Vammaisten lasten ja aikuisten perhehoito
Vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen hoiva, huolenpito ja tarvittava tuki voidaan järjestää perhehoitona joko perhehoitajan kodissa (eli perhekodissa) tai hoidettavan omassa kodissa. Perhehoidon erityisiä vahvuuksia ovat pysyvät ihmissuhteet ja niiden luoma turva sekä mahdollisuus kiintymyssuhteisiin. Perhehoidossa eheän arjen perustana ovat toistuvat arkirutiinit ja ennakoitavuus.
Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytkestoista. Lyhytkestoinen perhehoitojakso on useimmiten 1–14 vuorokautta kuukaudessa tai se voi toteutua myös osavuorokautisena päivä- tai yöaikaisena perhehoitona. Yksi mahdollisuus on toimia sijaishoitajana perhekodissa ja mahdollistaa siten pitkäkestoisen perhehoitajan vapaa. Lue lisää eri vaihtoehdoista tältä sivulta.
Ilman perhehoitajaa ei ole perhehoitoa. Millainen voisi olla sinun tapasi toimia perhehoitajana? Muun muassa tätä asiaa sinulla on mahdollisuus pohtia ennakkovalmennuksessa.
Tilastotietoa vammaisten ihmisten perhehoidosta
THL:n tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2022 lopussa perhehoidossa 1 161 kehitysvammaista ihmistä ja vammaisille ihmisille suunnattuja perhekoteja oli 648. Kehitysvammaisten ihmisten perhehoitovuorokausia kertyi vuoden 2022 aikana yhteensä 186 129.
Katso alta vuoden 2020 vastaavat tilastot maakunnittain. Kuvitus on julkaistu alun perin Perhehoito-lehdessä 6/2021. Kuvituksen saa klikattua suuremmaksi:
