Perhehoitajan työnohjaus

Työnohjaus on luottamuksellista ja vuorovaikutuksellista oman tehtävän tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Perhehoitajan tehtävä ulottuu koko hänen elämänpiiriinsä: siinä yhdistyy yksityinen perhe-elämä ja vaativa julkinen hoitotehtävä.

Työnohjaus voi toteutua yksilötyönohjauksena, perhehoitajaparin yhteisenä työnohjauksena tai vaikkapa ryhmätyönohjauksena. Työnohjausta järjestäessä työntekijän ja perhehoitajan onkin tärkeää yhdessä pohtia työnohjauksen toteuttamisen tapaa: yhteen tilanteeseen yksilötyönohjaus on sopiva, kun toisessa paremmin voisi palvella vaikkapa ryhmätyönohjaus.

Milloin työnohjausta tarvitaan? Työnohjaus on paikallaan silloin, kun perhehoitaja kokee tarvitsevansa yhteistyökumppaneiden tuen lisäksi ulkopuolista peilausta omaan tehtäväänsä, jaksamisensa tueksi. Työnohjaustarpeen voi synnyttää kriisi tai vaativa arjen tilanne, kuten sijoituksen yhtäkkinen päättyminen tai hoidettavan vaativahoitoisuus.

Perhehoitaja voi hyötyä työnohjauksesta myös yllättävässä, uudessa vaiheessa tehtävässään. Tällaisia prosessin vaiheita voi olla esimerkiksi uuden hoidettavan tulo perheeseen tai perhehoidon päättyminen.

Työnohjauksen ei tarvitse aina olla ratkaisu ongelmatilanteessa, sillä työnohjaus auttaa perhehoitajan identiteetin rakentamisessa ja sen myötä oman aseman ja toiminnan ymmärtämisessä osana prosessia.

Työnohjauksen järjestämisestä vastaa sijoittava hyvinvointialue toimeksiantosopimuksessa sovitulla tavalla. On tärkeää, että perhehoitajan työnohjaaja on tehtäväänsä koulutettu, riittävän neutraali organisaation ulkopuolinen henkilö, jolla on tietoa perhehoidon kentästä.

Mistä työnohjaaja? Perhehoitoliiton järjestämän työnohjaajien täydennyskoulutuksen käyneiden työnohjaajien yhteystiedot on koottu sivuillemme työnohjaajapankkiin.

Tutustu: Työnohjaus sijaisvanhemmuuden tukena -opas

Katso opasvideo: