Perhehoidon suosio kovassa kasvussa: Jo yli 3 300 ikäihmistä saa perhehoitoa

Taulukko perhehoitoa saaneista ikäihmisistä vuodelta 2021.
Kuvitus: Jonna Markkula

Ikäihmisten perhehoito on ottanut harppauksen eteenpäin palvelujärjestelmässä. Sitä on tarjolla lähes kaikilla hyvinvointialueilla, ja uusimman selvityksen mukaan jo 3 300 ikäihmistä sai perhehoitoa vuonna 2021. Ikäihmisten perhekoteja Suomessa oli noin 250.

Vielä vuonna 2017 vain vajaa puolet kunnista ja yhteistoiminta-alueista järjesti ikäihmisten toimeksiantosuhteista perhehoitoa ja perhehoidossa oli noin 1 300 vanhusta. Erityisesti kiertävien perhehoitajien määrä on kasvanut viime vuosina. 

– