Perhehoitajaksi aikovan väkivalta- ja päihdetaustasta kuuluu saada riittävästi tietoa
Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi maaliskuussa poliisilaitoksen päätökset olla antamatta hyvinvointialueen lastensuojelulle poliisin rekisteritietoja, jotka koskevat pienten lasten perhehoitajiksi aikoneiden aikuisten mahdollista väkivaltaisuutta ja päihteidenkäyttöä. Hallinto-oikeus katsoi, että tarkennetut tietopyynnöt olivat välttämättömiä ja oikein rajattuja, joten ne palautettiin poliisilaitoksen käsiteltäväksi.
Hyvinvointialue oli saanut kyseisten aikuisten rikostaustaotteet, joihin perehtyminen on olennainen osa perhehoitajiksi aikovien soveltuvuuden arviointia (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä, 5 §). Hyvinvointialueen mukaan rikostaustaotteet eivät kuitenkaan todistaneet riittävän selvästi, että henkilöt voisivat taata huostaanotetuille lapsille turvallisen kasvuympäristön.
Rikostaustaotteesta eivät käy ilmi esimerkiksi kotihälytykset tai alkoholinkäyttöön liittyvät poliisitehtävät, jotka ovat perhehoitoon sijoitettavan turvallisuuden kannalta usein merkityksellisiä tietoja. Tämän vuoksi hyvinvointialue pyysi lisäksi saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (asiakastietolaki) 64 §:n 1 momentin nojalla käyttöönsä poliisin rekisteritietoja henkilöiden mahdollisesta väkivaltaisuudesta ja päihteidenkäytöstä.
Poliisilaitos hylkäsi tietopyynnöt, koska sen tulkinnan mukaan perhehoitajaksi aikovasta voidaan pyytää ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä nähtäväksi ainoastaan rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikostaustaote. Hyvinvointialue valitti hylkäämispäätöksistä hallinto-oikeuteen.
Tietopyynnöt on perusteltava ja rajattava oikein
Hallinto-oikeus totesi, että hyvinvointialueen oikeus saada asiakastietolain nojalla pyydettäviä lisätietoja määrittyy sen mukaan, ovatko tiedot olennaisia ja välttämättömiä sosiaalihuollon asiakassuhteeseen kannalta. Hallinto-oikeuden mukaan pyydetyt tiedot olivat tässä tapauksessa tällaisia, sillä lastensuojeluviranomainen tarvitsi niitä varmistaakseen kyseisten henkilöiden sopivuuden kahden pienen lapsen pitkäaikaisen perhehoidon toteuttajiksi.
Tietopyyntöjä oli perusteltu sijoitettavien lasten iällä, taustoilla ja huostaanoton perusteilla sekä toisen lapsen erityishoitoisuudella. Tietopyynnöt oli lisäksi rajattu oikeaoppisesti koskemaan ajallisesti ja sisällöllisesti vain sellaisia tietoja, joilla voi objektiivisesti arvioiden olla vaikutusta huostaanotettujen lasten sijaishuollon järjestämiseen lapsen edun mukaisesti.
Näin ollen hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen päätökset olla antamatta lisätietoja ja palautti asiat poliisilaitokselle pyydettyjen tietojen antamista varten. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.
Perhehoidon turvallisuuden takaamisessa on parannettavaa
Perhehoitoliitto muistuttaa, että viranomaisen kieltäytyminen tietopyyntöihin liittyvästä yhteistyöstä on merkittävä uhka perhehoitoon sijoitettujen lasten turvallisuudelle.
Perhehoitajuutta harkitsevan soveltuvuutta tehtävään on arvioitava yhdessä hänen kanssaan keskustelun keinoin jo perhehoidon lakisääteisen ennakkovalmennuksen aikana. Lapsen perhesijoitusta ja perhehoidon toimeksiantosopimusta valmisteltaessa soveltuvuutta varmistetaan myös rikostaustaotteen perusteella. Sen lisäksi esimerkiksi poliisilta saatavat lisätiedot ovat usein tarpeen.
– Tämä hallinto-oikeuden päätös on tärkeä askel perhehoidon valvonnan ja turvallisuuden parantamiseksi. Tarvitsemme juuri tällaisia linjauksia, jotta Suomeen saadaan valtakunnallisesti yhdenmukaisia ja myös perhehoitajan näkökulmasta eettisiä tapoja turvallisen perhehoidon takaamiseksi, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari sanoo.
Perhehoidon turvallisuuden takaamiseen liittyvässä lainsäädännössä ja käytännöissä on edelleen isoja puutteita, joihin myös Perhehoitoliitto etsii ratkaisuja. Esimerkiksi lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä voidaan soveltaa vain lasten ja nuorten perhehoitajiksi aikoviin. Näin ollen hyvinvointialueiden ei ole mahdollista kysyä aikuisten tai ikäihmisten perhehoitajiksi aikovalta henkilöltä rikostaustaotetta selvittäessään tämän soveltuvuutta tehtävään.
– Tällaiset perhehoidon valvontaan liittyvät vaikeat kysymykset estävät perhehoidon määrän kasvua ja laadun varmistamista, Lehtosaari toteaa.
Lisätiedot
- kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443
- Itä-Suomen hallinto-oikeus: Päätös HAO 11.3.2025 539/2025
- Oikeusrekisterikeskus: Otteet lasten kanssa toimimiseen
Avainsanat: hallinto-oikeus, lainsäädäntö, lastensuojelu, perhehoidon ohjaus ja valvonta, perhehoito, Perhehoitoliitto, rikosrekisteri, rikostausta, rikostaustaote