Usein kysytyt kysymykset

Kuukausittain maksettavalla kulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannuksia, kuten ravinto, asumiskulut, tavanomaiset terveydenhuollon kulut sekä muut jatkuvat tavanomaiset menot.

Kulukorvaukseen sisältyy myös lapsen ja nuoren harrastuskuluja sekä heille maksettavat käyttövarat. Perhehoidossa hoidettavien aikuisten käyttövarat eivät sisälly kulukorvaukseen eikä perhehoitaja maksa niitä.

Hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat kulut korvataan todellisten kustannusten mukaisesti. Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henkilöön nähden elatusvelvollinen. Kulukorvauksella katettavia asioita on avattu tarkemmin perhehoidon toimintaohjeessa. Kulukorvauksen maksamisesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Mitä jos kulukorvaus ei katakaan kaikkea? Lue erityisten kustannusten korvauksista.

Haluatko vähentää perhehoidosta aiheutuvat kustannukset todellisten kulujen mukaan? Lue lisää verottajan ohjeesta.

Hoitopalkkio tulee neuvotella toimeksiantosopimusta tehdessä.

Hoitopalkkion määrän tulee vastata henkilön hoidettavuutta, mutta olla vähintään lain minimimäärän mukainen. Perhehoidon toimintaohjeessa kuvataan hoitopalkkion määräytymisen perusteita. Käytössä voi olla erilaisia palkkioluokkia. Hoitopalkkion määrää arvioitaessa huomioidaan myös perhehoitotoiminnan luonne, kuten esimerkiksi onko perhehoito lyhytaikaista vai pitkäaikaista.

Henkilön hoidettavuus voi olla hankalasti mitattavaa ja arviointi on tehtävä yhdessä neuvotellen.

Perhehoitajan tuloja verotetaan perhehoitajan palkkiota ja kustannusten korvausta varten haetun verokortin mukaisesti.

Perhehoitajan veronalainen ansiotulo (hoitopalkkio, kustannusten korvaukset) ei ole palkkaa vaan työkorvausta. Perhehoitajan tulee hakea verokortti perhehoitajan palkkiota ja kustannusten korvausta varten. Kustannusten korvaukset ja matkakustannusten korvaukset vähennetään lopullisessa verotuksessa tulonhankkimiskuluina kunnan tai kuntayhtymän tulorekisteriin ilmoittaman yhteismäärän perusteella. Vaihtoehtoisesti perhehoitaja voi vaatia vähennystä todellisten kulujen perusteella, mutta tämä edellyttää systemaattista kirjanpitoa kaikista perhehoitoon liittyvistä kuluista.

Katso perhehoitajan verotukseen liittyviä ohjeita alla olevalta videolta:

Perhehoitaja voi hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiin halutessaan, että kustannusten korvaukset otetaan huomioon jo ennakkopidätyksessä. Lue lisää perhehoitajan verotusohjeesta.

Käynnistämiskorvaus on tarkoitettu perhehoidossa hoidettavan henkilön hoidon käynnistämisestä aiheutuviin kustannuksiin työntekijän kanssa sovittavalla tavalla.

Käynnistämiskorvauksella katetaan perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvia kuluja, joita voivat olla esimerkiksi asuntoon kohdistuvat korjaus- ja muutostyöt, kalusteet, turvavälineet sekä yksilölliset tarvikkeet ja harrastusvälineet. Myös ansionmenetyksiä ja ennakkovalmennuksen kustannuksia voidaan kattaa käynnistämiskorvauksella.

Käynnistämiskorvauksella katettavat kustannusten korvaukset ovat harkinnanvaraisia, ja perhehoitajan pitää sopia hankinnoista ennen niiden tekemistä kunnan, kuntayhtymän tai yksityisten perhehoidon palvelujen tuottajan kanssa. Perhehoidon toimintaohjeessa on kuvattu tarkemmin, millaisia linjauksia toimija on tehnyt käynnistämiskorvauksen käytöstä.

Käynnistämiskorvauksen käytöstä ja muun muassa hankintojen kuoleentumisesta ja omistajuuden siirtymisestä sovitaan tarkemmin toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitolaissa määritellään käynnistämiskorvauksen enimmäissumma.

Neuvotella, neuvotella ja neuvotella. Ja varmistaa osapuolten oikeusturva valituskelpoisella päätöksellä.

Jos hoitopalkkion määrästä ei päästä perinpohjaistenkaan neuvottelujen jälkeen yksimielisyyteen, vastuutyöntekijä tekee palkkiosta hallintopäätöksen. Päätöksestä käy ilmi palkkion suuruus ja hoidettavuutta määrittävät perustelut. Perhehoitajalla on oikeus valittaa päätöksestä sen valitusosoituksen mukaisesti.

Vaikka palkkion suuruus on riidanalainen, sen maksamista ei keskeytetä valitusmenettelyn ajaksi. Palkkio maksetaan perhehoitajalle voimassa olevan toimeksiantosopimuksen mukaisesti ja korjataan tarvittaessa takautuvasti, kunnes se on saanut lainvoiman eli kunnes valitusprosessi on päättynyt.

Katso opasvideo toimeksiantosopimukseen liittyvien riitojen ratkaisemisesta:

Ei voi, jos kyseessä on yhtiömuotoinen yritys.

Perhehoitolain perusteella perhehoitoa järjestetään joko toimeksiantosuhteisena (perhehoitolaki 3 §) tai ammatillisena (perhehoitolaki 4 §). Ammatillista perhehoitoa annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa, ja se on yhtiömuodossa järjestettyä (avoin tai kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) perhehoitoa tai sitä voidaan harjoittaa toiminimellä. Näistä molemmista Verohallinto on antanut omat ohjeet: Perhehoitajan verotus 3 § mukaisesta ja Ammatillisten perhekotien verotus 4 § mukaisesta toiminnasta.

Perhehoitolain 3 § mukaista perhehoitoa koskevan toimeksiantosopimuksen kunta/kuntayhtymä tekee aina luonnollisen henkilön kanssa, ei yhtiön (avoin tai kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) tai toiminimen kanssa. Toimeksiantosuhteisena perhehoitajana voi kuitenkin toimia joko ilman toiminimeä tai toiminimellä.

Toimeksiantosopimuksen perusteella maksettavia hoitopalkkioita ja kustannusten korvauksia ei voi ohjata yhtiön (avoin tai kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) tilille.

Toiminimi ei ole yhtiö eikä toiminimen haltijan kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen perusteella maksettuja hoitopalkkioita ja kustannusten korvauksia voi ohjata yhtiön tilille, vaan ainoastaan toiminimen tilille. Hoitopalkkiot ja kustannusten korvaukset kuuluvat siis toimeksiantosopimuksen tehneelle toiminimen haltijalle, joka on luonnollinen henkilö. Katso myös kysymys: Toiminimellä perhehoitajana toimiminen.

Kyllä, oikeus osasairauspäivärahaan on mahdollinen niille toimeksiantosuhteessa oleville perhehoitajille, jotka rinnastetaan työntekijän asemassa oleviin. Kaikkien osasairauspäivärahan edellytysten täytyy täyttyä. Sairausvakuutuslain 8. luvun 11 § mahdollistaa tulkinnan.

Katso lisätietoa osasairauspäivärahasta ja sen hakemisesta Kelan sivuilta: Kela osasairauspäiväraha

Perhehoitajalla on oikeus saada perhehoidon onnistumisen kannalta tarpeelliset sijoitettua henkilöä koskevat tiedot. Perhehoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus eli hän ei saa ilman lupaa ilmaista yksityistä tai perheen salaisuutta, jonka hän on saanut tehtävässään tietää.

Lastensuojelun perhehoidossa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävä on arvioida ja antaa perhehoitajalle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä hyvän perhehoidon onnistumiseksi.

Tietojen luovuttamisesta säädetään laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (26 §, 3 mom.) ja laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (17 §).

Perhehoitajana toimiminen eli julkisen hallintotehtävän vastaanottaminen kaventaa jonkin verran perhehoitajan yksityiselämän suojaa. Lähtökohtaisesti hoidettavalla ja hänen laillisella edustajallaan esimerkiksi lapsen huoltajalla on oikeus saada ne perhehoitajaa koskevat tiedot, jotka liittyvät hoidettavan perhehoidon prosessiin.

Muutoin sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 3. luku 14§).

Tiedonantamisessa tulee tapauskohtaisesti harkita, onko tiedon antaminen vastoin erityisen tärkeää yleistä tai yksityistä (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, 3. luku). Esimerkiksi Perhehoidon valvontaa koskevassa asiassa on osittain hyväksyttävä se, että lapsen vanhempien tai aikuisen hoidettavan läheisten tietoon saattaa tulla arkaluontoista tietoa. Arkaluontoisen tiedon antaminen on myös valvontakysymyksissä tilannesidonnaista yksilöllistä harkintaa vaativaa.

Viranomaisen asiakirjaa ei saa pitää salassa, kun salassapidolle laissa säädetty tai lain nojalla määrätty aika on kulunut tai kun asiakirjan salassa pidettäväksi määrännyt viranomainen on peruuttanut salassapitoa koskevan määräyksen (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, 31§).

