Lakimuutos voi uhata vammaisten ihmisten perhehoidon jatkuvuutta

Nuorempi mies pitelee vanhemman miehen kättä pystyssä.
Perhehoitaja Jyrki Vehkavuori ja kehitysvammaisten ihmisten perhekodin asukas Erkki Knaapi. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää / Perhehoitoliiton arkisto

Perhehoitoliitto on huolissaan vammaispalvelulain soveltamiseen esitetystä merkittävästä rajauksesta, jonka pelätään heikentävän vammaisten ihmisten subjektiivista oikeutta välttämättömiin palveluihin.

Uuden, elämänvaiheita koskevan säännöksen perusteella ihminen, joka on saanut aiemmin vammaispalvelulain mukaisia palveluja, voitaisiin rajata niiden ulkopuolelle myöhemmällä iällä, jos avun ja tuen tarpeen katsotaan uudessa elämänvaiheessa liittyvän hänen ikäänsä eikä enää vammaan tai sairauteen.

Perhehoitoliitto ei kannata soveltamisrajausta, sillä se olisi selvä heikennys vammaispalvelulakiin. Liitto muistutti lakiesitykseen jättämässään lausunnossa, että vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ovat luonteeltaan pitkäaikaisia ja vammat yhdessä ikääntymisen kanssa voivat lisätä avun tarvetta.

Perhehoitoliiton näkemyksen mukaan soveltamisrajaus voisi toteutuessaan vaarantaa YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumista. Myös ikääntyneiden kehitysvammaisten ihmisten perhehoidon jatkuvuus voi olla uhattuna, oli kyseessä sitten lyhyt- tai pitkäaikainen tai kotiin vietävä perhehoito.

Sosiaalihuoltolakiin perustuvat palvelut eivät riitä

Jos lakimuutos toteutuu, vammaisten henkilöiden perhehoidon tarvetta voitaisiin arvioida jatkossa ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella. Tämä voi rajoittaa perhehoidon myöntämistä, vaikka henkilö olisi saanut perhehoitoa aiemmin esimerkiksi erityishuoltona asumisen tueksi.

Perhehoitoliiton mukaan tilanteen tekee haastavaksi myös se, että sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut voivat olla harkinnanvaraisia ja määrärahaan sidottuja. Niitä saatetaan karsia hyvinvointialueiden säästöpaineiden takia, eivätkä ne takaa vammaisen henkilön subjektiivista oikeutta välttämättömiin palveluihin. Lisäksi palveluiden maksullisuus voi lisätä eriarvoisuutta.

– Sosiaalihuoltolakiin perustuvat palvelut eivät myöskään välttämättä varmista ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta samaan tapaan kuin vammaispalvelut. Vammaisten henkilöiden tarpeisiin vastataan parhaiten riittävillä ja oikea-aikaisilla vammaispalveluilla, perhehoidon asiantuntija Minni Haveri Perhehoitoliitosta korostaa.

Petteri Orpon (kok.) hallitus jätti lakiesityksen elämänvaiheita koskevan säännöksen lisäämisestä vammaispalvelulakiin eduskunnalle 18.9.2025. Seuraavaksi edessä ovat lähetekeskustelu ja valiokuntakäsittely.

Eduskunnan on määrä päättää lakimuutoksesta ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä loppuvuodesta. Hallituksen tavoitteena on saada laki voimaan 1.1.2026.

Lisätiedot


Avainsanat: , , , , , , , , ,

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *