Perhehoitajien takuupalkkio voi jäädä puutteelliseksi
Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee lakimuutosta, jonka on tarkoitus helpottaa toimeksiantosuhteisten perhehoitajien toimeentuloa perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti. Hallitus julkaisi kesällä esitysluonnoksen tästä niin sanottua perhehoitajien takuupalkkiota koskevasta lakimuutoksesta. Perhehoitoliitto ja yli 40 muuta tahoa jättivät luonnoksesta oman lausuntonsa.
Perhehoitoliitto on tyytyväinen, että valtiovalta on vihdoin havahtunut perhehoitajien sosiaaliturvan isoon aukkokohtaan, joka koskee nimenomaan toimeentuloa perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti. Liiton mukaan perhehoitolakiin nyt esitetyt muutokset ovat kuitenkin monilta osin epätarkkoja ja puutteellisia, niiden vaikutukset olisivat vähäisiä ja ne voisivat myös johtaa perhehoitajien eriarvoiseen kohteluun.
Näin ollen Perhehoitoliitto esittää lakiesitykseen useita lisäyksiä ja tarkennuksia.
Koskisi vain osaa perhehoitajista
Lakimuutoksen esitysluonnoksen mukaan perhehoitolakia muutettaisiin niin, että jatkossa hyvinvointialueen olisi maksettava osalle perhehoitajista irtisanomisajan hoitopalkkioiden lisäksi ylimääräinen korvaus, joka vastaisi yhden kuukauden hoitopalkkion määrää.
Hyvinvointialueen velvollisuus maksaa perhehoitajille yhden kuukauden takuupalkkiota astuisi voimaan vain siinä tapauksessa, että perhehoito on päättynyt ennakoimattomasti ja perhehoitajasta itsestään riippumattomasta syystä eikä perhehoitajan kotiin sijoiteta uutta hoidettavaa toimeksiantosopimuksen irtisanomisaikana.
Oikeus ylimääräiseen korvaukseen koskisi vain niitä perhehoitajia, jotka tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa joko ympäri- tai osavuorokautisesti. Vastaavaa korvausta eivät saisi esimerkiksi perhehoitajat, joiden toteuttama perhehoito on lyhytaikaista, satunnaista, kiertävää tai omaishoitolain nojalla järjestettyä.
Perhehoitoliiton mukaan ylimääräisen korvauksen piiriin tulisi ottaa pitkäaikaisen perhehoidon lisäksi myös kaikkien muiden perhehoidon muotojen perhehoitajat.
– Ennakoimattomia päättymisiä tapahtuu kaikissa perhehoidon muodoissa, ja useimmat perhehoitajat ovat sitoutuneet tehtäväänsä pitkäaikaisesti. Jos laki turvaisi ylimääräisen korvauksen vain osalle, perhehoitajat ajautuisivat keskenään eriarvoiseen asemaan, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju muistuttaa.
Perhehoitolaki tulisi uusia
Myös lakiesityksen termistöön tarvitaan monia täsmennyksiä. Luonnoksesta ei käy esimerkiksi ilmi, mitä tarkalleen tarkoitetaan perhehoitajasta riippumattomalla syyllä tai pitkäaikaisella toimeksiantosopimuksella.
Perhehoitoliitto huomauttaa, että perhehoitajien taloudellinen turva perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti paranisi olennaisesti muuttamalla perhehoitolakia esimerkiksi siten, että toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika pidennettäisiin nykyisestä kahdesta kuukaudesta kolmeen ja laista poistettaisiin mahdollisuus sopia irtisanomisaika tätä lyhyemmäksi.
– Kaikkein järkevintä olisi uudistaa perhehoitolakia tässä samalla kokonaisvaltaisesti vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita, Lehtiharju sanoo.
Hallituksen on tarkoitus tuoda lakimuutosesitys eduskuntaan syyskauden 2025 aikana ja saada muutos voimaan vuoden 2026 alussa.
Lisätiedot
- Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju: merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1441
- STM: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja perhehoitolain muuttamisesta
- Lausuntopalvelu: Perhehoitoliiton lausunto lakiesityksestä
Avainsanat: hoitopalkkio, lakiluonnos, lakimuutos, lausunto, perhehoitajat, perhehoito, perhehoitolaki, Perhehoitoliitto, sijaisvanhemmat, sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaaliturva