Perhehoidon järjestäjien on syytä tarkistaa käytäntöjään perhehoitajuutta harkitsevien taustatietojen selvittämisestä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on lisännyt ylläpitämäänsä Lastensuojelun käsikirjaan perhehoidon järjestäjiä varten uuden ohjeistuksen siitä, miten perhehoitajuutta harkitsevien taustatietoja kysytään.
Suomessa on ollut vakiintunut käytäntö, että perhehoitoa järjestävät toimijat ovat pyytäneet perhehoitajuutta harkitsevasta tietoja varmistaakseen perhehoidon turvallisuutta. Perhehoitajuudesta kiinnostuneet ovat voineet ennakkovalmennukseen hakeutuessaan pyytää itseään koskevia tietoja esimerkiksi poliisilta tai ovat antaneet luvan tietojensa tarkastamiseen sosiaalihuollon tietojärjestelmistä.
Tietojen tarkastamisen tarkoituksena on varmistaa, ettei perhehoitajuutta harkitsevalla ole esimerkiksi huollossaan olevien lasten lastensuojeluasiakkuutta, päihteidenkäyttöä tai mielenterveyden ongelmia, jotka voisivat olla esteenä perhehoitajana toimimiselle. Taustalla on laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, 20 § 1 mom).
Ei tietopyyntöä ennen ennakkovalmennusta
Apulaistietosuojavaltuutettu on EU:n tietosuoja-asetuksen soveltamista koskevissa ratkaisuissaan (esimerkiksi 8979/162/21) ottanut kantaa siihen, ettei edellä mainittu lainkohta sovellu tilanteisiin, joissa asiakassuhdetta ei vielä ole. Tämä tarkoittaa sitä, että perhehoidon järjestäjän on mahdollista pyytää perhehoitajaksi ryhtyvän tiedot viranomaisen rekisteristä vasta siinä vaiheessa, kun perhehoitoon sijoitettava lapsi, nuori, aikuinen tai ikäihminen on tiedossa. Perhehoitajuutta harkitsevan tietoja ei siis voi pyytää ennen ennakkovalmennusta.
Apulaistietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan perhehoitajan soveltuvuuden selvittämiseksi on lasta sijoitettaessa ensisijaista pyytää nähtäväksi rikostaustaote lain lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002, 5 §) mukaisesti.
Tietojen tarkastamisen tarkoituksena on varmistaa, ettei perhehoitajuutta harkitsevalla ole esimerkiksi huollossaan olevien lasten lastensuojeluasiakkuutta, päihteidenkäyttöä tai mielenterveyden ongelmia, jotka voisivat olla esteenä perhehoitajana toimimiselle.
Joissakin tilanteissa lisätieto perhehoitajan soveltuvuudesta juuri kyseiselle lapselle tai aikuiselle voi olla tarpeen. Pyydettäessä lisätietoa lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, 20 §) mukaan pyyntöjen pitää olla sijoitettavan lapsen tai aikuisen tarpeisiin kohdennettuja, ajallisesti rajattuja, sisällöltään yksilöityjä ja niistä pitää käydä ilmi tietojen käyttötarkoitus.
Perhehoitoliitto kehottaa perhehoidon järjestäjiä tutustumaan Lastensuojelun käsikirjaan lisättyyn ohjeistukseen, kuvaamaan perhehoitajuutta harkitseville mahdollisimman konkreettisesti perhehoitajaksi ryhtymisen edellytyksiä ja esteitä sekä käymään konkreettisia keskusteluja perhehoidon ennakkovalmennukseen hakevien kanssa siitä, mitä hakijaa koskevia tietoja järjestäjät pyytävät prosessin eri vaiheissa eri viranomaisilta.
Lisätiedot
- THL: Lastensuojelun käsikirja: Perhehoitajana toimiminen
- toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju, puh. 040 310 1441, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi
- kehittämispäällikkö (lastensuojelun perhehoito) Anu Lehtosaari, puh. 040 310 1443, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi
- kehittämispäällikkö (aikuisten perhehoito) Maria Kuukkanen, puh. 040 310 1442, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi