Vammaisten ihmisten perhehoidon eri muodot

Kaksi naista ja kaksi lasta seisoo laiturilla ja heiluttaa kameraan päin.
Äidit Sirpa Lyytikäinen ja Päivi Forsman perhehoidossa käyvien lastensa Olgan ja Onni-Elmerin kanssa. Lue heidän tarinansa klikkaamalla kuvaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Vammaisten lasten ja nuorten perhehoito

Lyhytaikaista perhehoitoa tarvitaan tilapäishoidon järjestämiseksi. Lyhytaikainen perhehoito tukee lapsen kehitystä ja hyvinvointia sekä vanhempien jaksamista. Lapsen vanhempien ja perhehoitajan välille usein syntyvä tunne kasvatuskumppanuudesta kannattelee lasta ja parhaimmillaan tukee lapsen kiintymyssuhdetta vanhempiinsa.

Vammaisen lapsen vanhempien jaksamista tukee mahdollisuus levähtää sitovasta hoitotehtävästä ja ottaa aikaa itselle ja mahdolliselle parisuhteelle. Tilapäishoitopaikan ihmissuhteet, mahdolliset lemmikit ja ympäristö ylipäätään laajentavat kehitysvammaisen lapsen elämänpiiriä mahdollistamalla lapselle tärkeitä ihmissuhteita ja kokemuksia.

Lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään hoidettavan kotona esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsella on paljon apuvälineitä.

Osavuorokautista perhehoitoa hoidettavan kotona järjestetään esimerkiksi nuoren siirtyessä itsenäisempään asumiseen. Perhehoitaja tukee nuorta päivittäistaitojen opettelussa ja tuo emotionaalista turvaa uudessa elämäntilanteessa.

Pitkäaikainen, erityishuoltona annettava perhehoito on ensisijainen vaihtoehto tilanteessa, jossa lapsi tai nuori tarvitsee vammansa vuoksi sellaista vanhemmuutta ja huolenpitoa, johon vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mahdollisuutta. Vammainen lapsi tarvitsee enemmän ja pidempään hoivaa, hoitoa, ohjausta ja valvontaa kuin vammaton ikätoverinsa.

On myös tilanteita, joissa vanhemmat ovat hoitaneet lastaan omien voimavarojensa puitteissa niin kauan kuin ovat jaksaneet ja kodin ulkopuolelle hoitoon siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi.

Mikäli vammainen lapsi tarvitsee perhehoitoa lastensuojelullisista syistä, lapsi sijoitetaan perhehoitoon lastensuojelulain perusteella. Jotta lapsen ja perheiden oikeus tarvitsemaansa lastensuojelun ja vammaispalvelujen tukeen ja palveluihin toteutuu, kunnan lastensuojelun ja vammaispalvelujen tulee tehdä yhteistyötä lapsen parhaaksi.

Katso video lasten perhehoidosta

11-vuotias Vilja on käynyt Annen ja Pasin luona lyhytaikaisessa perhehoidossa kolmen vuoden ajan. Perhehoitoliiton julkaisemalla videolla Vilja, Viljan äiti ja perhehoitajat kertovat siitä, mihin lyhytaikaista perhehoitoa tarvitaan, mitä se merkitsee lapselle ja miksi kehitysvammaisten lasten lyhytaikainen perhehoito on koko perheen juttu.

Perhehoitoa aikuisille vammaisille ihmisille

Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan tarvita aikuisen vammaisen ihmisen asumisen, huolenpidon ja tuen järjestämiseksi. Opintojen päättövaihe, irtautuminen syntymäkodista ja ylipäätään vahvan tuen tarve elämässä ja asumisessa ovat tilanteita, joissa yhteisöllinen perhehoito on hyvä vaihtoehto.

Perhehoidosta päätettäessä korostuu vammaisen ihmisen tiedon saaminen ymmärrettävällä tavalla, hänen mielipiteensä kuuleminen ja päätöksenteossa tukeminen järjestämällä ensiksi tutustumisjakso perhekodissa. Perhehoitoa suunniteltaessa tulee huomioida myös muiden palvelujen, kuten kuljetuspalveluiden, päivä- ja työtoimintojen tai tuetun työn, harrastusmahdollisuuksien sekä henkilökohtaisen avun tarve ja turvata niiden saatavuus.

Lyhytaikaisena perhehoitajana (sijaishoitajana) voi toimia mahdollistaen vapaan pitämisen pitkäaikaisena perhehoitajana toimivalle.

Katso video aikuisten perhehoidosta

Heidi ja Markku Remes kertovat Perhehoitoliiton videolla tehtävästään aikuisten perhehoitajina. Tapaamme myös perhehoidossa asuvat Sonja Hietasen ja Henni Anttolan sekä kuulemme Sonjan painavat sanat ystävästään Hennistä.

Lue seuraavaksi