Perhehoidon kilpailutusten epäkohdat uhkaavat jälkihuoltonuorten yksilöllisen tuen toteutumista
Perhehoitoliiton tietoon on tullut useita epäkohtia lakisääteisten sosiaalipalveluiden kilpailutuksissa, jotka liittyvät nuorten jälkihuollon järjestämiseen toimeksiantosuhteisena perhehoitona.
Kilpailutusten tarjouspyynnöissä on esimerkiksi linjattu, että perhehoitona toteutettua jälkihuoltoa voitaisiin myöntää vain 21-vuotiaaksi saakka, vaikka jälkihuollon yläikäraja on lastensuojelulain mukaan 25 vuotta. Jos palvelu tuotetaan väärin reunaehdoin, haavoittuvassa asemassa olevat yli 21-vuotiaat jälkihuoltonuoret voivat jäädä vaille heille kuuluvaa yksilöllistä tukea, kuten asumista perhekodissa.
Liiton tietoon tulleissa tarjouspyynnöissä on linjattu myös, että perhehoitajille maksettaisiin jälkihuoltonuoren perhehoidosta hoitopalkkiota, joka olisi automaattisesti 20 prosenttia alhaisempi kuin perhehoitolaissa määritelty palkkion minimitaso. Perhehoitolain mukaan hoitopalkkio tulee määritellä jokaisen kohdalla yksilöllisesti niin, että sen suuruus perustuu arvioon henkilön hoidettavuudesta ja toiminnan luonteesta. Hoidettavan ikä itsessään ei siis ole hoitopalkkion suuruuden peruste.
Jos palvelu tuotetaan väärin reunaehdoin, haavoittuvassa asemassa olevat yli 21-vuotiaat jälkihuoltonuoret voivat jäädä vaille heille kuuluvaa yksilöllistä tukea, kuten asumista perhekodissa
– Hyvinvointialueiden on huolehdittava, etteivät kilpailutukset muodosta alueille käytäntöjä, jotka vaarantavat lasten ja nuorten lakisääteistä oikeutta jälkihuoltoon. Nuoren tuen tarve ja jälkihuollosta perhehoitajalle maksettavat palkkiot on aina arvioitava yksilöllisesti ja nuoren hoidettavuuden perusteella, erityisasiantuntija Jaana Tervo THL:n Erityispalvelut-yksiköstä muistuttaa.
– Täysi-ikäistyvän nuoren hoitopalkkion arvioimisessa voi auttaa kysymys, mikä muuttuu ja miten muutokset vaikuttavat perhehoitajan ajankäyttöön tai osaamistarpeisiin, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari vinkkaa.
Jälkihuoltoa myös lyhytaikaisena tai osavuorokautisena perhehoitona
Jälkihuollolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tukea, jota tarjotaan yleisimmin täysi-ikäistyneelle nuorelle huostaanoton päättymisen jälkeen. Sen tarkoituksena on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään. Jälkihuollon järjestämisvastuu siirtyi tänä vuonna hyvinvointialueille.
Jälkihuollon tarkoituksena on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään.
Jälkihuoltoa voidaan tarjota esimerkiksi perhehoitona siihen asti, kun nuori täyttää 25 vuotta. Tutuin tapa järjestää jälkihuoltoa perhehoitona on se, että nuori jatkaa perhehoito- eli sijaisperheessä asumistaan täysi-ikäistyttyään ja saa tarvitsemansa tuen perhehoitajalta.
Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös lyhytaikaisena tai osavuorokautisena perhehoitona. Osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitaja tukee omaan asuntoon muuttanutta jälkihuoltonuorta tämän kotona tai nuoren käydessä perhehoitoperheessä. Lyhytaikainen perhehoito tarkoittaa jälkihuoltoikäisen nuoren lyhyitä jaksoja perhehoitoperheessä omaan asuntoon muuttamisen jälkeen.
Lisätiedot
- kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443
- toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1441
- Finlex: Ajantasainen perhehoitolaki (263/2015)
- Finlex: Ajantasainen lastensuojelulaki (417/2007)