Hallitusohjelma ei huomioi riittävästi perhehoidon kehittämistarpeita
Petteri Orpon hallituksen Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelma sisältää monia suunnitelmia, jotka vaikuttavat toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon sekä perhehoitajien ja perhehoidossa olevien ihmisten arkeen.
Perhehoitoliitto näkee hyvänä suunnitelmat ikäihmisten perhehoidon määrän lisäämisestä ja yhteisöllisen asumisen määritelmän selkeyttämisestä, vammaisten ihmisten asumispalvelujen monipuolistamisesta sekä neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja heidän perheensä palvelujen ja tuen kehittämistä.
Liitto pitää välttämättömänä, että hallituksen kaavaileman lastensuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä avataan myös perhehoitolaki, vaikka perhehoitolain uudistamista ei mainita erikseen hallitusohjelmassa. Esimerkiksi ikäihmisten perhehoidon lisääminen ja omaishoitajien tukeminen erimuotoisella perhehoidolla edellyttävät toteutuakseen perhehoitajan aseman vahvistamista niin perhehoitolailla kuin sosiaaliturvauudistuksella.
Perhehoitoliiton mielestä on valitettavaa, että hallitus suunnittelee lastensuojelun jälkihuollon päättyvän jatkossa jo 23-vuotiaana, kun sitä saa nykyään 25-vuotiaaksi asti. Jälkihuoltoa voi saada myös perhehoitona.
Vuorotteluvapaan poiston ongelmat ratkaistava ja sote-järjestöjen leikkaukset peruttava
Perhehoitoliitto on huolissaan myös hallituksen rajuista leikkaussuunnitelmista, jotka kohdistuvat moniin perheille, perhehoitajille ja perhehoidossa oleville tärkeisiin tukiin ja palveluihin.
Eräs huolenaihe on pyrkimys poistaa vuorotteluvapaa. Mahdollisuus jäädä vuorotteluvapaalle on tärkeä monelle uudelle sijaisvanhemmalle, jotta he voivat aloittaa tehtävässään ilman työpaikkansa menettämisen riskiä.
Jos vuorotteluvapaa poistetaan, sijaisvanhemmaksi ryhtyminen vaikeutuu ja jatkossa voi olla nykyistäkin hankalampaa löytää riittävästi sijaisvanhempia. Perhehoitoliiton mielestä uusien sijaisvanhempien saamista helpottamaan tarvitaan lainsäädäntömuutos, jossa toimeksiantosuhteisille perhehoitajille myönnetään oikeus kahden vuoden hoitovapaaseen, kun perheeseen sijoitettava lapsi on 4–17-vuotias.
Hallitusohjelmaan sisältyy niin ikään kirjaus, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin 100 miljoonaa euroa vuonna 2027. Se on neljäsosa sote-järjestöjen valtionavustusten nykyisestä kokonaismäärästä. Perhehoitoliitto pitää välttämättömänä, että nämä leikkaukset perutaan, koska järjestöt tukevat korvaamattomalla tavalla julkisen sektorin palvelujen järjestämistä.
Perhehoidossa yli 7 500 lasta ja 3 300 ikäihmistä
Perhehoito on hoidon ja muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoidosta vastaavat hyvinvointialueet.
Lastensuojelun tilastojen mukaan toimeksiantosuhteista perhehoitoa sai vuonna 2022 yli 7 500 kotinsa ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta. THL:n uusimman selvityksen mukaan perhehoidossa oli vuonna 2021 yli 3 300 ikäihmistä. Lisäksi perhehoitoa saa yli tuhat kehitysvammaista ihmistä ja pieni määrä mielenterveyskuntoutujia.
Lisätiedot
- Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1441. (26.6.–30.7. toiminnanjohtajan sijainen, kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443.)
- Monimuotoiset perheet verkoston tiedote 21.6.2023: Sosiaaliturvan ja työehtojen leikkaukset osuvat kipeästi lapsiperheisiin – arkea sujuvoitettava ennen heikennyksiä
- Perhehoitoliiton poliittiset tavoitteet