Rikoslain muutos toisi turvaa myös perhehoitajille
Hallitus on esittänyt eduskunnalle rikoslain muutosta, jonka toteutuessa laittoman uhkauksen syyteoikeus olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Muutoksella halutaan puuttua muun muassa lisääntyneeseen vihapuheeseen.
Laittomalla uhkauksella tarkoitetaan nykyisessä rikoslaissa toisen ihmisen henkeen tai terveyteen kohdistuvalla rikoksella uhkailua joko sanallisesti tai aseella tehostaen. Virallisen syytteen alaisella rikoksella taas tarkoitetaan rikosta, jota poliisi voi tutkia ja syyttäjä siitä syyttää, vaikka asianomistaja ei vaadikaan rikoksesta rangaistusta.
Laiton uhkaus on tavanomainen lastensuojelun perhehoidossa muun muassa tilanteissa, jossa kiireellisesti sijoitetun tai huostaanotetun lapsen läheiset kohdistavat kriisin aiheuttamia monenlaisia tunteita lasta hoitavaan perhehoitajaan.
Perhehoitoliitto ry on lausunut muutosesityksestä, että laiton uhkaus tulisi virallisen syyttäjän alaiseksi rikokseksi myös silloin, kun uhkaus kohdistuu toimeksiantosopimussuhteiseen perhehoitajaan.
Laiton uhkaus on tavanomainen lastensuojelun perhehoidossa muun muassa tilanteissa, jossa kiireellisesti sijoitetun tai huostaanotetun lapsen läheiset kohdistavat kriisin aiheuttamia monenlaisia tunteita lasta hoitavaan perhehoitajaan. Myös vammaisten henkilöiden, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten perhehoitoon liittyy tilanteita, joissa perhehoitaja voi joutua uhatuksi.
Laiton uhkaus asianomistajarikoksena on riski sekä perhehoitotehtävän turvallisuuden että myös tehtävässä jaksamisen näkökulmasta. Rikosprosessin käynnistäminen voi yksittäisestä perhehoitajasta tuntua kohtuuttomalta, ja se saattaa lisätä pelkoa muun muassa uhkaajan provosoitumisesta. Rikosprosessin käynnistäminen tulisi olla virallisen syytteen alainen, koska perhehoitaja ei kaikissa tilanteissa saa uhkaajasta tietoja, jotka voivat vaikuttaa tosiasiallisen turvallisuusriskin arviointiin.
Rikosprosessin käynnistäminen voi yksittäisestä perhehoitajasta tuntua kohtuuttomalta, ja se saattaa lisätä pelkoa muun muassa uhkaajan provosoitumisesta.
Laittoman uhkauksen rikosprosessiin saattaminen ei tulisi olla riippuvainen siitä, pelkääkö perhehoitaja uhkaajaa. Virallisen syytteen alaisuudessa voitaisiin varmistaa, että tavanomaisesti pelkoa aiheuttavat uhkaukset ohjautuisivat yhdenvertaisemmin rikosprosessiin. Perhehoitajaan kohdistuvat laittomat uhkaukset tulevat tavanomaisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, perhehoidosta vastaavan työntekijän ja/tai perhehoitajan vastuutyöntekijän tietoon.
Laittoman uhkauksen ollessa virallisen syytteen alainen, perhehoitajien voimavaroja voidaan keskittää myös näiltä osin heidän ydintehtäväänsä eli sijoitetuista lapsista, ikäihmisistä, vammaisista henkilöistä ja mielenterveyskuntoutujista huolehtimiseen.
Laittoman uhkauksen ollessa virallisen syytteen alainen, perhehoitajien voimavaroja voidaan keskittää myös näiltä osin heidän ydintehtäväänsä.
Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoitaja ei ole työsuhteessa sijoittavaan kuntaan tai kuntayhtymään. Perhehoitaja hoitaa julkista hallintotehtävää eli perhehoitoon sijoitetun hoito ja kasvatustehtävää. Kunta tai kuntayhtymä on siirtänyt tämän hallintotehtävän perhehoitajalle toimeksiantosopimuksella.
Lastensuojelulain (50§) mukaan on ensisijaisesti arvioitava, voidaanko sijaishuoltopaikkaa tarvitseva lapsi hoitaa perhehoidossa. Vuonna 2018 perhehoidossa asui 55 % huostaanotetuista ja sijoitetuista lapsista (N 10 861). Kunnilla tai kuntayhtymillä oli vuonna 2018 toimeksiantosopimus 4872 perheen kanssa. (Lastensuojelu 2018, THL-tilastoraportti 23/2019)
Perhehoidossa oli vuonna 2018 yhteensä 1 662 vammaista henkilöä ja 1155 ikäihmistä (Sotkanet 2018, THL). Mielenterveyskuntoutujia perhehoidossa oli noin 200 henkilöä. Sekä vammaisten henkilöiden että erityisesti ikäihmisten perhehoidon määrä on kasvava.
Lisätiedot: kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh 040 310 1443
Avainsanat: hallitus, lastensuojelulaki, lastensuojelun perhehoito, perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, rikoslaki, sijoitetut lapset