Miten sijaisvanhemmaksi tullaan?
Jokaisella sijaisperhettä tarvitsevalla lapsella on oikeus päästä tehtävään valmentautuneeseen perheeseen, ja perhehoitajaksi ryhtyvällä on oikeus hyvään ennakkovalmennukseen.
Perhehoitajuutta harkitsevat valmennetaan tehtävään. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa. Jos perheeseen sijoitetaan enintään neljä lasta, perhehoitajilta ei edellytetä tiettyä koulutus- tai työtaustaa. Perhehoitajana voi toimia myös lapsen sukulainen tai muu läheinen. Perhehoitajan hyväksyy tehtävään kunta tai kuntayhtymä (vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialue).
Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestämisestä vastaa kunta ja vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialue. Kunta tai hyvinvointialue voi rekrytoida ja valmentaa perhehoitajia alueelleen itse tai ostaa perhehoitopalvelun yksityiseltä toimijalta, kuten esimerkiksi perhehoitopalveluja tuottavalta yritykseltä tai järjestöltä.
Sijaisvanhemmalta edellytettävät valmiudet
- suojella ja hoivata lasta
- tukea lapsen yksilöllistä kehitystä
- tukea lapsen suhteita vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin ihmisiin
- sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä
- tehdä yhteistyötä lapsen asiassa
Kumppani kannattaa valita huolella
Perhehoitajuutta harkitsevan ensimmäinen päätös on yhteistyökumppanin valinta. Osallistumalla ennakkovalmennukseen et ole sitoutunut vielä toimimaan perhehoitajana, vaan valmiuksia tehtävään arvioidaan yhdessä valmentajien kanssa valmennuksen aikana. Perhehoidon laatua on se, että sitoumuksista ja sopimuksista pidetään kiinni puolin ja toisin kiinni.
Perhehoitajaksi ryhtyvän tärkein yhteistyökumppani on lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen sosiaalityö säilyy aina sillä kunnalla tai hyvinvointialueella, joka sijoittaa lapsen perhehoitoperheeseen. Jos perheen on valmentanut kunta tai hyvinvointialue, se vastaa pääsääntöisesti myös perhehoitajan tuesta. Jos sijaisperhe toimii yksityisen palveluntuottajan valmentamana perheenä, kunta tai hyvinvointialue vastaa lapsen sosiaalityöstä ja palveluntuottaja perhehoitajan tuesta.
Jos valmennus päättyy päätökseen ryhtyä perhehoitajaksi, sitoudut olemaan valmentaneen tahosi käytettävissä sopimanne ajan. Siksi yhteistyökumppanin valintaan kannattaa panostaa. Lue alempaa, mitä asioita ainakin on syytä pohtia, kun harkitsee ennakkovalmennukseen lähtöä.
Olemme listanneet perhehoidon järjestäjätahoja hyvinvointialueittain. Käy tutustumassa!
Pohdi ainakin näitä, kun harkitset sijaisvanhemmuutta ja ennakkovalmennusta
Valmennus
Suomessa yleisin sijaisvanhempien ennakkovalmennus on prosessimuotoinen PRIDE-valmennus, mutta käytössä on muitakin hyviä tapoja valmentaa. Vertaile valmennusten sisältöjä ja kestoa. Suo itsellesi valmennus, joka mahdollistaa myös ajallisesti rauhan miettiä omia ja perheen valmiuksia sijaisperheenä toimimiseen.
- Mahdollistaako valmennus myös jo sijaisvanhempana toimivan kokemustiedon saamisen?
- Kuinka pitkäksi aikaa sitoudut olemaan valmentavan tahon käytössä?
- Aiheutuuko valmennuksesta sinulle kustannuksia?
Millainen lapsi tai nuori?
Se, millaiselle lapselle tai nuorelle perheellä on valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi, täsmentyy valmennuksessa tiedon lisääntymisen ja pohdintojen myötä. Silti on tärkeää keskustella siitä, kuinka ensiajatuksesi sijoitettavan lapsen tarpeista vastaa mahdollisuutta ryhtyä tehtävään yhteistyökumppanin perhehoitoperheenä.
- Onko toiveesi realistinen, jos sitä vertaa yhteistyökumppanin avulla sijoitettaviin lapsiin?
- Onko yhteistyökumppani erikoistunut tietynlaisiin sijoituksiin, esimerkiksi vahvaa perhehoidon tukea vaativiin sijoituksiin tai nuorisoikäisten sijoituksiin?
Etäisyys
Hyvinvointialue) sijoittaa lapsen perhehoitoon. On tärkeää, että sijoitetun lapsen yhteydet vanhempiin ja muihin läheisiin ihmisiin ovat mahdollisia myös perhesijoituksen aikana. Sinun tehtäväsi perhehoitajana on edistää lapsen läheisyhteydenpitoa. Hyvinvointialueet ja osa yksityisistä palveluntuottajista toimivat alueellisesti ja osa yksityisistä palveluntuottajista valtakunnallisesti.
