Perhehoito toimii, kun kemiat kohtaavat
Perhehoitaja Helena Benhachem on käynyt hoitamassa 10-vuotiasta Sisua tämän kotona jo vuosien ajan. Helena on Sisulle tärkeä ihminen, jonka avulla muu perhe saa myös levähtää sitovasta hoitotehtävästä. Muuttuneen lain myötä entistä useampi saattaa saada lyhytaikaista perhehoitoa vammaispalveluna.
Teksti: Olli Koikkalainen
Kuva: Helena Benhachem
Oululainen Sisu Junnilainen, 10 vuotta, on äitinsä Suvi Tarvaksen mukaan iloinen ja vauhdikas poika. Downin syndrooman vuoksi Sisu kommunikoi pääasiassa sanattomasti käyttämällä viittomia ja muita eleitä. On kuitenkin yksi ihminen, jonka kanssa hän intoutuu puhumaan toisinaan enemmänkin – perhehoitaja Helena Benhachem.
– Kun mainitsin Suville, että Sisu juttelee minulle nykyään vaikka mitä, Suvi oli aivan ihmeissään. Ennen hän ei puhunut minullekaan, mutta jos kysyn vaikkapa, montako palaa leipää hän haluaa, voin nykyään saada selvän vastauksen ”kaksi”. Välillemme on kehittynyt jonkinlainen yhteys, että ymmärrämme toisiamme, Benhachem kertoo.
– Helena on tukenut Sisun kasvua ja kehitystä. Hänestä on tullut Sisulle tärkeä ihminen, joka tuo vaihtelua arkeen. Sisu odottaa kovasti Helenan käyntejä. Jos niistä on välillä taukoa, hän saattaa kysellä Helenan perään vaikkapa viittomalla hänen hiuksiaan, Tarvas sanoo.
Sisun perhe on saanut perhehoitoa omaishoidon tukimuotona seitsemän vuoden ajan. Perhehoito on järjestetty niin, että Helena Benhachem tulee perheen kotiin Sisun seuraksi. Nykyään käyntejä on parin viikon välein muutama tunti kerrallaan. Perhehoidon aikana muu perhe voi käydä esimerkiksi ostoksilla, harrastuksissa tai tekemässä jotain yhteistä, mikä ei välttämättä onnistuisi Sisun kanssa.
– Meitä helpottaa kovasti, että perhehoitaja tulee tänne. Sisu saa olla tutussa kotiympäristössä, ja säästymme kuskaamisilta, Sisun isä Timo Junnilainen kertoo.
Hyvä tukitoimi koko perheelle
Sisun perheen lisäksi Helena Benhachem kiertää Oulun seudulla noin puolentusinan muun perheen kotona tarjoamassa perhehoitoa erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Valtaosa heistä on lapsia, mutta osa on aikuisia. Yhden visiitin pituus vaihtelee muutamasta tunnista pisimmillään muutamaan kokonaiseen vuorokauteen.
– Hoidettavien kotona kiertäminen on tuntunut hyvältä ratkaisulta. Tulen tällä asiakasmäärällä toimeen ihan hyvin, ja lyhyet perhehoitojaksot ovat hyvää tukea hoidettavien koko perheelle, Benhachem sanoo.
”Meitä helpottaa kovasti, että perhehoitaja tulee tänne. Sisu saa olla tutussa kotiympäristössä, ja säästymme kuskaamisilta”
Sisun isä Timo Junnilainen
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Pohteen alueella on viime aikoina ollut keskimäärin runsas sata erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä, jotka saavat lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa joko omassa kodissaan tai perhehoitajan luona.
Benhachemin kaltaisia perhehoitajia, jotka tarjoavat perhehoitoa koteihin pelkästään erityistä tukea tarvitseville ihmisille, on kolme. Heidän lisäkseen Pohteen alueella on muutamia sellaisia kiertäviä perhehoitajia, joiden asiakkaina on sekä vammaisia ihmisiä että ikääntyneitä.
– Meillä perhehoitoa myönnetään useimmiten omaishoitajaperheille lakisääteisiin vapaisiin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kuutta muutaman tunnin mittaista perhehoitojaksoa kuukaudessa, perhehoidon ohjaaja Raila Rauhala Pohteen Perhehoidon keskuksesta sanoo.
Rauhalan ja keskuksen toisen ohjaajan Arja Pullin mukaan erityisryhmien lyhytkestoiselle perhehoidolle on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Asiakkaan tarpeisiin sopivaa perhehoitajaa ei ole aina saatavilla esimerkiksi viikonloppuisin, jolloin palvelulle olisi tarvetta. Joskus myös tutustumisjakson aikana todetaan, etteivät hoidettavan ja perhehoitajan henkilökemiat sovi yhteen.
Katso video erityistä tukea tarvitsevien lasten perhehoidosta! Artikkeli jatkuu videon alapuolella.
Myös sosiaalisen toimintarajoitteen perusteella?
Etenkin lyhytkestoisen perhehoidon eri muotojen tarve saattaa kasvaa lähitulevaisuudessa merkittävästikin ympäri maata. Syynä on tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki.
Aikaisemmin tilapäistä hoitoa ja huolenpitoa on myönnetty erityishuoltona kehitysvammalain nojalla. Uuden lain mukaan kaikenikäiset vammaiset henkilöt voivat olla tietyin edellytyksin oikeutettuja saamaan lyhytaikaista huolenpitoa vammaispalveluna, kun heidän omaisensa tarvitsevat esimerkiksi lepoa. Lyhytaikainen huolenpito voidaan hyvin toteuttaa esimerkiksi perhehoitona hoidettavan omassa kodissa tai perhehoitajan luona.
Vammaispalveluiden tarvetta harkittaessa ei myöskään sovelleta enää niin kutsuttua elämänvaihetta koskevaa tarkennusta. Tämä voi tuoda vammaispalveluna toteutettavan perhehoidon piiriin uusina asiakkaina esimerkiksi autismi- ja neurokirjon ihmisiä.
– Näkisin, että perhehoidettavia voisivat olla tulevaisuudessa ihmiset, joilla on sosiaalinen toimintarajoite. Heitä ovat myös aivovamman saaneet ikääntyneet, afaatikot ja työikäiset muistisairaat. Nämä asiakasryhmät läheisineen ovat myös niitä, jotka ovat aiemmin jääneet herkästi ilman oikeanlaisia ja riittäviä palvelua, perhehoidon asiantuntija Minni Haveri Perhehoitoliitosta toteaa.
Lue täältä lisää vammaisten lasten ja aikuisten perhehoidosta!
Piditkö lukemastasi? Julkaisemme pienen osan Perhehoito-lehden sisällöstä tällaisina maksuttomina verkkoartikkeleina. Lehden kaikki sisällöt saat luettavaksesi tilaamalla Perhehoito-lehden joko printtinä tai digitaalisena näköislehtenä. Samalla tuet Perhehoitoliiton toimintaa!