Saa. Perhehoitajalla on oikeus saada itseä koskevat asiakirjat ja muut asiakirjat itseä koskevin osin tiedoksi.

Kunnilla ja kuntayhtymillä on erilaisia käytäntöjä asiakirjapyynnön jättämisen tavoista. Oma vastuutyöntekijä osaa neuvoa juuri kyseisen kunnan toimintatavan. Asiakirjapyyntö on käsiteltävä viivytyksettä ja tieto on luovutettava mahdollisimman pian. Jos perhehoitajaa koskevaa tietoa ei voida antaa, viranomaisen pitää tehdä valituskelpoinen hallintopäätös.

Oikeudesta saada itseä koskevia tietoja säädetään laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (12 §).

Mobiilipaikannus ei ole perhehoidossa mahdollista eikä puhelimen käyttöä ole myöskään mahdollista seurata sovelluksella.

Perhehoitajan mahdollisuudesta käyttää lapsen mobiilipaikannusta ja puhelimenkäyttöä seuraavia sovelluksia ei ole sääntelyä eikä oikeuskäytäntöä. Mobiilipaikannus tai puhelimen käytön seuraaminen kuitenkin vaarantavat henkilön yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta perusoikeutena. Sen vuoksi mobiilipaikannus ei ole perhehoidossa mahdollista. Lapsen tai aikuisen puhelimen käyttöä ei ole myöskään mahdollista seurata sovelluksella, joka kerää tietoja hoidettavan puhelimen käytöstä, esimerkiksi siitä, milloin hän on puhelimella. Asian kannalta ei ole merkitystä kenen omistuksessa puhelin on. Lapsi, lapsen huoltaja, lapsen tai aikuisen edunvalvoja tai sosiaalityöntekijä/omatyöntekijä eivät voi antaa suostumusta perhehoidossa hoidettavan paikantamiseen tai puhelimenkäytön muuhun seuraamiseen.

Hoidettavaa koskevassa turvallisuushuolessa perhehoitajan kannattaa keskustella asiasta sijoittavan hyvinvointialueen kanssa. Akuutissa vaaratilanteessa on oltava yhteydessä sosiaalipäivystykseen ja mahdollisesti myös poliisiin.

Lue myös Perhehoitoliiton blogikirjoitus, jossa esitellään vaihtoehtoja mobiilipaikannukselle.

Kameravalvonnasta perhekodissa ei ole erikseen, nimenomaisesti säännelty. Kuitenkin on muistettava, että perhehoitolain mukaan perhehoidossa on kyse kodinomaisen hoidon antamisesta hoidettavalle, eikä siihen kuulu kameravalvonta. Lisäksi perustuslaissa on taattu jokaisen oikeus yksityisyyteen, mitä kameravalvonta vaarantaa. Perhekoti on hoidettavan koti ja jo sinällään yksityisyyden ja kotirauhan suojaamaa aluetta. Sen vuoksi on käytettävä ensin kaikki muut keinot hoidettavien valvomiseksi. Syynä ei koskaan saa olla esimerkiksi se, ettei valvovia henkilöitä ole riittävästi. Jos perhekodin tilat ovat omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita, on syytä harkita perhekodin soveltuvuutta perhehoitolain 5 §:n mukaisesti.

Jos kameravalvonta olisi jostain poikkeuksellisesta syystä välttämätöntä, ei sitä voi ulottaa kaikkiin tiloihin. Hoidettavien omissa huoneissa ei saa olla kameravalvontaa, eikä esim. peseytymistiloissa tai WC:ssä. Kameravalvonnan sekä sen syyn tulee olla kaikkien tiedossa. Jos ulkopuolisia, esim. vierailijoita tai ohikulkijoita kuvataan, tulee heidänkin tietää kuvaamisesta. Kameravalvonnan laajuus tilojen osalta on harkittava tapauskohtaisesti ja se on toteutettava vain välttämättömässä laajuudessa.

Tallentavan kameravalvonnan osalta on vielä otettava huomioon, että kysymys on henkilötietojen keräämisestä, jolloin on noudatettava tietosuojaa koskevaa sääntelyä.

Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä häntä itseään koskevista tiedoista (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 12 §).

Oikeus itseään koskevaan viranomaisen asiakirjaan sisältyvään tietoon on myös silloin, kun viranomaisessa ei ole tai ei ole ollut kyseistä henkilöä koskevaa asiaa vireillä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa julkisuuslain 11 § 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät; esimerkiksi silloin, kun lapsen etu tai erittäin tärkeä muu yksityinen etu voisi vaarantua.

Jos asiakirjoihin sisältyy myös muuta henkilöä koskevia salassa pidettäviä tietoja, niitä ei saa luovuttaa. Jos viranomainen rajoittaa tietojen saantia, on asiasta tehtävä pyydettäessä valituskelpoinen päätös.

Tiedonsaantioikeus ulottuu kaikkiin viranomaisen säilyttämiin tai arkistoimiin asiakirjoihin. Asiakkaan tai hänen edustajansa oikeus saada itseään koskevat tiedot koskevat myös perhehoitajan hoidettavasta laatimia asiakirjoja, jotka hän on toimittanut sosiaalitoimelle. Poikkeuksena ovat edelleen tilanteet, joissa julkisuuslain 11 § 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät. Asiakkaan ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan pyytäessä asiakasasiakirjoja nähtäväkseen, tulee heidän pyytää niitä sosiaaliviranomaiselta, koska se on rekisterinpitäjä.

Perhehoitaja ja sosiaalitoimi sopivat hoidettavan arjen raportoinnista ja siitä, kuinka usein raportti toimitetaan sosiaalitoimeen. Asiakkaalla ja hänen laillisella edustajallaan on oikeus saada nämä nähtäväkseen edellä kuvatuilla perusteilla ja tavalla. Viranomaisen asiakirjana ei pidetä mm. viranomaisen toimeksiannosta toimivan (esim. perhehoitajan) laatimia muistiinpanoja tai luonnoksia (julkisuuslaki 5 § 3 mom 2. kohta).

Julkisuuslain mukainen oikeus itseään koskevaan tietoon koskee myös perhehoitajaa. Hänellä ei kuitenkaan ole tietosuoja-asetuksen mukaista tarkastusoikeutta asiakkaan rekisteriin talletettuihin tietoihin. Perhehoitajan pyytäessä julkisuuslain nojalla nähtäväksi itseään koskevia merkintöjä hoidettavaa koskevista asiakirjoista, tulee niistä peittää sellaiset tiedot, jotka eivät kuulu perhehoitajalle.

Silloin kun perhehoitajaa koskeva tieto liittyy hoidettavan prosessiin, tieto kirjataan hoidettavan asiakastietoihin ja säilytetään osana hänen sosiaalihuollon asiakastietojaan.

Hoidettavan asiakastietoihin kuuluvia perhehoitajaa koskevia tietoja ovat esimerkiksi perhehoidon valvontaa koskevat asiakirjat sen jälkeen, kun koko valvontaprosessi on saatu valmiiksi. Valvonta-asian ollessa keskeneräinen asiakirjat eivät kuulu muille. Suunnitelma perhehoitajan tuesta, kirjaukset perhehoitajan ja hänen vastuutyöntekijänsä yhteistyöstä sekä perhehoitajan tukea koskevat hallintopäätökset ovat sisällöstä riippuen joko hoidettavan asiakirjoihin kuuluvia perhehoitajaa koskevia tietoja, vain perhehoitajaa koskevaa tietoa tai niissä voi olla tietoa, joka jaetaan em. kesken sisältöön perustuen.

Perhehoitajan ennakkovalmennuksen yhteenveto sekä toimeksiantosopimus eivät sellaisinaan ole lapsen asiakirjoja.

Toimeksiantosopimuksen perusteella toimeksisaajan hallussa olevat asiakirjat ovat viranomaisen määrättävissä siten, että viranomainen päättää siitä, miten asiakirjat esimerkiksi laaditaan, säilytetään, arkistoidaan tai hävitetään. Lähtökohtaisesti viranomainen päättää myös mainittujen asiakirjojen antamisesta esimerkiksi muulle viranomaiselle, asiakkaalle itselleen tai asianosaisasemansa perusteella niitä pyytävälle.

Jotta asiakirja olisi viranomaisen asiakirja, sen täytyy täyttää viranomaisen asiakirjaa koskevat vaatimukset. Viranomaisen asiakirja on normaalisti sellainen asiakirja, joka on viranomaisen hallussa, viranomaisen tai sen palveluksessa olevan laatima tai asiakirja on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa (esimerkiksi hakemus, muistutus, kantelu ja valitus).

Asiakirjaa pidetään viranomaisen asiakirjana, kun se on toimitettu viranomaiselle postin välityksellä, telefaksilla, sähköpostina tai muullakin sähköisellä tiedonsiirrolla, jos se on toimitettu viranomaiselle perhehoitajan tehtäviin kuuluvassa asiassa.

Perhehoitaja saa dokumentoida digitaalisesti eli kuvata, äänittää tai videoida tilanteen, jossa on itse asianosaisena (esimerkiksi sopimusneuvottelun tai omaa tukeaan koskevan neuvottelun), jos tilanteessa ei millään tapaa käsitellä hoidettavaa koskevia tietoja eikä hoidettavan henkilöllisyys ja sosiaalihuollon asiakkuus tule ilmi. Perhehoitaja saa myös julkaista tallenteen neuvotteluun osallistuneiden luvalla.

Tavanomaisessa perhearjessa perhehoitaja saa tallentaa digitaalisia dokumentteja hoidettavasta. Kuvia tai muita tallenteita ei saa kuitenkaan jakaa sivullisille, kuten terapeutille tai muulle hoitotaholle, ilman hoidettavan tai tämän laillisen edustajan suostumusta. Jos kyseessä on alaikäinen, hänen iästään ja kehitystasostaan riippuen tarvitaan sekä hänen sekä laillisen edustajan suostumus.

Jos kyseessä on lastensuojelun sijaishuollossa oleva lapsi, tallenteiden luovuttamisesta sivulliselle (esim. hoitotaholle) ja huoltajalle on keskusteltava lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Jos kuvista ei paljastu hoidettavan sosiaalihuollon asiakkuus, kyseessä ei ole salassapidettävä asiakirja (myös digitaalinen tallenne voi olla asiakirja). Perhehoitajan tulee kuitenkin olla tarkka, koska hänen toimimisestaan perhehoitajana voidaan helposti päätellä, että kuvassa oleva henkilö on hoidettava ja siten sosiaalihuollon asiakas.

Hoidettava ei saa kuvata ilman lupaa perhehoitajaa tai muita hoidettavia perhekodissa, sillä perhekoti on perhehoitajan ja hoidettavien koti ja siten kotirauhan suojaama paikka. Hoidettavan tulee kysyä lupa, ennen kuin hän kuvaa muita tai julkaisee tallenteita perhehoitajan kodista, perhehoitajasta tai toisista hoidettavista. Jos kaikille osapuolille sopii, kuvia voidaan kerätä muistoksi perhealbumiin ja albumi voidaan antaa hoidettavalle, vaikka kuvissa esiintyisi myös muita hoidettavia.

Myös hoidettavia koskee salassapitovelvollisuus: sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 15.2 §:n mukaan asiakas, ”hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asiakasta itseään”.

Perhehoitajan tallentaessa hoidettavaa koskevaa tilannetta on käytettävä tarkkaa harkintaa. Perhehoitaja hoitaa tehtäväänsä viranomaisen kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen nojalla, ja sen myötä perhehoitajan tehtävässään digitaalisestikin tuottamat asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Tallenteita koskee myös salassapito- ja vaitiolovelvollisuus.

Jos yhteistyön rakentamista vaarantamatta on tarkoituksenmukaista, että perhehoitaja äänittää hänen ja vaikkapa sijoitetun lapsen vanhemman välisen puhelun, perhehoitajan on informoitava kyseistä vanhempaa sekä puhelun tallentamisesta että tallenteen luovuttamisesta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Perhehoitajan on myös huolehdittava tallenteen toimittamisesta sosiaalityöntekijälle sekä sen tuhoamisesta salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta, sekä sijoittavan tahon tietoturvaohjeita noudattaen.

Hoidettava tai hoidettavan laillinen edustaja (esim. lapsen huoltaja) saa tallentaa itseään tai lasta koskevan neuvottelun ja puhelun. Hän saa myös julkaista neuvottelutallenteen, jos se ei loukkaa viranomaisen yksityisyyden suojaa. Hoidettava tai hoidettavan laillinen edustaja ei saa kuitenkaan ilman suostumusta julkaista tallennetta perhehoitajan kanssa käymästään puhelinkeskustelusta sivullisen saataville. Lähtökohta on, ettei ilman suostumusta tallennetta voi luovuttaa sosiaalitoimeenkaan; toisaalta joissakin tilanteissa on perusteltua ilman suostumusta luovuttaa tallenne sosiaalitoimeen, esimerkiksi kun tallenteesta ilmenee hoidettavan kaltoinkohtelu tai muu tärkeä perhekodin valvontaan vaikuttava asia. Yksityisyyden suojan loukkaukset tutkitaan aina yksittäistapauksellisesti rikosprosessissa.

Huoltajalla on lähtökohtaisesti oikeus päättää lapsen esiintymisestä julkisesti somessa ja tiedotusvälineissä. Oikeus ei kuitenkaan ole ehdoton.

Korkein oikeus on kuitenkin ratkaisussaan KKO:2018:81 todennut: ”Myös alaikäinen lapsi on perusoikeuksien kannalta itsenäinen, ja hänellä on oikeus yksityiselämän suojaan.” Huostaanotetuista lapsista oli kuvattu video, joka oli julkaistu sosiaalisessa mediassa. Videolla sosiaaliviranomaiset ja poliisi noutivat kaksi lasta vanhempien luota, jossa lapset olivat olleet luvattomasti. Korkein oikeus katsoi, että vanhempi ja tämän ystävä olivat syyllistyneet rikokseen: yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.

Arvioinnissa on aina huomioitava myös sananvapaus ja se, kuinka vakavasti lapsen yksityisyyttä julkaisemisella loukataan. Mitä vanhempi lapsi on, sitä enemmän tulee antaa hänen mielipiteelleen painoarvoa.

Tämä on siis muiden joukossa yksi vanhemmuuden tukemisen kenttä: kuinka voidaan tukea vanhemman taitoja lapsen osallisuuden ja suojelemisen näkökulmasta. Tässä perusteluna voi käyttää Lapsen oikeuksien sopimusta:

Artikla 12: Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Artikla 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa.
Lisäksi lapsella on perustuslakimme 10 §:n mukainen oikeus yksityisyyden suojaan.

Voisi ajatella, että jos lapsi ymmärtää, mihin kaikkialla someen jaettu kuva leviää, hän voi ottaa kantaa kysymykseen. Aikuisten olisi hyvä olla tekemättä valintoja lapsen puolesta ennen ikätasoista ymmärrystä, koska someen ladatut kuvat ovat siellä ikuisesti ja saattavat vaikuttaa lapsen elämään myöhemmin, esimerkiksi aikuisiässä. Vanhemman työntekijä voisi työstää kysymystä hänen kanssaan esimerkiksi näkökulmasta, vaikuttaako kuvien julkaiseminen ja sijoitettuna olo lapsen maineeseen (vrt. lastensuojelun stigma).

Jälkihuollolla tarkoitetaan lastensuojelun perhehoidon sijoituksen päättymisen jälkeistä tukea lapselle tai nuorelle sekä hänestä huolta pitävälle aikuiselle. Jälkihuolto on lastensuojelun asiakkaan, eli lapsen, lakisääteinen oikeus.​ Lapsi tai nuori voi olla jälkihuollon piirissä alaikäisenä tai täysi-ikäisenä. Tavanomaisin ja tutuin lienee jälkihuolto täysi-ikäistyvän ja perhehoidosta itsenäistyvän nuoren tueksi. Alaikäiselle jälkihuoltona voidaan myöntää tukea esimerkiksi perheen jälleenyhdistämisen tilanteissa.

Lapsella tai nuorella on oikeus jälkihuoltoon sijaishuollon päätyttyä ja myös yli puoli vuotta kestäneen avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päätyttyä, kun lapsi tai nuori on ollut sijoitettuna yksin.​ Oikeus jälkihuoltoon päättyy nuoren täyttäessä 23 vuotta. ​Lapsen tai nuoren oikeus jälkihuoltoon päättyy myös, kun lapsen tai nuoren sijoituksen jälkeisen lastensuojeluasiakkuuden päättymisestä on yli viisi vuotta. ​Jälkihuollon järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.

Jälkihuolto järjestetään lapselle tai nuorelle laadittavan asiakassuunnitelman perusteella. Sosiaalityöntekijä laatii asiakassuunnitelman yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen verkostonsa kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen tai nuoren yksilöllisten tuen tarpeiden lisäksi hänestä huolta pitävien henkilöiden tuen tarve nimenomaan jälkihuollon näkökulmasta.

Video: Mielenterveyden haasteista kärsivien jälkihuoltonuorten perhehoitaja kertoo perhehoitajan tarvitsemasta tuesta

Tavanomaisin tapa järjestää itsenäistyvän nuoren jälkihuolto perhehoitona lienee se, että sijoitus sijaisperheessä jatkuu nuoren täyttäessä 18 vuotta.

Jälkihuolto voidaan toteuttaa uutena sijoituksena perhehoitoon nuoren ollessa 18–22-vuotias. Tämä voi sopia vaikkapa nuorelle, jolla on lievä kehitysviive tai -vamma tai hän toipuu mielenterveyden sairaudesta tai päihdepulmasta. Joskus jälkihuolto perhehoitona voi olla vastaus elämäntilannekriisistä selviytymiseen tai jos nuorella todetaan muutoin tuen tarvetta usealla eri osa-alueella. Uusi sijoitus perhehoitoon voisi sopia myös silloin, kun jälkihuoltoon oikeutettu nuori muuttaa opiskelupaikkakunnalle, mutta hänellä ei ole vielä valmiuksia asua yksin.

Jälkihuoltoa perhehoitona voidaan järjestää lyhytkestoisesti ympäri- tai osavuorokautisesti sijaisperheessä nuoren asuessa pääasiassa omassa kodissaan, osavuorokautisesti nuoren kotona tai näiden yhdistelmänä. Itsenäistyvän nuoren kohdalla jälkihuollon tavoitteena voi olla aikuistumisen tuki, esimerkiksi ruokatalouden opettelu, rahankäytön hallinta, koulunkäynnin tuki, päivätekemisen löytäminen, sosiaalisen verkoston kartuttaminen tai vapaa-ajan sisällön löytäminen, mutta myös sijaishuollossa syntyneiden ihmissuhteiden ylläpitäminen.

Perheen jälleenyhdistämisen tilanteissa jälkihuolto voidaan toteuttaa lyhytkestoisena perhehoitona niin, että lapsi on ajoittain lyhyitä jaksoja perhehoitajan hoidossa esimerkiksi vanhemman levon ja jaksamisen varmistamiseksi. Perhehoito jälkihuoltona voi olla myös osavuorokautista lapsen ja hänen vanhempansa kotiin niin, että perhehoitaja on vanhemman kasvatuskumppani ja arjen tuki muutostilanteessa. Joskus lapsen ja hänen vanhempansa tarpeisiin vastaa parhaiten lyhytaikaisen ja osavuorokautisen yhdistelmä.

Sommittelemalla jälkihuollon järjestäminen ja sen tavoitteet lapsen tai nuoren yksilöllisten tarpeisiin ja elämäntilanteeseen sopivaksi jälkihuollon tuella mahdollistetaan tavanomaista nuoruutta samaan tapaan kuin sijaishuollolla on mahdollistettu tavanomainen lapsuus.

Jälkihuolto järjestetään nuorelle laadittavan asiakassuunnitelman perusteella. Sosiaalityöntekijä laatii asiakassuunnitelman yhdessä nuoren ja hänen verkostonsa kanssa, jolloin nuoren oma näkemys tuen tarpeesta ja hänen verkostonsa tuki tulee näkyväksi.

Lastensuojelulaki ei määrittele jälkihuollon sisältöä kovin yksityiskohtaisesti. Lain mukaan jälkihuoltona voidaan myöntää avohuollon tukitoimen kaltaista tukea, esimerkiksi perhetyötä, tukiperhe- tai tukihenkilöpalveluita, ohjausta, neuvontaa ja muita lapsen tai nuoren tarpeisiin vastaavaa tukea. Jälkihuolto voidaan toteuttaa myös perhehoitona esimerkiksi jatkamalla sijoitusta perhehoitoperheessä tai myöntämällä perhehoitajan tuki nuoren omaan kotiin.

Jälkihuollon keinoin lasta tai nuorta sekä hänestä huolta pitävää henkilöä voidaan tukea myös taloudellisesti. Apua asunnon saamisessa tai puutteellisten asumisolojen kuntoon saattamisessa on mahdollista saada jälkihuollon keinoin. Jälkihuoltona myönnettävä tuki voi olla myös tukea koulutus- tai työelämäkysymyksissä tai muutoin toimintakyvyn vahvistamisessa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluin.

Tavoitteena on, että jälkihuollon sisällöstä ja nuorta parhaiten tukevista asioista, saavutettaisiin yhteisymmärrys yhteisten keskustelujen avulla. Jos yhteistä näkemystä ei saavuteta, sosiaalityöntekijän on annettava perusteltu päätös nuoren suulliseen tai kirjalliseen hakemukseen jälkihuollon sisällöstä. Päätös täytyy tehdä myös silloin, kun nuoren toivomaa palvelua ei myönnetä. Päätökseen voi hakea muutosta siihen liitetyn muutoksenhakuohjeen mukisesti. Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus neuvoa nuorta asiassa. Nuori voi hakea apua muutoksenhakuun esimerkiksi oikeusaputoimistosta.

Lisätietoa jälkihuollon sisällöstä löydät täältä: thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/yhdessa-aikuisuuteen-elamassa-eteenpain-yee-

Perhehoitajalla on toimeksiantosopimuksen nojalla oikeus tehdä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyviä arkisia päätöksiä asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi päättämistä kotiintuloajoista ja muista käytännöistä sekä asioista, jotka turvaavat lapsen hyvää hoitoa.

Päätöksenteon jakautumista yhteistyöntekijöiden kesken voi hahmottaa talomielikuvan avulla. Perhehoitaja päättää pääsääntöisesti lapsen elämään lyhytkestoisesti vaikuttavista asioista, jotka tapahtuvat hänen kattonsa alla. Huoltaja ja lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä päättävät perhekodin ulkopuolella tapahtuvista, pitkäkestoisesti lapsen lämään vaikuttavista asioista. Se tarkoittaa esimerkiksi päättämistä henkilökohtaisen opetuksen järjestämisestä tai terveydenhuollon palvelujen hakemisesta. Poikkeuksena on kiintymykseen houkutteleva vuorovaikutus, joka on perhehoidon ydin, perhehoitajan arvokkain tehtävä ja vaikuttaa pitkäkestoisesti lapsen elämään.

Huoltajan ja sosiaalityöntekijän päätösvallan jakautuminen on jokaisen lapsen kohdalla eri, sillä se määräytyy huostaanottopäätöksen sisällön mukaan. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tietää, kuinka päätösvalta jakautuu.

Lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaista lapsen osallisuus. Lapsen edun mukainen päätöksenteko edellyttää yhteistyötä perhehoitajan, huoltajan ja sosiaalityöntekijän kesken, jotta voidaan varmistua, että kaikkien asiantuntemus tulee lapsen parhaaksi.

Perhehoidossa asuvan aikuisen asioista päättää sekä henkilö itse että mahdollisesti hänen valtuuttamansa henkilö tai edunvalvoja. On myös paljon arkisia asioita, josta henkilö voi ja hänen on tärkeä päättää itse, vaikka henkilöllä olisi edunvalvoja.

Perhehoitaja toimii yhteistyössä mahdollisten valtuutettujen ja edunvalvojan kanssa sekä perhehoidettavan läheisten ja perhehoidon järjestäjän kanssa. Yhteistyön tavoitteena on turvata arjen sujuvuus. Läheisillä on tärkeä rooli kertoa hoidettavan mieltymyksistä, toiveista ja elämänhistoriasta. Yhteistyö korostuu erityisesti silloin, kun perhehoidettavalla on haasteita ilmaista mielipidettään ja hänen päätöksentekokykynsä on heikentynyt. Joskus perhehoidettava tarvitsee tuettua päätöksentukea. Se tarkoittaa toisen ihmisen antamaa tukea, jonka tavoitteena on auttaa ihmistä tekemään itse valintoja.

Katso video: Osallisuus ja yhteistyö aikuisten perhehoidossa

Perhehoitaja on tasaveroinen neuvottelun osapuoli.

Perhehoitaja ja kunta tai kuntayhtymä tekevät toimeksiantosopimuksen.

Toimeksiantosopimuksella sosiaaliviranomainen siirtää julkisen hallintotehtävän eli esimerkiksi sijoitettavan lapsen hoidon ja kasvatuksen perhehoitajalle.

Toimeksiantosopimuksessa neuvotellaan tehtävään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista perhehoitolain, perhehoidon toimintaohjeen sekä hoidettavan tarpeet ja perhehoitajan valmiudet huomioivaan yksilölliseen harkintaan perustuen.

Jos yksityinen palveluntuottaja vastaa perhehoitajan valmennuksesta ja tuesta, on viranomaisen tärkeää varmistaa, että toimeksiantosopimus ja palveluntuottajan kanssa tehtävä sopimus perhehoidon järjestämisestä vastaavat sisällöltään toisiaan.

Perhehoitajan tehtävä on pitää huolta siitä, että hän ymmärtää jokaisen sopimuksessa sovittavan asian ja sen vaikutuksen hänen arkeensa.

Haluatko keskustella toimeksiantosopimukseen liittyvistä asioista ennen sopimusneuvottelua vapaaehtoisen toimeksiantosopimuskysymyksiin perehtyneen vertaisasiantuntijan kanssa? Löydät vertaisasiantuntijoiden yhteystiedot alla olevasta linkistä.

Toimeksiantosopimusta voidaan muuttaa yhteisessä neuvottelussa.

Perhehoitolain mukaan toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa ja sisältöä koskevien muutosten vuoksi ja aina kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Käytännössä toimeksiantosopimusta tarkistetaan jommankumman sopijaosapuolen pyynnöstä.

Toimeksiantosopimusta voidaan muuttaa perhehoitajan ja kunnan (kuntayhtymän) edustajan yhteisessä neuvottelussa, jossa kumpikin osapuoli suostuu muutoksiin. Kumpikaan sopijaosapuoli ei voi muuttaa toimeksiantosopimusta yksipuolisesti eikä sitä voi muuttaa takautuvasti, ellei niin erikseen sovita.

Toimintaohjeen muutos ei automaattisesti muuta toimeksiantosopimuksen sisältöä.

Jos toimeksiantosopimuksessa viitataan perhehoidon toimintaohjeeseen, se on kiinteä osa toimeksiantosopimusta, jonka ehtoja voi muuttaa vain siitä yhdessä sopimalla. Toimintaohjeen muuttaminen ei siis automaattisesti muuta voimassa olevan toimeksiantosopimuksen ehtoja, vaan muutosten mahdollinen voimaantulo ja siirtymäaika on neuvoteltava.

Siirryttäessä käyttämään uutta toimintaohjetta on toimeksiantosopimus päivitettävä tai liitettävä siihen erillinen selvitys muutoksen voimaantulosta.

Toimintaohje on tärkeää versioida siten, että kussakin toimeksiantosopimuksessa on erotettavissa, mistä toimintaohjeen versiosta on kysymys (esim. voimaantulopäivämäärä).

Lain mukaiset muutokset on tehtävä joka tapauksessa, vaikka toimintaohjetta tai toimeksiantosopimusta ei päivitettäisikään, esimerkiksi hoitopalkkion indeksitarkistukset ja perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastus.

Kumpi tahansa sopijaosapuoli voi irtisanoa toimeksiantosopimuksen.

Toimeksiantosopimuksen voi irtisanoa kunta, kuntayhtymä tai perhehoitaja. Irtisanominen on hyvä tehdä kirjallisesti. Kahden kuukauden irtisanomisajan laskeminen alkaa irtisanomispäivästä, eikä sen kuluminen voi alkaa takautuvasti. Irtisanomisajalta maksetaan hoitopalkkio riippumatta siitä, onko sijoitettu henkilö perhehoidossa vai ei. Kulukorvauksen maksamisesta irtisanomisajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Katso video perhehoitajan muutoksenhaku- ja kantelumahdollisuuksista toimeksiantosopimuksissa:

Palveluntuottajan ja perhehoitajan välinen sopimus ei ole toimeksiantosopimus. Sen muuttamista säätelee yleisellä tasolla oikeustoimilaki.

Keskeisin asiakirja sopimusneuvotteluissa on osapuolten välinen sopimusasiakirja. Asiakirjaan voidaan sisällyttää määräyksiä sopimuksen muuttamisesta. Jos muutosten tekemisestä ei ole sovittu, ei muutoksia voida tehdä ainakaan heikomman osapuolen vahingoksi eli tässä tapauksessa perhehoitajan vahingoksi.

Joskus lakimuutos voi aiheuttaa sen, että sopimusta muutetaan. Lakimuutoksen yhteydessä muutos on tehtävä siten, että perhehoitajalla on siirtymäaika muutoksen hyväksymiseen tai hyväksymättä jättämiseen.

Yksityisoikeudellisten sopimusasioiden erimielisyydet ratkaisee käräjäoikeus.

Irtisanomisajan palkkion on sama kuin irtisanomisaikaa edeltävä palkkio, ellei toimeksiantosopimuksessa ole muuta sovittu.

Sopimusoikeudessa lähtökohtana on, että sopimus sitoo niin kauan, kuin se on voimassa. Toimeksiantosopimus on voimassa siihen asti, kun irtisanomisaika päättyy. Myös sen sisältö on voimassa saman ajan, ellei muuta ole sovittu.

Kunta ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimuksen sisältöä sen voimassaoloaikana. Perhehoitolain 10 § 2 momentin mukaan toimeksiantosopimusta voidaan tarkistaa, kun sen tarkistamiseen on aihetta. Muutokset hoidettavan hoidon vaativuudessa voivat vaikuttaa tarpeeseen tarkistaa hoitopalkkion määrää. Siltikään kunta ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimuksen sisältöä. Asian kuitenkin ratkaisee hallintotuomioistuin hallintoriita-asiana.

Kyllä. Perhehoitaja voi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) ratkaisee, onko perhehoito esteenä työttömyysetuuden saamiselle.

Perhehoitajana toimiminen on aina ilmoitettava TE-toimistoon. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen ei automaattisesti tarkoita oikeutta työttömyysetuuteen.

Työttömyysturvajärjestelmässä toimeksiantosuhteisen perhehoitajan tehtävää pidetään joko työllistymisenä yrittäjänä (perhehoitaja toimii ansaintatarkoituksessa) tai työllistymisenä omassa työssä (ei ansaintatarkoitusta). TE-toimisto ratkaisee, työllistyykö perhehoitaja yrittäjänä vai omassa työssä sekä onko toiminta pää- vai sivutoimista.

Työttömyysetuutta saadakseen perhehoitajan täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä eikä hän saa työllistyä päätoimisena yrittäjänä. Jos perhehoitotehtävä on kovin sitova ja/tai sijoittava kunta tai kuntayhtymä edellyttää perhehoitajan jäämistä tehtävänsä vuoksi kotiin, ei samaan aikaan ole mahdollista olla työmarkkinoiden käytettävissä.

Sijoittavan kunnan tai kuntayhtymän sosiaaliviranomainen tai perhehoidosta vastaava työntekijä voi todentaa perhehoitajan tehtävän vaativuuden ja sitovuuden lausunnolla, josta käy esimerkiksi ilmi, edellyttääkö tehtävä kotiin jäämistä kodin ulkopuolisesta työstä tai miten ja missä aikataulussa perhehoitaja voi irtautua tehtävästä, jos hän saa työpaikan (muun muassa hoidettavan kodissa tapahtuva perhehoito).

Katso myös kysymys ja vastaus hoitopalkkion vaikutuksesta työttömyysetuuteen (alla).

Perhehoidosta saatu hoitopalkkio voidaan ottaa huomioon tulona laskettaessa ansio- tai peruspäivärahan suuruutta. Tällöin työttömyysetuus maksetaan soviteltuna.

Mikäli perhehoitajan katsotaan toimivan ilman ansaintatarkoitusta (esim. perhehoitoon on sijoitettu lapsi lastensuojelulain nojalla), hoitopalkkiota ei oteta huomioon työttömyysetuuden määrässä.

Jos olet oikeutettu päivärahan sijaan työmarkkinatukeen, niin tarveharkinnassa otetaan aina huomioon saajan omat tulot. Perhehoidosta saatava palkkio vaikuttaa siihen, paljonko työmarkkinatukea myönnetään. Työmarkkinatuki on sosiaalietuus.

Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa, koska toimeksiantosuhde ei ole työsuhde.

Perhehoitajana toimivalla voi joissakin tilanteissa olla oikeus liittyä työttömyyskassaan. Esimerkiksi toiminimellä toimiva toimeksiantosuhteinen perhehoitaja voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Koska tilanteissa voi olla eroja, on hyvä olla yhteydessä työttömyyskassaan oman yksilöllisen tilanteen selvittämiseksi.

Katso myös kysymykset ja vastaukset toiminimellä toimimisesta sekä voiko perhehoitaja olla työtön -kysymys ja vastauspari (yllä).

Perhehoitajan tuesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. On tärkeää huomata se, että yleinen maininta jostain tuesta (esimerkiksi, että perhehoitajalle tarjotaan tukea työhönsä) ei vielä takaa mitään tiettyä tukea. Tästä syystä on tärkeää sopia selkeästi perhehoitajan tuesta toimeksiantosopimuksessa.

Toimeksiantosopimus ei itsessään ole päätös tuen myöntämisestä, joten tuesta tehdään erilliset päätökset, joihin liittyy pääasiassa oikaisuvaatimusmahdollisuus. Toimeksiantosopimuksen solmiminen kuitenkin tuo kunnalle tai kuntayhtymälle velvollisuuden järjestää siinä sovittu tuki erityisesti, mikäli se on katsottu välttämättömäksi tukitoimeksi.

Mikäli toimeksiantosopimuksessa on sovittu jostain oikeudesta, esimerkiksi oikeudesta työnohjaukseen, tästä velvoitteesta tulee huolehtia. Mikäli se ei toteudu, asiassa tulee pyytää päätös sosiaalityöntekijältä.

Ei ole. Perhehoitolain 13 § mukaan perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, mutta se on eri asia kuin työsuhteessa kertyvä lomaoikeus.

Perhehoitajalla on oikeus kahteen vapaavuorokauteen jokaista sellaista kalenterikuukautta kohden, jolloin hän on toiminut perhehoitajana 14 vuorokauden ajan. Oikeus vapaaseen on perhehoitajan oikeus. Oikeudestaan vapaaseen voi siis myös luopua, ja sijoituksen aikana on mahdollisuus muuttaa mieltään. Lainsäätäjä on halunnut vapaaoikeudella tukea perhehoitajan hyvinvointia ja jaksamista.

Vapaaoikeus perhehoitajan tukimuotona on toimeksiantosopimuskohtainen eli vapaaoikeus ei muodostu perhehoitajuudesta ylipäätään vaan kunkin lapsen, nuoren tai aikuisen perhehoitajana toimimisesta.

Perhehoitajan vapaata on aika, joka on sovittu perhehoitajan ja perhehoidon järjestäjän kesken vapaaksi toimeksiantosopimuksessa sovitulla tavalla. Perhehoitajalla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa vapaiden toteutumisen ajankohtaan. Perhehoitajan vapaan aikana kaikille hoidettaville on järjestetty sijaishoito, eikä perhehoitaja ole päivystysvastuussa hoidettavistaan esimerkiksi sijaishoidon keskeytymisen tilanteissa.

Lastensuojelun perhehoidossa on otettava huomioon, että lapsen yhteydenpito läheisiinsä ja perhehoitajan vapaa on myös juridisesti kaksi eri asiaa ja niitä yhdistellessä pitää olla tarkka, ettei tarkoitukset mene sekaisin. Jos perhehoitajan vapaa päätetään mahdollistaa yhteydenpitojärjestelyillä, on kiinnitettävä edellä mainittujen lisäksi erityistä huomiota siihen, ettei perhehoitajalla ole päivystysvelvollisuutta vapaan aikana eli sijoittaja on hoitanut kotiloman keskeytykseen tai peruuntumiseen varautumisen muulla tavalla.

Sovittaessa perhehoitajan vapaan järjestämisen yksityiskohdista, on huomioitava, että vapaan tarkoitus eli perhehoitajan lepo ja ennaltaehkäisevä jaksamisen tuki toteutuu.

Laki ei ota kantaa vapaan järjestämiseen muutoin kuin hoidettavan hoidon järjestämisen osalta perhehoitajan vapaan aikana. Vapaan järjestämistä linjataan kunnan tai kuntayhtymän perhehoidon toimintaohjeessa ja vapaasta sovitaan toimeksiantosopimuksessa.

Kunta tai kuntayhtymä on perhehoidon toimintaohjeessaan usein määrittänyt vapaan järjestämisen reunaehtoja. Näitä reunaehtoja ovat esimerkiksi aikamääreet siitä, minkä ajan puitteissa kertynyt vapaa on pidettävä, kuinka monta päivää vapaata voi pitää kerrallaan tai voiko vapaata pitää etukäteen. Yksityiskohtaisemmin vapaan järjestämisestä sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja ratkaisua tehdessä arvioidaan hoidettavan etu.

Kunta huolehtii sijaishoidon järjestämisestä tai avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.

Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaanaikaisen hoidon järjestämällä hoidettavalle paikan esimerkiksi sijaishoitoperheestä, lyhytaikaishoidon yksiköstä tai laitoksesta. Sijaishoidon voi järjestää myös niin, että hoitaja tulee vapaan ajaksi perhehoitoperheen kotiin. Perhehoitaja voi etsiä sopivaa sijaishoitajaa myös omasta verkostostaan sopimalla järjestelyistä vastuutyöntekijän kanssa.

Sijaishoitajan tehtävään vaadittavat kriteerit määrittää toimeksiantosopimuksen hänen kanssaan tekevä kunta tai kuntayhtymä. Sopiva toimeksiantosopimussuhteinen sijaishoitaja on koulutuksensa, kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta tehtävään soveltuva henkilö. Soveltuvuuden arvioi kunta tai kuntayhtymä.

Sijaishoitaja on valmennettu tehtäväänsä. Valmennuksen ei tarvitse olla perhehoitajien ennakkovalmennus, vaan tarkoituksenmukainen sijaishoitajan tehtävään valmentava valmennus.

Kunnan rooli sijaishoidon järjestämisessä voi tarkoittaa rahallista avustamista esimerkiksi sijaishoitajan palkkion ja kustannusten korvauksen suuruisella summalla. Lain hengen mukaan rahallisen avustamisen tai muun tuen on oikeasti mahdollistettava hoidettavan hoidon järjestäminen perhehoitajan vapaan aikana.

Vapaavuorokausi on 24 tuntia.

Perhehoitajan vapaa kertyy vuorokausina, joten yksi vapaa vuorokausi on käytetty, kun vapaata on ollut vähintään 24 tuntia. Osa toimijoista tulkitsee tätäkin tarkemmin niin, että vuorokausi on vuorokauden mittainen viikonpäivä (koko maanantai, tiistai jne.), jolloin vapaalle lähtemisen ja siltä paluun päiviä ei lasketa vapaata kuluttaviksi.

Kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta korvata vapaata rahana.

Perhehoitolaissa (13 §, 2 mom.) todetaan, että sijoittavan kunnan tai kuntayhtymän pitää tarvittaessa avustaa hoidettavan tarkoituksenmukaisen hoidon järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.

Perhehoitolain lähtökohta on se, että kunta huolehtii sijaishoidon järjestämisestä tai avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.

Vapaaoikeus perhehoitajan tukimuotona on toimeksiantosopimuskohtainen eli vapaaoikeus ei muodostu perhehoitajuudesta ylipäätään vaan kunkin lapsen, nuoren tai aikuisen perhehoitajana toimimisesta. Mikäli vapaan järjestelynä käytetään tuota perhehoitolain kohtaa ”avustaa vapaan järjestämisessä”, tulee maksetun taloudellisen tuen mahdollistaa sijaisen saaminen.

Esimerkki perhehoitolain 13 § tarkoituksen toteutumisesta: Jos perhehoidossa on neljä hoidettavaa ja vapaaoikeus on 2 vuorokautta kuukaudessa, niin vapaan järjestämisen avustaminen tarkoittaa neljä kertaa summaa, jolla perhehoitajat saavat järjestettyä sijaishoidon.

Jos sijaisperheen läheinen hoitaa tilapäisesti ja satunnaisesti kiireellisesti sijoitettua tai huostanotettua lasta, tulee asiasta sopia lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa (vrt. lastensuojelulaki 45 §). Silloin viranomaisen on tärkeä varmistaa, että läheinen on tehtävään sopiva. Myös hoidettavan mielipide tulee ottaa huomioon. Rikostaustaotetta ei näissä tilanteissa ole tarvetta esittää: lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia sovelletaan (263/2015) perhehoitajalain 1 §:ssä tarkoitetun perhehoitajan antamaan perhehoitoon.

Jos sijaisperheen läheinen hoitaa avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettua lasta, on järjestelystä käytävä keskustelu myös huoltajan kanssa. Toki viranomaisen siinäkin tilanteessa pitää varmistaa, että sijaistava henkilö on tehtävään sopiva.

Jos sijaisperheen läheinen toimii perhehoitajan vapaan sijaishoitajana (perhehoitolaki 14 §), niin häntä koskevat samat säännöt kuin sijaishoitajaa yleensä. Sijaishoitajan valmennuksen ei tarvitse olla sama kuin perhehoitajan ennakkovalmennus, vaan ko. tehtävään sopiva valmennus. Myös sijaishoitajakohtainen valmennus juuri ko. sijaisperheen sijaistamiseen on joskus tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Rikostaustaotteen toimittamisvelvollisuus koskee kaikkia sijaishoitajia, myös perhehoitajan läheisiä.

Kyllä ja ei. Täydennyskoulutuksen on tärkeä vastata todellisiin tarpeisiin ottaen huomioon sekä perhehoitajan että sijoittajan näkökannat. Täydennyskoulutus on sekä oikeus että velvollisuus.

Perhehoitajalla on lakiin perustuva oikeus täydennyskoulutukseen. Perhehoitaja on velvollinen pitämään huolta osaamisestaan, jotta hän voi vastata hoidettavan muuttuviin tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Perhehoitaja ja perhehoitajan vastuutyöntekijä suunnittelevat täydennyskoulutuskokonaisuutta osana muuta perhehoitajan tukea. Jos perheeseen on sijoitettu hoidettavia usean kunnan tai kuntayhtymän toimesta, on tarkoituksenmukaista suunnitella täydennyskoulutusta ja muuta tukea yhteistyössä toimijoiden kesken.

Suunniteltaessa perhehoitajan täydennyskoulutusta on tärkeää huomioida, että se vastaa sekä yleisiin että erityisiin tiedon tarpeisiin. Kaikille suunnattu täydennyskoulutus on tarkoituksenmukaista teemoittaa riittävän yleiseksi, kuten muistisairaan henkilön kohtaaminen tai kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Perhehoitajan asema on tärkeä koulutusteema, joka koskettaa kaikkia perhehoidon muotoja.

Yleisen täydennyskoulutuksen lisäksi on tärkeää huomioida myös yksilölliset sekä hoidettavan tarpeista että perhehoitajan valmiuksien vahvistamisesta syntyvät täydennyskoulutustarpeet.

Työnohjaus on lakisääteistä ja sitä saa sopimalla asiasta perhehoitajan vastuutyöntekijän kanssa.

Perhehoitolain mukaan kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajalle annettavasta työnohjauksesta, ja sen järjestämisen tapa tulee kirjata toimeksiantosopimukseen. Perhehoidon toimintaohjeeseen on kirjattu työnohjauksen järjestämisen käytäntöjä.

Perhehoitaja voi – riippumatta siitä onko asiaa kirjattu toimeksiantosopimukseen tai toimintaohjeeseen – pyytää työnohjausta ja kunnan tulee sitä hänelle järjestää, mikäli sille ei ole erityistä estettä.

Perhehoitoliiton sivuilta löytyy perhehoitoa tuntevien työnohjaajien yhteystietoja.

Katso video perhehoitajan työnohjauksesta:

Matkojen korvaamisesta tulee siis sopia toimeksiantosopimuksessa. Jos sopimuksen tulkinnasta ei päästä sopimukseen, asian ratkaisee hallintotuomioistuin hallintoriita-asiana.

Kulukorvaus kattaa hoidettavan ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot. Lisäksi se kattaa tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Sijaishuollossa olevan lapsen osalta se kattaa myös lapsen käyttövarat. (Perhehoitolaki 17§ 2 mom.)

Kulukorvauksen siis ajatellaan kattavan hoidettavan huollosta aiheutuvia kustannuksia. Perhehoitajan työnohjaukseen liittyvät kulut eivät ole tällaisia. Perhehoitolain 10 § 1 momentin 2. kohdan mukaan toimeksiantosopimuksessa tulee sopia perhehoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kohdan 6 mukaan tulee sopia perhehoitajalle annettavasta työnohjauksesta.

Kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta työnohjauksesta (Perhehoitolaki 15§). Kunnalla tai kuntayhtymällä on lainkohdan mukainen velvollisuus vastata siitä, että perhehoitaja pääsee työnohjaukseen.

Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan ”muun tilapäisen poissaolon” ajaksi tarvittavan sijaishoidon (Perhehoitolaki 14§ 1 mom). Edellytyksenä on, että perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi.

Jos hoidettavan tarpeista ja perhehoitajan tilanteesta johtuu, ettei perhehoitajalla ole mahdollisuutta osallistua työnohjaukseen ilman sijaishoitoa, voitaneen ajatella, että sijaishoito on velvollisuus järjestää, tai muuten järjestää perhehoitajan pääsy työnohjaukseen. Tästäkin tulee sopia toimeksiantosopimuksessa ja sen tulkinta voidaan saattaa hallintoriita-asiana hallinto-oikeuteen.

Vertaistukea saa monella tavalla ja useasta paikasta.

Vertaisuuteen perustuva tuki ei korvaa ammatillista tukea, vaan täydentää sitä. Vertaistuki on usein perhehoitajien eniten toivoma tuen muoto, vaikka siitä ei säädetä erikseen perhehoitolaissa.

Vertaistuki voi toteutua monella eri tavalla (tapaamiset, ryhmät, tapahtumat, etäyhteydet) ja eri tahojen järjestämänä. Perhehoitoliitto sekä perhehoitoyhdistykset järjestävät erilaisia vertaistapahtumia ja -ryhmiä sekä vertaisuuteen perustuvia muita tukimuotoja, kuten vertaisasiantuntijoiden tarjoama tuki sekä mentoritoiminta. Useat perhehoidon järjestämisestä vastaavat tahot mahdollistavat vertaistapaamisia tai vertaistukea esimerkiksi koulutetun ryhmänohjaajan tai mentorin avulla tai maksamalla vertaistuen järjestelyjen tai siihen osallistumisen kustannuksia.

Tietoa vertaistuen mahdollisuuksista saat perhehoidon järjestäjältä, oman alueesi Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksestä sekä Perhehoitoliiton vertaistuesta kertovilta sivuilta ja sosiaalisen median kanavista ja Perhehoito-lehdestä.

Kyllä. Perhehoitoa määrittää siinäkin tapauksessa perhehoitolaki ja siihen liittyvä lainsäädäntö.

Toimeksiantosuhteinen perhehoitaja voi toimia myös toiminimellä. Toiminimi ei ole yhtiö (avoin tai kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö). Toiminimen haltija on luonnollinen henkilö.

Perhehoitolain mukaan toimeksiantosopimuksen tekevät kunta tai kuntayhtymä ja perhehoitaja eli luonnollinen henkilö (ei toiminimi). Toimeksiantosopimuksessa sovitaan hoitopalkkion ja kustannusten korvauksen maksamisesta toiminimelle.

Lastensuojelulain (50§) mukaan sijaishuoltopaikan valinta perustuu lapsen tarpeisiin ja etuun. Paikan valinnassa ei määräävänä tekijänä saa olla kunnan omat hallinnolliset käytännöt, esimerkiksi se, etteivät tietojärjestelmät ja prosessit tunnista toimeksiantosuhteisen perhehoitajan toiminimellä toimimista. Myöskään hankintojen kilpailuttaminen ei saa johtaa siihen, ettei hoidettava saa tarpeidensa ja etujensa mukaista hoitoa.

Kunta ei voi tehdä perhehoitajan puolesta valintaa, toimiiko perhehoitaja elinkeinonharjoittajana (vrt. perustuslain 18 § 1 momentin mukainen elinkeinonvapaus). Sen sijaan kunnalla on laaja harkintavalta sen suhteen, kuinka se järjestää perhehoidon, kunhan hoidettavan oikeudet eivät vaarannu perhehoitolain tai asiakkaan oikeuksia määrittävän erityislain vastaisesti.

Perhehoitoa määrittää myös toiminimellä toimiessa perhehoitolaki ja siihen liittyvä muu lainsäädäntö. Tämän lisäksi se tarkoittaa kirjanpitovelvollisuutta, veronmaksusta huolehtimista ja oikeutta liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Toiminimellä toimiminen ei vaikuta perhehoidon sisältöön.

Toiminimellä toimiessaan perhehoitajan tulee hakea Patentti- ja rekisterihallitukselta y-tunnus, ja hän voi halutessaan hakeutua ennakkoperintärekisteriin. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista. Toiminimellä toimivan perhehoitajan on pidettävä toiminnastaan tositteisiin perustuvaa kirjanpitoa tilikausittain.

Mikäli perhehoitaja on hakeutunut ennakkoperintärekisteriin, kunta tai kuntayhtymä ei toimita ennakonpidätystä, mutta pidättää eläkemaksun. Perhehoitaja huolehtii itse verojensa maksusta maksamalla ennakkoveroa Verohallinnolle. Verohallinto määrää ennakkoverot etukäteen vuosittain (ennakkoperintälaki 1996 25§, 2 mom). Jos toiminimellä toimiva perhehoitaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, kunta tai kuntayhtymä toimittaa ennakonpidätyksen ja pidättää eläkemaksun.

Sijoittava kunta ottaa perhehoitajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja eläkevakuutuksen myös toiminimellä toimivalle perhehoitajalle.

Toiminimellä toimivien toimeksiantosuhteisten perhehoitajien mahdollisuus päästä yrittäjien työttömyyskassan eli Yrittäjäkassan jäseniksi on muuttunut työttömyysturvalain tulkinnan vuoksi (helmikuu 2021). Koska useimmilla toimeksiantosuhteisilla perhehoitajilla ei ole Yel- tai Myel-vakuutusta, he eivät voi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan eikä heillä siten ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan työttömyysajalta. Jos toiminimellä toimivalla toimeksiantosuhteisella perhehoitajalla on kuitenkin perhehoitotehtävän ohella muuta yritystoimintaa, hänellä on mahdollisuus Yrittäjäkassan jäsenyyteen. Asia on syytä varmistaa suoraan kassalta.

Ottaessaan toiminimen perhehoitajan kannattaa tiedustella paikallisesta työ- ja elinkeinotoimistosta mahdollisuutta starttirahaan ja investointiavustuksiin ennen perhehoitajatehtävässä aloittamista.

Lisätietoa elinkeinoharjoittajana (toiminimellä) toimivan toimeksiantosuhteisen perhehoitajan verotuksesta löytyy perhehoitajan verotusohjeesta.

Toiminimellä toimiva toimeksiantosopimussuhteinen perhehoitaja ei ole yrittäjä sosiaalihuoltolainsäädännön näkökulmasta.

Toimiessaan toiminimellä toimeksiantosuhteinen perhehoitaja on elinkeinonharjoittaja. Perhehoitolain mukaan toimeksiantosopimuksen tekevät kuitenkin aina kunta tai kuntayhtymä ja perhehoitaja eli luonnollinen henkilö (ei toiminimi). Toiminimellä toimiva toimeksiantosuhteinen perhehoitaja ei ole yksityinen palveluntuottaja.

Katso myös kysymys ja vastaus siitä, mitä toiminimellä toimiminen tarkoittaa perhehoitajan näkökulmasta (yllä).

Lisätietoa toiminimestä löytyy esimerkiksi osoitteesta yrita.fi.

Perhehoitoa määrittää myös toiminimellä toimiessa perhehoitolaki ja siihen liittyvä muu lainsäädäntö. Toimeksiantosopimus tehdään luonnollisen henkilön eli perhehoitajan kanssa. Myös veronmaksusta sovitaan perhehoitajan kanssa. Toiminimellä toimiminen ei vaikuta perhehoidon sisältöön.

Toiminimellä perhehoitajana toimimista kannattaa suositella erityisesti silloin, kun riski sijoitusten katkeamiseen lyhyellä aikavälillä tai ennakoimattomasti on olemassa. Toiminimen perustamisen myötä perhehoitajalla on mahdollisuus liittyä yrittäjien työttömyyskassaan.

Kunta tai kuntayhtymä tekee perhehoitolain 3 § mukaista perhehoitoa koskevan toimeksiantosopimuksen aina luonnollisen henkilön kanssa, ei yhtiön (avoin tai kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) kanssa. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan, että hoitopalkkio ja kustannusten korvaukset maksetaan toiminimelle. Kunta tai kuntayhtymä maksaa hoitopalkkion ja kulukorvauksen toimeksiantosopimuksen perusteella palkanlaskennan kautta. Kyse ei siten ole ostopalvelusopimukseen perustuvasta laskutuksesta.