- Millä alueella yhteistyökumppani toimii?
- Jos etäisyydet ovat pitkiä, millä konkreettisella tavalla yhteistyökumppani tukee sinua sijoitetun lapsen läheissuhteiden ylläpitämisessä?
Perhehoidon toimintaohje
Perhehoidon toimintaohje on julkinen asiakirja, joka sisältää tietoja perhehoidon järjestämisestä hyvinvointialueella. Yksityisellä palveluntuottajalla toimintaohjetta vastaava asiakirja voi olla esimerkiksi perhehoidon käytännöt. Tutkaile toimintaohjeita ja kiinnitä huomiota sisällöllisiin kysymyksiin, kuten palkkioon ja kustannusten korvauksiin sekä perhehoitajan tukeen. Tutki myös sitä, kuinka kattavasti toimintaohjeessa on avattu erilaisia perhehoidossa eteen tulevia tilanteita.
- Mahdollistaako hoitopalkkio kotiin jäämisen sijoituksen alussa tai kokoaikaisesti?
- Miten palkkionmuodostuksessa on huomioitu sijoitetun lapsen hoidon vaativuus? Onko perusteet selkeät ja yksityiskohtaiset?
- Mitä kuukausittainen kustannusten korvaus kattaa?
- Mitä erityisiä kustannuksia palveluntuottaja korvaa erikseen?
- Ovatko kustannusten korvauksia koskevat erittelyt ja ohjeet selkeitä ja yksiselitteisiä?
- Miten sinun olisi mahdollista tavata ja olla muulla tavalla yhteydessä omaan vastuutyöntekijääsi? Miten perhehoitajan tuen kokonaisuus on kuvattu? Onko tukea mahdollista räätälöidä perhehoitajan ja lapsen tarpeisiin sovittaen?
- Millaista täydennyskoulutusta palveluntuottaja tarjoaa perhehoitajille?
ennakkovalmennus: Ryhmätapaamisia, perhekohtaista työskentelyä ja yksilötehtäviä
Ennakkovalmennus antaa tietoa ja tilaisuuden pohtia omia valmiuksiaan perhehoitajana yhdessä valmentajien kanssa. PRIDE-valmennus on Suomessa laajimmin käytössä oleva lastensuojelun perhehoitajien ennakkovalmennus. Valmennus on prosessi, joka kestää noin puoli vuotta. Se sisältää ryhmätapaamisia, perhekohtaista työskentelyä ja yksilötehtäviä.
PRIDE-valmennuksen ryhmätapaamisten teemat
- Lapsen oikeus perheeseen – perheen oikeus valmennukseen
- Lapsen oikeus ennakoitavuuteen ja jatkuvuuteen
- Lapsen tarve kiintymykseen
- Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä
- Lapsen oikeus perhesuhteisiin
- Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisuuteen
- Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta ja adoptiosta
- Perhehoitajan asema – yhteistyössä lapsen oikeuksien toteutumiseksi
- Muutokseen valmistautuminen.
PRIDE-valmennuksesta ja sen kehittämisestä Suomessa vastaa Pesäpuu ry yhteistyössä Perhehoitoliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Lue lisää PRIDE-valmennuksesta tästä esitteestä (TULOSSA) ja Pesäpuun sivuilta.
Kun olet hakenut joko hyvinvointialueen tai yksityisen palveluntuottajan järjestämään ennakkovalmennukseen, sosiaalityöntekijä keskustelee kanssasi ennakkovalmennukseen ja perhehoitajuuden harkitsemiseen liittyvistä kysymyksistä. Joskus tämän keskustelun käyvät yhdessä harkitsijoiden kanssa valmentajat eli sosiaalityöntekijä ja sijaisvanhempi, jotka ovat PRIDE-valmentajia.
Keskusteluissa selvitetään myös mahdollisia esteitä perhehoitajaksi ryhtymiselle. Keskustelujen jälkeen sosiaalityöntekijä ohjaa sinut edelleen valmennukseen.
Sijaisperheenä toimiminen on koko perheen juttu, eli perheen aikuisten lisäksi on tärkeää, että perheessä jo asuvat lapset saavat tietoa ja voivat valmentautua ja harkita asiaa omalta osaltaan.
Katso video
Sisarusten kanssa tehdään ihan tavallisia asioita – myös sijaisperheissä. Jokainen perhe on kuitenkin omanlaisensa ja sisarusten väliset suhteet ovat yksilöllisiä. Katso videolta, millaista sijaisperheen sisarusten arki voi olla: