olihan hän aikanaan muuttanut Kairon miljoonakaupungin keskustasta muutaman tuhannen asukkaan Hankasalmen syrjäkylille Kirsin vuoksi. Cherine ja Kirsi olivat tutustuneet kirjeenvaihdon kautta ja menneet naimisiin Egyptissä.
Seitsemänä päivänä viikossa
Cherine Fakhr työskenteli aiemmin pitkään Postilla. Kun työnkuvaan oli tulossa isoja muutoksia, uusien mahdollisuuksien kartoittaminen tuli ajankohtaiseksi. Kirsi sanoo puhuneensa Cherinen ympäri kokeilemaan perhehoitoa. Mies jäi ensin vuorotteluvapaalle voidakseen testata, miltä arki ikäihmisten kanssa vaikuttaa.
Kun ennakkovalmennus oli käyty, Fakhrien perheenjäseniksi muutti syksyllä 2021 kolme ikäihmistä pitkäkestoiseen, ympärivuorokautiseen perhehoitoon. Alkuun asukkaiden hoivasta ja huolenpidosta vastasi pääasiassa Cherine. Myös Kirsi oli jo tässä vaiheessa vahvasti mukana arjessa aina, kun päivätyöltään ennätti.
Tänä päivänä Fakhreilla ei asu ikäihmisiä enää vakituisesti. Sen sijaan pariskunta tarjoaa lyhyitä, muutaman vuorokauden mittaisia perhehoitojaksoja muutamalle ikäihmiselle kerrallaan. Myös Kirsi on jättäytynyt pois päivätyöstään kokopäiväiseksi perhehoitajaksi. Arki rullaa mukavasti, eikä kumpikaan haikaile paluusta entiseen työhönsä.
– Tämä on yhdensorttista kotoilua, elämäntapa. On meistä itsestä kiinni, minkä verran ikäihmisiä lupaamme ottaa tänne milloinkin. Kun tein vielä opetustyötä, sanoin, että siitä hommasta en jää kyllä eläkkeelle. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että jos pysymme terveinä, voimme hyvin olla perhehoitajia eläkeikään saakka, Kirsi sanoo.
– Onhan tämä välillä raskasta, koska olemme päättäneet, että meillä voi olla ikäihmisiä seitsemänä päivänä viikossa. Pidämme yleensä pidemmän vapaan vain vuodenvaihteessa. Tykkään perhehoitajana olemisesta. Tässä oppii paljon uutta ihmisistä ja tutustuu myös omaisiin, Cherine kertoo.
Ei mitään sirkustemppuja
Valtaosa Kirsi ja Cherine Fakhrin luona perhehoitojaksoilla käyvistä ikäihmisistä on omaishoidettavia, joiden toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi liikkumisvaikeuksien tai alkavan muistisairauden takia. Perhehoitojakson aikana omaishoitajapuoliso tai -lapsi voi pitää vapaitaan.
Alkukesän perjantaina Fakhrien perhekodissa on kolme ikäihmistä: Seppo Karppi, Alpo Pauni ja Sylvia Bradnum. Aamiaisen ja muiden aamutoimien jälkeen ohjelmassa on ollut tv-ruudulta katsottu tuolijumppa, johon koko kolmikko on osallistunut kukin omalla tyylillään Kirsin johdolla. Lounasta odotellessaan kaikki istuvat nyt tilavassa olohuoneessa jutustelemassa.
Päivän ohjelma muodostuu rutiineista ja vaihtelee vähän sen mukaan, keitä milloinkin on paikalla.
– Kerromme aina jo tutustumisjaksolla, ettei täällä ole tarjolla mitään sirkusta vaan arkista puuhastelua. Sään salliessa voimme käydä kävelyllä tai grillaamassa. Eilen istutimme Sepon kanssa pihakasveja. Joskus pelailemme lautapelejä, ja eräs rouva tykkää kovasti leikata matonkuteita. Harvakseltaan täällä käy myös neulojia ja virkkaajia, Kirsi Fakhr kertoo.
Artikkeli jatkuu mainoksen alapuolella.
Mainos
Mainos päättyy
Seppo Karppi istuu sohvalla ja kertoilee työurastaan, joka vei häntä rakennushommiin ympäri maata. Keski-Suomeen hänet sai aikanaan palaamaan muuan ”tyttönen”, joka on nytkin tulossa hakemaan häntä kotiin Vaajakoskelle. Käynneistä Fakhrien perhekodissa on tullut tärkeä osa Karpin elämää.
– Maailmassa ei ole missään täydellistä, mutta tämä on kerta kaikkiaan fiksu paikka. Täällä on rauhallista, ei sellaista häslinkiä ja liikenteen melua, hän sanoo.
Rollaattorin kanssa liikkuvalla Alpo Paunilla on takanaan jo muutama aikaisempi jakso Kirsi ja Cherine Fakhrin luona. Perhehoito ei ollut hänelle entuudestaan tuttua, mutta perhekoti alkoi tuntua mieluisalta jo tutustumisjaksolla.
– Kun tulin tänne ensimmäisen kerran talvella, ajattelin heti, että pihasta tulee varmasti kivannäköinen kesällä. Ja olin oikeassa. Kiva, että täällä on omat huoneet ja väljemmät tilat kuin meillä kotona. On tärkeää, että vaimo saa välillä vapaata omaishoitajan arkeensa. Muutaman yön jälkeen on aina kiva palata hänen luokseen kotiin. Olemme tunteneet yli 60 vuotta, Pauni kertoo hymyillen.
Perhekodin Milli-kissa istuskelee olohuoneen matolla ja tepastelee sitten Sylvia Bradnumin silitettäväksi. Bradnum on kotoisin Englannista ja muuttanut joitakin vuosia sitten Suomeen, jossa myös hänen poikansa asuu perheineen. Perheen lomaillessa Bradnum on nyt perhekotijaksolla.
– Viihdyn oikein hyvin. Olen ollut täällä aiemminkin, ja perheeni tietää, että minusta pidetään täällä hyvää huolta, hän kertoo englanniksi.
”Älyttömän hyvä juttu!”
Kirsi ja Cherine Fakhrin perhekodin arkea on tänään seuraamassa myös jyväskyläläinen koomikko Mikko Vaismaa. Hän on kiertänyt Suomen stand up -komedialavoja ammattilaisena pian parikymmentä vuotta ja hauskuuttanut kansaa useita kertoja myös tv:n stand up -ohjelmissa.
Vaismaa ei ole perhekodissa keikalla tai edes etsimässä uusia aiheita esityksiinsä, vaan nimenomaan perehtymässä ikäihmisten perhehoitoon. Hän toimii syyskuussa 2025 Perhehoitoliiton perinteisen Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana. Kampanjalla tuodaan esiin perhehoidon mahdollisuuksia ja tuetaan uusien perhehoitajien rekrytointia.
”Perhehoito on varmasti hyvä vaihtoehto sellaisille ikäihmisille, joilla ei ole niin paljon haasteita, että he tarvitsisivat raskaampaa ja laitosmaisempaa hoivaa.”
Koomikko Mikko Vaismaa
Mikko Vaismaa on koulutukseltaan luokanopettaja. Lastensuojelun perhehoito tuli hänelle tutuksi jo aikanaan opettajan työssä, jossa hän kohtasi myös kotinsa ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja heidän sijaisperheitään. Hänen vaimonsa työskentelee erityisopettajana sijoitettujen lasten ja nuorten parissa.
Sen sijaan ikäihmisten perhehoito oli Vaismaalle aivan uusi tuttavuus. Perhekotivierailu oli silmiä avaava kokemus.
– Ikäihmisten perhehoito on älyttömän hyvä juttu! Koen iloa siitä, että tämmöinen mahdollisuus on olemassa. Tuntuu siltä, että ikäihmiset tulevat tänne mielellään. Kotona on varmasti monelle kaikkein mieluisinta, mutta tämä on se toiseksi paras vaihtoehto. Tämä on tärkeää varsinkin omaishoitajille, että he voivat pitää vapaitaan, Vaismaa pohtii.
Tarttumapintaa aiheeseen Vaismaa saa myös omista vanhemmistaan: hänen äitinsä ehti toimia Mikon isän omaishoitajana noin kuukauden verran, ennen kuin isä nukkui pois alkuvuodesta. Lyhyen omaishoidon aikana äiti ei ehtinyt pitää omaishoidon vapaitaan.
– Voin hyvin kuvitella, että isä olisi tullut äidin vapaiden aikana mielellään tällaiseen paikkaan. Äiti on toistaiseksi hyvässä kunnossa, mutta jonain päivänä hänkin voi tarvita hoivapaikkaa. Perhehoito on varmasti hyvä vaihtoehto sellaisille ikäihmisille, joilla ei ole niin paljon haasteita, että he tarvitsisivat raskaampaa ja laitosmaisempaa hoivaa, Vaismaa sanoo.
Oma persoona vahvasti pelissä
Perhehoito on Mikko Vaismaan mukaan aiheena sen verran herkkä ja myös huonosti tunnettu, että siitä olisi hyvin hankala kehittää vitsiä, joka toimisi suurelle yleisölle. Perhehoidon ja stand up -komedian välillä on hänen nähdäkseen kuitenkin yhtäläisyyksiä.
– Stand up -koomikoksi on olemassa kursseja, mutta ketään ei voi varsinaisesti opettaa hauskaksi. Koomikolla kaikki lähtee persoonasta. Myös perhehoitoa tehdään vahvasti oman persoonan kautta. Tulevat perhehoitajat käyvät valmennuskurssin, mutta myös perhehoitajaksi oppii todellisuudessa vasta käytännön kautta, Vaismaa sanoo.
Vaismaa toivoo, että mahdollisimman moni, jolla on pienintäkään kipinää perhehoitajan tehtävää kohtaan, tarttuisi tilaisuuteen ja lähtisi ennakkovalmennukseen. Ikäihmisten lisäksi perhehoitoa tarvitaan etenkin lapsille ja nuorille, joiden elämä ei ole mennyt niin kuin oppikirjoissa.
– Perhehoito ei ole varmasti aina helppoa, ja se vaatii vahvaa omistautumista. Raskaampien hetkien vastapainona ovat onnistumisen ja ilon kokemukset. Niitä syntyy, kun huomaa, mitä kaikkea hyvää yhdessä eletty arki on tuonut perhehoidossa olevien elämään, Vaismaa muistuttaa.
Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytkestoista ja ympäri- tai osavuorokautista
- Toimeksiantosuhteinen perhehoito on hyvinvointialueiden vastuulla oleva sosiaalipalvelu, jossa ihmisen hoiva tai huolenpito järjestetään yksityiskodissa. Ikääntyneille perhehoitoa voidaan järjestää perhehoitajan kodissa eli perhekodissa tai perhehoitaja voi tulla ikäihmisen kotiin.
- Perhehoito voi sopia ikääntyneelle, jonka arkea vaikeuttavat turvattomuus ja pelot, yksinäisyys, alkava muistisairaus, hankaluudet päivittäisissä toimissa, vaikeudet päivärytmissä, alakulo tai masentuneisuus.
- Pitkäkestoisessa, ympärivuorokautisessa perhehoidossa ikäihminen asuu perhekodissa perheenjäsenenä ja saa siellä tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon mahdollisesti vuosien ajan.
- Lyhytkestoinen, ympärivuorokautinen perhehoito toteutuu perhehoitajan tai ikäihmisen kodissa ja kestää tyypillisesti muutamia päiviä tai viikkoja. Se mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajien vapaan, ja sillä voidaan tukea yksin asuvan ikääntyneen hyvinvointia tai kuntoutumista.
- Osavuorokautinen (päivä/ilta/yö) perhehoito järjestetään perhehoitajan tai ikäihmisen kotona. Se tarjoaa ikääntyneelle virkistystä, vaihtelua ja tukea arjen toiminnoissa. Sen turvin omaiset voivat myös pitää vapaata tai käydä työssä.
- Perhekodissa voi olla enintään neljä ikäihmistä perhehoidossa. Jos perhehoitajia on kaksi ja vähintään toisella on soveltuva koulutus, perhekodissa voi olla enintään kuusi ikäihmistä. Hoidettavien määrä voi olla tietyin ehdoin myös tätä suurempi.
- Hyvinvointialueet määrittelevät perhehoidon myöntämisperusteet, arvioivat ikääntyneen palveluiden tarpeen, perivät perhehoidossa olevalta asiakasmaksun, maksavat perhehoitajille hoitopalkkiot ja kustannusten korvaukset, hyväksyvät henkilön soveltuvuuden perhehoitajaksi ja kodin soveltuvuuden perhekodiksi, tukevat perhehoitajia tehtävässään sekä valvovat perhehoitoa.
- THL:n uusimman selvityksen mukaan yli 3 300 ikäihmistä sai perhehoitoa vuonna 2021. Suosituin muoto on lyhytkestoinen, ympärivuorokautinen perhehoito perhehoitajan kotona. Sitä sai vuonna 2021 yli 1 400 ikääntynyttä.
- Ikäihmisten perhehoitoa on saatavilla jokaisella hyvinvointialueella. Alueiden välillä on eroja perhehoitoon pääsyssä, koska perhehoito on vakiintunut vaihtelevasti alueiden palveluvalikoimaan. Eniten tarjontaa on muun muassa Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa.
- Ikäihmisten perhehoitajuudesta kiinnostunut saa lakisääteisen ennakkovalmennuksen tehtävää varten. Perhehoitoliitto ylläpitää valmennusohjelmaa ja kouluttaa sekä tukee valmennusryhmien ohjaajia hyvinvointialueiden ja oppilaitosten tarpeisiin.
- Perhehoitaja ja hyvinvointialue solmivat toimeksiantosopimuksen. Siinä sovitaan perhehoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, kulujen korvaamisesta, vapaista ja muusta perhehoitajan tuesta.
- Perhehoitolain mukainen perhehoidon hoitopalkkio perustuu henkilön hoidettavuuteen ja säädettyyn vähimmäismäärään, jota tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Vuonna 2025 hoitopalkkion on oltava vähintään 944,34 euroa kuukaudessa yhtä perhehoidossa ympärivuorokautisesti olevaa henkilöä kohden ja kulukorvauksen minimissään 502,17 euroa.
Jos olet kiinnostunut toimimaan ikääntyneiden perhehoitajana tai perhehoito voisi sopia läheisellesi, ota yhteyttä omaan hyvinvointialueeseesi. Ikäihmisten perhehoidon alueellisia yhteystietoja löytyy esimerkiksi Perhehoitoliiton ylläpitämältä perhehoitajaksi.fi-sivustolta.
Piditkö lukemastasi? Julkaisemme osan Perhehoito-lehden sisällöstä tällaisina maksuttomina verkkoartikkeleina. Lehden kaikki sisällöt saat luettavaksesi tilaamalla Perhehoito-lehden joko printtinä tai digitaalisena näköislehtenä. Samalla tuet Perhehoitoliiton toimintaa. Tutustu myös muihin tapoihin tukea toimintaamme!
Avainsanat: Ajoissa kotiin, ikäihmisten perhehoito, Jyväskylä, Keski-Suomen hyvinvointialue, lyhytkestoinen perhehoito, Mikko Vaismaa, omaishoito, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, perhekoti