Eduskunta: Perhehoitajien sosiaaliturvasta ja perhehoitolain uusimisesta jätettiin kirjallinen kysymys
Toimeksiantosuhteisten perhehoitajien aseman parantaminen nousi esille eduskunnassa jälleen viime viikolla, kun kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) jätti asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.
Mattila haluaa ministeriltä, jonka toimivaltaan kyseinen asia kuuluu, vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Mihin toimiin ja millaisella aikataululla ministeri aikoo ryhtyä toimeksiantosuhteisten perhehoitajien aseman turvaamiseksi koskien perhehoitolain uudistamista ja sosiaaliturvan parantamista?
- Millaisia kansallisen ohjauksen keinoja ministeri aikoo käyttää toimeksiantosuhteisen perhehoidon saamiseksi hyvinvointialueiden palvelustrategioihin?
Perhehoitoliitto on tuonut jo pitkään esiin tarvetta parantaa perhehoitajien sosiaaliturvaa ja päivittää perhehoitolakia. Viimeksi huhtikuussa Perhehoitoliiton liittokokous jätti asiasta julkilausuman. Liiton edustajat ovat myös käyneet asiasta keskusteluja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa.
Lainsäädäntö on jäänyt jälkeen ajastaan
Kansanedustaja Mattila muistutti kysymyksessään, että toimeksiantosuhteinen perhehoito on inhimillinen ja kustannuksia säästävä hoivan ja huolenpidon muoto, tapa perheellistyä ja yksi ratkaisu iäkkäiden hoidon haasteisiin. Hänen mukaansa on valtion ja hyvinvointialueiden etu, että perhehoitajien rekrytointi onnistuu koko maassa ja Suomeen saadaan lisää perhehoitajia, jotka myös pysyvät tehtävässään.
Perhehoidon tärkeyteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin nähden lainsäädäntö on jäänyt ajastaan jälkeen. Siksi perhehoitolaki tulisi uudistaa vastaamaan nykytilannetta ja myös perhehoitajien sosiaali- ja työttömyysturvaa on parannettava.
Toimeksiantosuhteisilla perhehoitajilla on esimerkiksi hyvin heikko työttömyys- ja sairausturva verrattuna työsuhteisiin ihmisiin. Jos perhehoitoon sijoitetun ihmisen tilanne muuttuu äkillisesti ja perhehoitosijoitus päättyy suunnittelemattomasti, perhehoitaja voi joutua taloudellisesti erittäin haastavaan tilanteeseen. Tämän välttämiseksi tulisi luoda rakenteita, jotka mahdollistavat perhehoitajan tehtävässä jatkamisen ja riittävän turvan perhehoitosijoitusten välisenä aikana.
Lisää kansallista ohjausta hyvinvointialueille
Hanna-Leena Mattilan mukaan hyvinvointialueille tarvitaan myös lisää kansallista ohjausta, koska monella alueella perhehoitoon ei osata ohjata asiakkaita ja asukkaita, vaikka palvelulle olisi selvästi tarvetta ja kysyntää. Perhehoitoliitolla on samanlainen näkemys asiasta.
Mattila muistutti kysymyksessään myös, että Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman tavoitteissa mainitaan ikääntyvien perhehoidon lisääminen ja se, että jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan.
Ministerin on vastattava kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu valtioneuvostolle. Mattilan kysymys toimitettiin 30.5.2024.
Lisätiedot
- Eduskunta.fi (30.5.2024): Hanna Leena Mattilan kirjallinen kysymys perhehoitolain uudistamisesta ja toimeksiantosuhteisten sosiaaliturvan parantamisesta
- Perhehoitoliitto.fi (27.5.2021): Perhehoitoliitto esittää selvityshenkilöä paikantamaan perhehoitajien sosiaaliturvan puutteet ja ratkaisuehdotukset