Jo noin 4 500 ikäihmistä saa perhehoitoa
Ikäihmisten perhehoidon määrä on kasvanut viime vuosina hyvinvointialueilla. Vuonna 2024 perhehoitoa sai jo noin 4 500 ikääntynyttä, kun vuonna 2021 määrä oli noin 3 300. Lähes puolet perhehoidossa olevista ikäihmisistä sai kiertävää perhehoitoa omassa kodissaan ja joka kymmenes asui perhekodissa pitkäaikaisesti.
Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta selvityksestä, joka perustuu hyvinvointialueiden perhehoidon vastuutyöntekijöille tehtyyn kyselyyn.
Selvityksen mukaan perhehoitoa tarjottiin vuonna 2024 kaikilla hyvinvointialueilla yhtä lukuun ottamatta, mutta määrä ja muodot vaihtelivat huomattavasti. Toisilla alueilla painottuvat perhekodit, toisilla kiertävä perhehoito. Yhteensä perhekoteja oli noin 250 ja kiertäviä perhehoitajia noin 750.
Selvityksen perusteella perhehoidon tarjonta ja kattavuus ovat lisääntyneet verrattuna vuoteen 2021, jonka määrät THL keräsi edelliseen selvitykseensä vuonna 2023. Suurimmalla osalla alueista perhehoito kuului asiakasohjauksen palveluvalikoimaan, eli sen soveltuvuutta harkittiin aina asiakkaan tarpeita kartoittaessa.
Eniten perhehoitoa vuonna 2024 oli tarjolla Etelä-Savon hyvinvointialueella, jossa sitä sai yli 1 400 ikäihmistä. Heistä noin puolet sai perhehoitoa omassa kodissaan enimmäkseen osavuorokautisesti.
– On todella hienoa, että saimme ensimmäisen kerran näin laajan tilannekuvan ikäihmisten perhehoidon tilanteesta Suomessa! Aiemmin tilastot eivät ole kertoneet esimerkiksi kaikilta alueilta omaishoidon kautta myönnettyä perhehoitoa, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen iloitsee.
– Ikäihmisten perhehoidon määrä on kokonaisuudessaan nousussa, mutta alueellisia eroja sekä eroja eri perhehoidon muotojen välillä on vielä paljon. Perhekotien määrä on myös laskenut hyvinvointialueuudistuksen ja sote-sektorin säästötoimien vuoksi. Onneksi pahin notkahdus alkaa olla nyt takana ja uutta kasvua on havaittavissa, hän jatkaa.
Etenkin kiertävä perhehoito on yleistynyt
Perhehoito voi sopia ikäihmisille, joiden arkea vaikeuttavat esimerkiksi turvattomuus, yksinäisyys, alkava muistisairaus tai hankaluudet päivittäisissä toimissa, mutta jotka selviytyvät öisin ilman säännöllistä apua.
Perhehoidossa iäkäs voi asua pysyvästi perhehoitajan kanssa perhekodissa tai hoidosta voi huolehtia kiertävä perhehoitaja, joka käy iäkkään kotona. Kiertävää perhehoitoa saaneiden asiakkaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2021.
– Kiertävästä perhehoitajasta on moneen. Hän voi tulla kotiin omaishoitajan lakisääteisen vapaan tai asiointi- tai lepotauon ajaksi. Kiertävät hoitajat myös sijaistavat kokoaikaisia perhehoitajia. Yksin asuvien luona kiertävät hoitajat turvaavat kotona asumista ja tarjoavat pysyviä ihmissuhteita, THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen sanoo.
Uutena muotona muutamilla alueilla on kokeiltu myös päivystyksellistä perhehoitoa.
– Jos esimerkiksi omaishoito keskeytyy äkillisesti, hoidettavalle on kriisipäivystyksen sijaan paikka perhehoidossa, Ilmarinen kertoo.
Perhehoito voi edeltää tai täydentää omaishoitoa, kotihoitoa ja kotona asumisen tukipalveluja. Vastaajia pyydettiin arvioimaan erikseen, kuinka moni ikäihminen tai hänen omaisensa sai perhehoitoa osana omaishoitoa tai sen lisäksi esimerkiksi omaishoidon vapaina tai muuna tukitoimena. Heitä oli vastausten perusteella noin 1 580.
Perhehoitajien riittävä tuki varmistettava
THL:n selvityksen mukaan perhehoitajien vähäisyys on ollut este iäkkäiden perhehoidon yleistymiselle. Kyselyn vastaajista kolmannes kuitenkin piti perhehoitajien rekrytointia helpohkona.
– Näillä alueilla on todennäköisesti onnistuttu luomaan perhehoitajuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat. Perhehoito on vakiintunut palvelurakenteeseen ja perhehoitajien valmennus- ja tukikäytännöt toimivat, Katja Ilmarinen tulkitsee.
Palvelumuodon yhä yleistyessä kansallisen ohjauksen tarve voi kasvaa.
– On tärkeää, etteivät perhehoidon tarjonta, palveluun pääsemisen kriteerit ja perhehoitajan tuki lähde alueilla eri suuntiin, ettei palvelu kehity eriarvoistavaksi, Ilmarinen sanoo.
– Perhehoidon toimintaedellytykset on saatava kuntoon joka puolella Suomea! Perhehoitajuutta on pystyttävä tukemaan riittävästi, jotta perhehoitajat voivat toimia tehtävässään turvallisemmin mielin ja perhehoito voi saavuttaa täyden potentiaalinsa. Suomeen tarvitaan myös valtakunnallinen perhehoidon kehittämisohjelma, ja perhehoitolaki tulee päivittää vastaamaan tämän päivän tarpeita, Sanna Kosonen muistuttaa.
Lisätiedot
- Kehittämispäällikkö Sanna Kosonen, Perhehoitoliitto: sanna.kosonen@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1442.
- Erikoistutkija Katja Ilmarinen, THL: katja.ilmarinen@thl.fi, puh. 029 524 6788
- Tiedote: Yhä useampi iäkäs saa perhehoitoa (thl.fi, 17.2.2026)
- Selvitys: Iäkkäiden perhehoidon yleisyys ja toimintakäytännöt hyvinvointialueilla 2024 (THL 2026)
- Perhehoitoliitto.fi: Ikäihmisten perhehoito
Edit: 17.2.2026 klo 14.50: Lisätty Perhehoitoliiton Sanna Kososen kommentteja.
Avainsanat: hyvinvointialueet, ikäihmisten perhehoito, määrä, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, selvitys, THL