Toiminimellä toimiessaan perhehoitaja hakee Patentti- ja rekisterihallitukselta y-tunnuksen, ja hän voi halutessaan hakeutua ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen ei ole kuitenkaan pakollista. Jos suorituksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, toimittaa kunta/kuntayhtymä suorituksesta ennakonpidätyksen ja pidättää hoitopalkkiosta eläkevakuutusmaksun. Ennakkoperintärekisteriin kuuluvan perhehoitajan palkkiosta ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, mutta hoitopalkkiosta pidätetään eläkevakuutusmaksu.

Ennakkoperintärekisteriin kuuluva perhehoitaja huolehtii itse verojensa maksusta maksamalla ennakkoveroa Verohallinnolle. Verohallinto määrää ennakkoverot etukäteen vuosittain (ennakkoperintälaki 1996 25§, 2 mom).

Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta ja maksaa eläkevakuutuksen myös toiminimellä toimivan perhehoitajan osalta.

Perhehoitaja voi kannella aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle tilanteessa, jossa epäilee viranomaisen toimivan itseä perhehoitajana koskevassa asiassa virheellisesti tai laiminlyövän tehtäviään.

Kantelussa tulee selvittää, mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä perhehoitaja pitää lainvastaisena, virheellisenä tai epäasianmukaisena. Perhehoitaja voi kannella myös tehtävien laiminlyönnistä tai toimimattomuudesta. Kantelu voi koskea joko tosiasiallista toimintaa, kuten palvelujen laatua tai kohtelua, tai hallintopäätöksiä. Jotta valvontaviranomainen ottaisi asian käsittelyyn, sen tulee olla alle kaksi vuotta vanha eikä asia saa parhaillaan olla toisen viranomaisen käsittelyssä.

Aluehallintovirasto voi antaa kantelun seurauksena hallinnollista ohjausta taholle, josta kantelu on tehty. Eduskunnan oikeusasiamies voi kiinnittää valvottavan huomion hyvän hallintotavan vaatimuksiin tai ilmaista käsityksensä lain mukaisesta menettelystä, tehdä viranomaiselle esityksen havaitun virheen oikaisemiseksi tai suosituksen epäkohdan korjaamiseksi ja hyvittämiseksi.

Eduskunnan oikeusasiamies voi myös antaa virkamiehelle asiassa huomautuksen tai ankarimmillaan puuttua lainvastaiseen toimintaan nostamalla virkasyytteen.

Perhehoitaja voi hakea kunnalta tehtäväänsä tukea joko suullisesti tai kirjallisesti. Toimeksiantosopimus ei itsessään ole päätös tuen myöntämisestä, joten tuesta tehdään erilliset päätökset. Jos toimeksiantosopimuksessa on sovittu jostain oikeudesta, esimerkiksi oikeudesta työnohjaukseen, tästä velvoitteesta tulee huolehtia.

Ellei tuki toteudu, perhehoitaja voi pyytää sosiaalityöntekijältä valituskelpoista päätöstä asiasta. Valituskelpoisessa päätöksessä on liitteenä valitusohjeet, joita noudattaen perhehoitaja voi ilmaista eroavan näkemyksensä ja hakea muutosta asiaansa. Jos perhehoitaja ei pyynnöstään huolimatta saa päätöstä, perhehoitajan on mahdollista tehdä kantelu aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Jos kunnan ja perhehoitajan välillä on erimielisyyttä toimeksiantosopimuksen tulkinnasta, eikä erimielisyyttä saada ratkaistua neuvottelun keinoin, perhehoitaja voi riitauttaa asian tekemällä hallintoriitahakemuksen hallinto-oikeuteen.

Katso myös UKK-vastaukset mistä perhehoitajan tukea koskevista asioista on tehtävä hallintopäätös, milloin perhehoitaja voi kannella omassa asiassaan aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kuinka hallintoriitahakemus tehdään?

Kulujen korvaaminen riippuu tilanteesta ja siitä, onko perhehoitaja vienyt asian hallinto- vai käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeus tarkastelee perhehoitajaa joskus yksityishenkilönä ja joskus ei. Jos perhehoitajaa tarkastellaan asiassaan yksityishenkilönä, hän ei joudu maksamaan oikeudenkäyntimaksua. Jos häntä ei tarkastella kyseisessä asiassa yksityishenkilönä, oikeudenkäyntimaksu on 260€.

Oikeudenkäyntimaksulla tarkoitetaan kustannusta, joka sisältää asiakirjojen vastaanottamisen, päätöksen tekemisen ja sen toimittamisen osapuolille. Ylimääräisistä kopioista pitää maksaa erikseen. Oikeudenkäyntimaksun on suuruudeltaan sama riippumatta siitä, onko käsittely suullinen vai ei.

Ratkaisu oikeudenkäyntikulujen maksuvelvoitteesta perustuu kohtuullisuusarviointiin. Oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että tämä joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Joissakin harvinaisissa tilanteissa perhehoitaja voi joutua maksamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja. Näin voi olla tilanteessa, jossa prosessilla ei ole ollut mitään menestymisen mahdollisuuksia. Laissa tilannetta kuvataan sanoilla ”ilmeisen perusteeton.” Myös viranomainen voi joutua korvaamaan perhehoitajan oikeudenkäyntikuluja.

Käräjäoikeus

Käräjäoikeudessa perhehoitaja maksaa oikeudenkäyntimaksun, ellei hän saa oikeusapua ilman omavastuuta. Oikeudenkäyntimaksun suuruus riippuu asiasta ja summa määräytyy tuomioistuinmaksulain 2§ mukaan.

Vahingonkorvausasiat käsitellään riita-asioina ja lähtökohtaisesti hävinnyt osapuoli maksaa toisenkin osapuolen oikeudenkäyntikulut. Tähän on joitain poikkeuksia. Lisäksi ns. osavoitto-tilanteessa eli toinen osapuoli voittaa osan ja toinen osan, on mahdollista, että molemmat vastaavat vain omista kuluistaan.

Käräjäoikeudessa kulut muodostuvat valtaosin asianajajien palkkioista. Palkkiot perustuvat ajankäyttöön ja riita-asioissa keskimääräinen palkkio on 200 – 250 e/h (+alv). Jos asianajajan aikaa kuluu esim. 15 tuntia, niin lasku on minimissään yli 3800 euroa.

Lisätietoa: Tuomioistuinmaksulaki (1455/2015)

Perhehoitaja voi tehdä hallintoriitahakemuksen hallinto-oikeudelle tilanteessa, jossa perhehoitaja ja kunta eivät pääse yhteisymmärrykseen toimeksiantosopimusta koskevasta seikasta, jota perhehoitaja pitää itsensä tai hoidettavan kannalta olennaisen tärkeänä.

Hallintoriitahakemuksella voi laittaa vireille esimerkiksi riidan irtisanomisajasta tai sopimuksen yksipuolisesta muuttamisesta. Asian vireillepano hallintoriitahakemuksena on siis eri asia kuin viranomaisen päätöksestä valittaminen (vrt. toimeksiantosopimus itsessään ei ole viranomaispäätös).

Ennen hallintoriitahakemuksen tekemistä perhehoitajan tulee varmistaa, että kaikki keinot asiasta neuvottelemiseen on käytetty, eikä muita vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi enää ole jäljellä.

Hallintoriitahakemuksen laatimisessa kannattaa käyttää apuna lastensuojeluun perehtynyttä lakimiestä. Aika-arvio hakemuksen tekemiseen kuluvasta ajasta on 5–10 tuntia. Tarkista myös onko sinulla mahdollisuus tulojesi perusteella oikeusapuun. Jos lakimiehen apuun turvautuminen ei ole mahdollista, hakemuksen voi tehdä myös itse.

Perhehoitaja voi toimittaa hallintoriitahakemuksen joko oman asuinkuntansa tai sijoittavan kunnan tuomipiirin hallinto-oikeuteen. (Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, 4. luku 22§). Katso Hallinto-oikeuksien yhteystiedot.

Hallintoriitahakemukseen kirjataan mitä asiaa riita koskee sekä perhehoitajan kunnalle asiassa esittämä vaatimus perusteluineen. Kerro hakemuksessasi lyhyesti ja ytimekkäästi tapahtumien kulku ja henkilöt, joiden kanssa olet asioinut. Hakemuksen liitteeksi kannattaa lisätä kaikki asiaa koskevat dokumentit, esimerkiksi toimeksiantosopimus ja sosiaalityöntekijän kanssa käydyt sähköpostikeskustelut.

Hallintoriita-asiassa voi varautua odottamaan päätöstä keskimäärin 6–12 kuukautta.

Asianajaja Jani Vuoti kertoo videolla perhehoidon toimeksiantosopimukseen liittyvien riitojen ratkaisemisesta.

Katso myös UKK – vastaus Perhehoitajan oikeusturva: Tuleeko perhehoitajalle oikeudenkäyntikuluja, jos hän vie asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi?