Perhehoito ja eduskuntavaalit 2027
Luodaan Suomeen Kansallinen perhehoidon toimintaohjelma!
Perhehoito on inhimillinen ja kustannustehokas tapa järjestää hoivaa ja huolenpitoa haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille, vammaisille ihmisille, ikäihmisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.
Perhehoidossa lapset, aikuiset ja ikäihmiset saavat ympärilleen pysyviä ihmiskontakteja, kiireetöntä yhdessäoloa ja mahdollisuuden asua tavallisissa kodeissa perhehoitajien tukemana.
Perhehoitoliiton tavoitteena on, että Suomeen saadaan kevään 2027 eduskuntavaaleissa hallitus, joka sitoutuu luomaan Suomeen yli hallituskausien ulottuvan kansallisen perhehoidon toimintaohjelman.
Toimintaohjelman avulla varmistetaan perhehoidon laadukkuus ja kasvatetaan suunnitelmallisesti perhehoidon suhteellista osuutta raskaampiin lasten ja aikuisten palveluihin nähden.
Miksi tarvitsemme kansallisen toimintaohjelman?
Kansallisen toimintaohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa perhehoito pysyväksi osaksi hyvinvointialueiden palvelurakenteita, lisätä perhehoidon käyttöä aina, kun se on tarkoituksenmukaista, vahvistaa perhehoitajien toimintaedellytyksiä ja luoda läpinäkyvä toimintaketju, joka osoittaa perhehoidon vaikuttavuuden.
- Lastensuojelun perhehoidon ensisijaisuus laitossijoituksiin nähden on kirjattu lastensuojelulakiin, mutta ensisijaisuus ei toteudu käytännössä: THL:n tilastojen mukaan Suomessa vuonna 2024 kodin ulkopuolelle sijoitetuista 17 100 lapsesta vain 41 prosenttia oli perhehoidossa. Norjassa perhehoidon osuus on yli 90 prosenttia ja Ruotsissa yli 70 prosenttia. Tutkimuksen mukaan lastensuojelun perhehoitoa ei tueta Suomessa riittävästi.
- Ikäihmisten perhehoito ei ole pystynyt saavuttamaan täyttä potentiaaliaan. Monimuotoisella ikäihmisten perhehoidolla voidaan vastata hoivakriisin aiheuttamiin haasteisiin, kunhan perhehoidon kansallisia rakenteita lähdetään kehittämään tavoitteellisesti. Vanhuspalveluissa halutaan lisätä kevyempiä asumisvaihtoehtoja, vahvistaa kotona annettavia palveluja ja purkaa jonoja – mutta perhehoitoa ei toistaiseksi osata hyödyntää tässä riittävästi.
- Mielenterveys- ja päihdeperhehoito on lähes kokonaan unohdettu voimavara yhteiskunnassamme. Mielenterveyden häiriöistä tai päihderiippuvuuksista kärsivä ihminen pääsee perhehoidossa asumaan tavalliseen kotiin ja saa turvaa pysyvistä ihmissuhteista, mikä voi olla käänteentekevää hänen elämässään. Perhehoidosta voivat hyötyä myös elämänhallintansa kanssa kipuilevat, itsenäistymässä olevat nuoret.
- Vammaisten perhehoidon määrät ovat kääntyneet huolestuttavaan laskuun. Perhehoidolla voidaan tukea eri-ikäisten vammaisten henkilöiden osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa joustavasti heidän tarpeidensa mukaan. Perhehoidossa vammainen ihminen pääsee osaksi perheyhteisöä, jonka tuella hän voi myös harjoitella itsenäistä elämää.
Mitä kansallinen toimintaohjelma sisältää?
- Yhteiskunnallinen markkinointi perhehoitajien löytämiseksi
Nostetaan kansallisesti esiin perhehoidon merkitys ja sen mahdollisuudet eri-ikäisten ihmisten hoivan ja huolenpidon palveluna tavoitteellisesti markkinointiviestinnän keinoin. Perhehoidon lisääminen on koko yhteiskunnan tehtävä.
- Perhehoitolain ajantasaistaminen toimintaympäristöä vastaavaksi
Uudistetaan perhehoitolakia, jotta perhehoidon edellytykset vahvistuvat ja perhehoidon määrää voi kasvaa. Perhehoitolain toimintaympäristö muuttuu nopeasti, sillä esimerkiksi ikäihmisten perhehoito on kasvanut viime vuosina. Nykyinen laki ei huomioi riittävästi perhehoidon kaikkia eri muotoja eikä perhehoitajan oikeusturvaan liittyviä tarpeita.
- Muun lainsäädännön ajantasaistaminen perhehoidon toimintaedellytysten varmistamiseksi
Uudistetaan perhehoitolain lisäksi muu, muun muassa hoidettavan ja hänen läheisensä asemaan sekä perhehoitajan sosiaaliturvaan vaikuttava lainsäädäntö. Muu lainsäädäntö vaikuttaa keskeisesti paitsi tehtävän turvallisuuteen, myös perhehoidon arjen sujuvaan toteuttamiseen.
- Kansallisen ohjauksen suunnittelu ja toteuttaminen
Selvitetään valtakunnallinen näkemys niistä osa-alueista, joissa kansallinen ohjaus on perhehoidon laatua vahvistavaa ja kustannustehokasta. Edetään askel kerrallaan, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti kohti vahvempaa, hyvinvointialueita velvoittavaa kansallista ohjausta samalla vaikutuksia tutkien.
- Perhehoitajan ohjaus ja valvonta
Turvataan riittävä ja monipuolinen tuki perhehoitajan tehtävään. Perhehoidon toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä perheiden hyvinvointi turvataan ennaltaehkäisevän tuen avulla. Riittävä tuki ja ohjaus toimivat myös rakentavina ennakoivan valvonnan välineinä. Kun tuki ja valvonta ovat kunnossa, on perhehoitajan tehtävään turvallista ryhtyä!
- Perhehoidon muotokohtaiset konkreettiset tavoitteet
Asetetaan kansalliset tavoitteet perhehoidon määrän tai prosenttiosuuksien kasvattamiselle. Tavoitteiden avulla saadaan suunnitellusti myös riittävät resurssit niiden saavuttamiseksi. Edes kevytrakenteiset ja taloudellisesti vaikuttavat palvelut eivät kehity ilman panostusta.
- Tietopohjan kasvattaminen perhehoitajan oikeudellisesta asemasta
Kootaan olemassa oleva tieto perhehoitajan oikeudellisesta asemasta ja tehdään sen perusteella konkreettinen lainsäädännön muutossuunnitelma esiin tulleiden tehtävän turvallisuutta heikentävien tekijöiden poistamiseksi. Tietopohjaa ja suunnitelmaa tarkistetaan sekä toimenpiteiden suuntaa ja toteutumista seurataan vuosittain.
- Tietopohjan kasvattaminen perhehoidon muodoittain tavoitteiden asettamiseksi ja suunnitelman sanoittamiseksi
Lisätään valtakunnallista ymmärrystä ja tietoa eri-ikäisten perhehoidon vaikutuksista oikeansuuntaisten linjausten löytämiseksi ja pysyvien vaikuttavien palvelurakenteiden saavuttamiseksi.
- Perhehoidon suhteellisen osuuden kasvun ja laadun vahvistamisen tutkimus ja seuranta
Kohdennetaan perhehoidosta kerättävää tilastotietoa ja muuta aineistoa suunnitelmallisesti vaikuttavuus- ja seurantatutkimuksen mahdollistamiseksi.
Kiinnostuitko?
Lisätietoa perhehoidon mahdollisuuksista ja Perhehoitoliiton tavoitteista:
- Lue lisää Perhehoitoliiton poliittisista tavoitteista.
- Tutustu Perhehoitoliiton ylläpitämään perhehoitajaksi.fi-sivustoon.
- Kysy lisää: toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju: merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1441
Perhehoitoliiton vaaliblogi
Puolueet: Älkää jättäkö perhehoitoa marginaaliin!
Kävimme syksyllä 2026 läpi puolueiden poliittisia ohjelmia perhehoidon näkökulmasta. Perhehoitokirjauksia ei ole toistaiseksi paljon, mutta vielä ei ole liian myöhäistä korjata tilannetta ennen kevään 2027 vaaleja, Perhehoitoliiton Merja Lehtiharju, Sanna Kosonen ja Anu Lehtosaari kirjoittavat blogissa.
Miksi puolueen ja ehdokkaan kannattaa liputtaa perhehoidon puolesta?
Saat tarkempaa tietoa klikkaamalla otsikoita:
1. Perhehoito turvaa hyvinvointia inhimillisesti ja kustannustehokkaasti
- Perhehoidolla voidaan turvata lapsen kasvua ja kehitystä ja aikuisen hyvän elämän toteutumista – sanalla sanoen hyvinvointia. Perhehoito on inhimillisesti vaikuttavaa ja taloudellisesti resurssiviisasta.
- Parhaimmillaan lastensuojelun perhehoidon aikana luodut ihmissuhteet kannattelevat myös nuoren aikuistuessa samaan tapaan kuin vanhemmat tavanomaisesti tukevat itsenäistyviä lapsiaan.
- Aikuisten perhehoidossa pysyvät ihmissuhteet lisäävät turvallisuutta ja vähentävät yksinäisyyden kokemuksia. Perhehoidon tuottama turva vähentää häiriökysyntää muissa palveluissa.
- Perhehoidon kustannukset ovat noin kolmasosa lastensuojelun laitoshoidon kustannuksista. Jo kolmannen kotipalvelukäynnin jälkeen aikuisten perhehoito on edullisempaa.
- Panostamalla perhehoitoon saadaan hoivaresurssia muilta aloilta, ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia riittää tehtäviin, joissa ammatillista osaamista tarvitaan.
- Perhehoito tarjoaa mahdollisuuden maaseutualueiden elinvoimaisuuden vahvistamiseen tarjoamalla monimuotoisia mahdollisuuksia sekä hoivapalveluna että elinkeinona.
- Perhehoidon määrän lisääminen tarkoittaisi käytännössä perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattamista raskaampiin palveluihin nähden. Tämän toteutumista on helppo seurata asettamalla määrällisesti mitattavia tavoitteita.
2. Perhehoito voi olla ratkaisu perhe- ja hoivapalveluiden puutteisiin
- Perhehoito voi olla lapsiperheiden palvelussa vastaus tilanteisiin, joissa perheellä on moninaisia tuen tarpeita. Perhehoitoa voidaan myöntää sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna myös perheen kotiin.
- Aikuisten perhehoito tarjoaa tukea ja turvaa kodissa asumiseen tilanteissa, joissa kotipalvelua ei vielä tarvita tai sen palvelut eivät yksin riitä, mutta ympärivuorokautinen hoiva on liian raskas palvelu. Ratkaisu voi olla esimerkiksi asuminen perhekodissa, ikäihmisen kotiin vietävä perhehoito tai päiväaikainen perhehoito.
3. Perhehoidon lisääminen tukee yhdenvertaisuutta ja omaishoitoa
- Valtakunnallisesti tarkasteltuna Suomessa on valtavat erot siinä, kuinka suuri osuus huostaanotetuista lapsista on sijoitettu perhehoitoon: joillakin alueilla perhehoidon osuus on 80 prosenttia, toisaalla vain 40 prosenttia. Lasten tarpeet eivät eroa alueellisesti, vaan erot syntyvät poliittisista päätöksistä ja toimintakulttuurista.
- Aikuisten perhehoidon saralla mielenterveys-, riippuvuus- ja päihdekuntoutujien perhehoitoa on saatavilla vain muutamilla alueilla. Myös ikäihmisten perhehoidon saatavuus riippuu alueesta.
- Perhehoidon keinoilla voidaan tukea myös toista taloudellisesti vaikuttavaa hoivamuotoa eli omaishoitajuutta. Alueelliset arvovalinnat saattavat rajata palvelujen ulkopuolelle esimerkiksi vammaista lastaan hoitavat sopimuksettomat omaishoitajat ja yksinäiset ikäihmiset.
ARkisto: Aluevaalit 2025
Perhehoitajaehdokkaat aluevaaleissa 2025
Tiedot on poimittu oikeusministerin aluevaalisivuilta (äänimäärät ennen tarkastuslaskentaa)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
- nro 2140: Sarenius-Salmenkivi, Erja, perhehoitaja, perushoitaja, Tuusula (kesk.): 132 ääntä (ei läpi)
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
- nro 2388: Åhlgren, Kenneth, toimitusjohtaja, perhehoitaja, Vihti (kd.): 18 ääntä (ei läpi)
- nro 2389: Åhlgren, Päivi, yrittäjä, perhehoitaja, Vihti (kd.): 60 ääntä (ei läpi)
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
- nro 2435: Tandefelt-Tuhkanen, Carolina, perhehoitaja, tradenomi, Vantaa (kd.): 24 ääntä (ei läpi)
Satakunnan hyvinvointialue
- nro 2460: Breider, Rosalia, perhehoitaja, lähihoitaja, Pori (sd.): 169 ääntä (ei läpi)
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
- nro 2061: Taiveaho, Satu, Autismiliiton toiminnanjohtaja, Parasta lapsille ry:n leirijohtaja, sijaisäiti, Riihimäki (sd.): 955 ääntä (valittiin)
- nro 2101: Moisander, Mona, perhehoitaja, yrittäjä, Tammela (vihr.): 47 ääntä (ei läpi)
- nro 2130: Julkunen, Merja, ammatillinen perhehoitaja, sosionomi AMK, Hämeenlinna (kd.): 26 ääntä (ei läpi)
- nro 2252: Rehuttu, Juha, ikäihmisten perhehoitaja, Hämeenlinna (kesk.): 68 ääntä (ei läpi)
- nro 2308: Leinonen, Tanja, arviointiasiantuntija LKV, perhehoitaja, Humppila (kok.): 104 ääntä (ei läpi)
Pirkanmaan hyvinvointialue
- nro 2169: Nurmela, Piia, filosofian maisteri, järjestöjohtaja, perhehoitaja, Lempäälä (kd.): 329 ääntä (ei läpi)
- nro 2561: Nisukangas, Mikko, koulukuraattori, perhehoitaja, Ikaalinen (vihr.): 255 ääntä (ei läpi)
- nro 2598: Virtanen, Hanna, ammatillinen opettaja (AmO), perhehoitaja, Lempäälä (vihr.): 78 ääntä (ei läpi)
Kymenlaakson hyvinvointialue
- nro 2238: Ahokas, Minna, sairaanhoitaja, projektipäällikkö, Perhehoitoliiton puheenjohtaja, Kotka (kok.): 349 ääntä (valittiin)
- nro 2310: Huhtala, Juha, perhehoitaja, ohjaaja lastensuojelu, Kouvola (vapauden liitto): 173 ääntä (ei läpi)
- nro 2311: Huhtala, Riina, perhehoitaja, yrittäjä, Kouvola (vapauden liitto): 83 ääntä (ei läpi)
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
- nro 2111: Ruotsalainen, Anja, Perushoitaja, perhehoitaja, Ruokolahti (ps.): 17 ääntä (ei läpi)
- nro 2115: Saimalahti, Maija, Ikäihmisten perhehoitaja, Savitaipale (ps.): 62 ääntä (ei läpi)
- nro 2161: Muttonen, Sanna, Lähihoitaja, perhehoitaja, Lappeenranta (sd.): 285 ääntä (valittiin)
- nro 2215: Turunen, Ann-Niina, Koulunkäynninohjaaja, perhehoitaja, Lappeenranta (kd.): 366 ääntä (valittiin)
Pohjois-Savon hyvinvointialue
- nro 2166: Mikkonen, Merja, perhehoitaja, kokemusasiantuntija, Kuopio (vas.): 35 ääntä (ei läpi)
- nro 2311: Kivinen, Kirsti, perushoitaja, perhehoitaja, Suonenjoki (kd.): 29 ääntä (ei läpi)
- nro 2387: Koistinen, Minna, perhehoitaja, Tuusniemi (kesk.): 382 ääntä (ei läpi)
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
- nro 2231: Purmonen, Minna, perhehoitaja, lähihoitaja, Ilomantsi (ps.): 46 ääntä (ei läpi)
Keski-Suomen hyvinvointialue
- nro 2310: Murtomäki, Elisa, perhehoitaja, metsätalousinsinööri, Multia (kesk.): 336 ääntä (ei läpi)
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
- nro 2075: Autio, Tiina, varhaiskasvattaja, perhehoitaja, Kokkola (sd.): 109 ääntä (ei läpi)
- nro 2289: Haukilahti, Hannu, yrittäjä, Perhehoitoliiton varapuheenjohtaja, Veteli (kesk.): 243 ääntä (valittiin)
- nro 2305: Klemola, Annikki, eläkeläinen, perhehoitaja, Kokkola (kesk.): 96 ääntä (ei läpi)
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
- nro 2030: Karjalainen, Jukka, eläkeläinen, perhehoitaja, Oulu (vihr.): 11 ääntä (ei läpi)
- nro 2044: Kämäräinen, Laura, lastensuojelun perhehoitaja, sosionomi (YAMK), Kempele (vihr.): 152 ääntä (ei läpi)
- nro 2052: Lähde, Marja, perhehoitaja, filosofian maisteri, Oulu (vihr.): 43 ääntä (ei läpi)
- nro 2136: Klemetti, Pasi, perhehoitaja, Siikalatva (ps.): 50 ääntä (ei läpi)
Lapin hyvinvointialue
- nro 2097: Viitala, Jaana, perhehoitaja, yrittäjä, Kemi (vas.): 82 ääntä (ei läpi)
Näin puolueet kehittäisivät perhehoitoa
Perkasimme puolueiden vaaliohjelmat ennen kevään 2025 vaaleja perhehoidon vinkkelistä. Lue blogistamme, millaisia havaintoja teimme!
Tammikuussa 2025 kysyimme kaikkien eduskuntapuolueiden näkemyksiä perhehoidosta ja sen kehittämistarpeista. Lue puolueiden vastaukset alta tai kootusti tästä linkistä (pdf-tiedosto). Liike nyt ei vastannut kysymyksiin.
Kysymykset
- Millaisia näkemyksiä puolueellanne on toimeksiantosuhteisen perhehoidon nykytilasta, määrästä ja laadusta eri kohderyhmille (lapset & nuoret, ikäihmiset, vammaiset ihmiset ja kuntoutujat)?
- Millaisia toimia puolueenne on valmis tekemään hyvinvointialueiden tasolla, jotta toimeksiantosuhteinen perhehoito saadaan entistä vahvemmaksi osaksi alueiden palveluvalikoimaa ja perhehoidosta saadaan nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto niin hyvinvointialueiden, perhehoitajien kuin perhehoidon asiakkaiden kannalta?
Keskusta
- Keskustan tavoitteena on yhä lisätä perhehoidon osuutta niin sijoitettujen lasten ja nuorten, ikäihmisten, vammaisten kuin kuntoutujien osalta. Perhehoidosta on saatu hyviä kokemuksia ympäri maan. Sen hyviä puolia ovat yhteisöllisyys, turvallisuus ja kodinomaisuus. Perhehoito on meille inhimillinen vaihtoehto hyvän ja mielekkään elämän turvaamiseksi. Perhehoito tarjoaa mahdollisuuden omaishoitajien vapaiden järjestämiseksi. Keskustan mielestä tarvitaan lisää vaihtoehtoja erityisesti ikäihmisten kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan väliin. Tässä perhehoito on hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto.
- Keskusta yhtyy Perhehoitoliiton tavoitteisiin perhehoitolain uudistamisesta ja perhehoitajien sosiaaliturvan ja aseman parantamisesta. Joustavoitamme sääntelyä ja byrokratiaa (esimerkiksi tiloihin liittyvät mitoitukset), jotta perhehoito olisi mahdollinen entistä useammalle. Haluamme keventää kansallista ohjausta ja luoda hyvinvointialueille edellytykset uudistuskyvylle ja hoidon tarpeeseen perustuville ratkaisuille. Suosittelemme, että hyvinvointialueet ottavat perhehoidon lisäämisen tavoitteekseen osana ikäihmisten, sijoitettujen lasten ja muiden vastaavien ryhmien tarvitsemaa hoivaa.
Vastaukset antoi poliittinen asiantuntija Pauliina Maukonen.
Kokoomus
- Perhehoitoa tulee kehittää osana palvelukokonaisuutta. Erityisesti lastensuojelussa sijaisperheitä tulee hyödyntää nykyistä enemmän ja sijaisperheiden voimavaroja tulee kehittää. Haluamme selvittää perhehoitolain uudistamistarpeet. Myös läheisverkostoon tehtäviä sijoituksia tulee Suomessa edistää, sillä olemme niissä muita Pohjoismaita jäljessä.
- Haluamme, että perhehoito on käytettävissä silloin, kun se on asiakkaan tarpeisiin sopiva hoitomuoto. Alueiden tulisi kiinnittää perhehoidon kehittämiseen huomiota omissa muutosohjelmissaan. Perhehoidon merkitys ja erityisyys syntyy henkilökohtaisista suhteista ja perheenkaltaisista olosuhteista. Perhehoidon houkuttelevuutta määrittää se, onnistutaanko tässä tavoitteessa. Hyvinvointialueilla täytyy varmistaa hyvä koulutus ja opastus, riittävä tuki sekä valvonta.
Vastaukset antoi ohjelmapäällikkö Jeremias Nurmela.
Kristillisdemokraatit
- Perhehoito on hoidettavalle inhimillinen ympäristö, oli kyseessä sitten lapsi tai ikäihminen. Jotta uusia perhehoitajia saadaan, tulee korjata niitä asioita, jotka vaikuttavat hoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi sosiaaliturvassa on useita kohtia korjattavana. Myös vertaistuelle on tarvetta.
- Perhehoitomuoto tulee tehdä alueilla paremmin tunnetuksi. Sen järjestämisen ja kehittämisen tulee olla suunnitelmallista, ja perhehoidon tulee olla selkeänä vaihtoehtona osana palveluvalikoimaa.
Yhteistyötä tulee tehdä eri alueiden kesken. Alueiden kannalta hoitomuoto on taloudellisesti kannattava ja vastaavasti hoidettavan kannalta monissa tilanteissa mukavampi kuin laitosympäristö.
Vastaukset antoi puheenjohtaja Sari Essayah.
Perussuomalaiset
- Sosiaaliturvan uudistukset, kuten vuorotteluvapaan lopettaminen, heikentävät perhehoitajien mielenkiintoa alaan. Emme kannata tilannetta, jossa perhehoitoa voisi tehdä sivubisneksenä samalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai vuorotteluvapaan nimikkeen alla vastaavan kokoista etuutta nauttien. Olisi parempi, että korvaus tehdystä työstä olisi itsessään riittävä kannustin.
- Hyvinvointialueilla kyse on lähinnä siitä, keiden kanssa se solmii taulukkopalkkioperusteisia sopimuksia. Alueilla pitäisi olla nykyistä parempi kyky huomioida perhehoitajan tilannetta ja tarpeita – jos esimerkiksi perhe on halukas ottamaan hoitoon useamman kuin yhden lapsen, tämä tulisi huomioida jo ensimmäistä toimeksiantoa tehdessä. Samaten hyvinvointialueiden käsissä on lapsen mahdollinen uudelleensijoittaminen. Näissä tilanteissa olisi tärkeää, että perhehoitajan tulojen voimakasta sahailua tasataan ja että he saavat riittävät vapaapäivät tehtävästään. Hyvinvointialueiden käytännön tieto perhehoitajien tilanteiden moninaisuudesta täytyykin saattaa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtivan työryhmän käyttöön.
Vastaukset antoi poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Rkp
- Toimeksiantosuhteinen perhehoito on tärkeä osa hyvinvointipalvelujärjestelmää. Se mahdollistaa inhimillisen ja kodinomaisen hoivan eri kohderyhmille. Nykytilassa korostuvat kuitenkin alueelliset erot perhehoidon saatavuudessa ja laadussa. On tärkeää panostaa perhehoitajien riittävään koulutukseen, tukeen ja korvauksiin. Lasten, nuorten, ikäihmisten, vammaisten ja kuntoutujien yksilölliset tarpeet tulee huomioida paremmin palveluja kehittäessä.
- Puolueemme haluaa vahvistaa toimeksiantosuhteista perhehoitoa hyvinvointialueiden palveluvalikoimassa. Tärkeimpiä toimia ovat perhehoitajien koulutuksen, ohjauksen ja tukipalveluiden kehittäminen sekä riittävien korvausten takaaminen. Lisäksi panostamme perhehoidon tunnettuuden lisäämiseen sekä sen integroimiseen osaksi alueellisia palveluita. Hyvinvointialueiden tulee myös varmistaa asiakkaiden tarpeiden mukainen palveluiden saatavuus ja laadukas perhehoidon koordinointi.
Vastaukset antoi poliittinen asiantuntija Joel Sundström.
Sdp
- Tällä hetkellä perhehoidon määrä vaihtelee alueellisesti sekä eri asiakasryhmien osalta. Lastensuojelussa perhehoidon osuus on hyvä ja jatkuvasti kasvanut, vaikkakin laitoshuolto painottuu kansainvälisessä vertailussa edelleen. Sdp kannattaa, että seuraava hallitus uudistaa perhehoitolakia, jotta perhehoitajien edellytykset toimia tehtävässään turvataan paremmin, kuten myös perhehoidon asiakkaiden oikeudet. Tärkeää on, että perhehoitajalle lain nojalla järjestettävä tuki ja sen vastaanottaminen ovat säädelty riittävän velvoittavasti. Tämä on perhehoidon laatuun vaikuttava tekijä. Lakia tulisi muuttaa myös siten, että tavoite laadukkaasta perhehoidosta laitoshuollon vaihtoehtona toteutuu paremmin.
- Sdp kannattaa sitä, että perhehoitoa koskevia käytänteitä linjataan valtakunnallisesti ja samalla koulutusta, tukea, työnohjausta tuetaan ja lisätään, jotta taataan perhehoidon yhteneväinen laatu kaikissa perhehoidon eri muodoissa kaikilla hyvinvointialueilla. Sdp kannattaa sitä, että hyvinvointialueilla tarjotaan perhehoitajille laadukasta ja kattavaa tukea, jolla vahvistetaan sekä perhehoitajien osaamista että veto- ja pitovoimaa. Hyvinvointialueiden tulisi turvata ja valvoa perhehoidon laatua sekä olla mukana perhehoitajien rekrytoinnissa. Sdp kannattaa sitä, että hyvinvointialueet ottaisivat perhehoitoon käyttöön yhtenäiset toimintaohjeet, jotka valmistellaan yhdessä moniammatillisesti eri asiantuntijoiden ja ammattilaisen sekä perhehoidon asiakkaiden kanssa.
Vastaukset antoi poliittinen koordinaattori Leila Vasama.
Vasemmistoliitto
- Perhehoitajien toimeksiantosuhteita on hyvin vaihtelevasti eri puolilla Suomea; toisaalla se on merkittävässä roolissa lastensuojelussa, toisaalla taas aivan marginaalissa. Olisi syytä saada valtakunnallisesti yhtenäisempää linjaa perhehoidon käyttöön ja laatuun. Perhehoitoa ei tule nähdä halvempana palveluna vaan lähtökohtaisesti laadukkaana, ihmisten tarpeisiin soveltuvana palveluna.
- Perhehoito on toimijoille houkuttelevaa, kun he voivat luottaa siihen, että on tarjolla ammattitaitoista tukea perheen tarpeen mukaan. Tämä tarkoittaa koko hyvinvointialueen palveluiden ja toimijoiden, kuten sosiaalityöntekijöiden, pysyvyyttä. Perhehoidosta on kerrottava paitsi perheille, jotka haluavat perhehoitajiksi, myös mahdollisille asiakkaille. Monipuolisia sijaishoitojärjestelyjä tarjoamalla voidaan perhehoidosta tehdä houkutteleva vaihtoehto. Tarvitaan myös jatkokoulutusta perhehoitajille, eikä vertaistuen tarvetta voida unohtaa.
Vastaukset antoi varapuheenjohtaja Minna Minkkinen.
Vihreät
- Perhehoito tarjoaa turvallisen kotiympäristön esimerkiksi laitoshoidon vaihtoehtona. Perhehoitajien asemaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa on kehitettävä. Perhehoitolain uudistustarpeet tulisi selvittää. Myös perhehoitajien sosiaaliturvaa tulisi selvittää ja kehittää. Perhehoitajia tarvitaan jatkossa entistä enemmän, ja siksi alan houkuttelevuutta tulee parantaa.
- Perhehoitajan taloudellinen asema on hankala, ja esimerkiksi irtisanomissuojaan, sairauslomaan ja työttömyysturvaan liittyen on paljon korjattavaa. Kaiken kaikkiaan toimeksiantosuhteisen perhehoitajuuden asema on lainsäädännössä epäselvä, mikä vaatii pikaisia muutoksia perhehoitolakiin. Hyvinvointialueilla perhehoitoa voisi käyttää nykyistä laajemmin eri ihmisryhmien hoivan järjestämisessä. Perhehoitajien ja perhehoidon piirissä olevien lasten ja nuorten oikeutta perhehoitosidonnaisiin sosiaalietuksiin ja tukiin tulee pidentää siihen asti, kunnes nuori täyttää 20 vuotta. Perhehoitoa voitaisiin käyttää myös yksin maahan tulleiden lasten kohdalla sillä aikaa, kun perheenyhdistäminen on vielä kesken. Ikäihmisten hoivaan tarvitaan nykyistä enemmän ja moninaisempia vaihtoehtoja. Lyhyt- ja pitkäaikaista perhehoitoa tulee edistää yhtenä ikääntyneiden hoitomuotona omaishoitajuuden ja palveluasumisen rinnalla.
Vastaukset antoi strateginen asiantuntija Sarianna Mankki.