Vammaispalvelulakiin ei tule sisällyttää henkilökohtaisen avun voimavararajausta
Perhehoitoliitto on antanut lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriön ehdotukseen uudeksi vammaispalvelulaiksi. Liiton mukaan lakiehdotuksessa on sekä huolestuttavia että hyviä piirteitä.
Lausunnossaan Perhehoitoliitto esittää, että ehdotuksesta poistetaan henkilökohtaiseen apuun esitetty voimavararajaus, koska toteutuessaan rajaus olisi syrjivä ja lisäisi epätasa-arvoisuutta. Heikennystä nykyiseen verrattuna olisi myös ehdotettu kuljetusomavastuuosuuden periminen. Liiton mielestä vammaispalveluista perittäviä maksuja tulisi alentaa.
Erityinen tuki mahdollistaa tärkeitä palveluita
Perhehoitoliitto pitää hyvänä lakiehdotuksen kohtaa, jonka mukaan vammaisen henkilön lyhytaikainen huolenpito olisi toteutettava ensisijaisesti vammaisen henkilön kotona esimerkiksi kotiin annettavana perhehoitona tai perhehoitona perhehoitajan kodissa, jos vammainen henkilö ja hänen läheisensä toivovat niin.
Perhehoitoliitto pitää hyvänä lakiehdotuksen kohtaa, jonka mukaan vammaisen henkilön lyhytaikainen huolenpito olisi toteutettava ensisijaisesti vammaisen henkilön kotona.
Niin ikään positiivista on lakiehdotukseen sisältyvä erityinen tuki, joka mahdollistaisi kehitysvammaisille ja vastaavaa tukea tarvitseville ihmisille erityisen tärkeitä palveluita. Liitto pitää hyvänä myös esitettyä uudistusta, jonka mukaan vammaisen henkilön oman elämän tarpeet huomioitaisiin kuljetuspalveluiden toiminnallisten lähikuntien määrittelyssä.
Palveluita myös lievemmin kehitysvammaisille
Perhehoitoliitto huomauttaa, että lakiehdotukseen kirjattu vaatimus henkilön toimintakyvyn olennaisesta heikentymisestä rajaisi lain soveltamisalan ulkopuolelle esimerkiksi lievemmin kehitysvammaisia ja neurokirjon henkilöitä. Lisäksi sosiaalisen toimintakyvyn puuttuminen soveltamisalasta rajaa pois mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuden saada palveluja lain perusteella.
Perhehoidossa olevien kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta ja itsenäistymistä tulisi tukea tarjoamalla heille pääsy esimerkiksi kesäleireille samaan tapaan kuin läheistensä kanssa asuville kehitysvammaisille tarjotaan.
Perhehoitoliitto nostaa lausunnossaan esiin myös sen, että perhehoidossa olevien kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta ja itsenäistymistä tulisi tukea tarjoamalla heille pääsy esimerkiksi kesäleireille samaan tapaan kuin läheistensä kanssa asuville kehitysvammaisille tarjotaan. Liitto katsoo myös, että perhehoidossa oleville kehitysvammaisille henkilöille tärkeistä työ- ja päivätoiminnoista pitäisi säätää sosiaalihuoltolain sijaan vammaispalvelulaissa.
Perhehoitajien osaamiseen ja tukeen panostettava
Liitto muistuttaa, että kodin ulkopuolinen asuminen tulee järjestää lapselle vammaispalvelulain nojalla, jos palvelun tarve perustuu lapsen vammaan eikä lastensuojelullista tarvetta ole. Asumisen järjestäminen perhehoitona edellyttää panostusta toimeksiantosuhteisten perhehoitajien osaamiseen ja tukeen sekä oikeutta saada esteettömän asumisen tukea myös toimeksiantosuhteiseen perhekotiin ja tarvittavia varusteita autoon.
Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa.
Vammaispalvelulain uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa. Nykyinen vammaispalvelulaki on tarkoitus kumota, ja uuteen lakiin sisällytetään säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. Laki tulisi voimaan pääosin jo 1.1.2023.
Lisätiedot
- Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1442.
- STM: Vammaispalvelulain uudistaminen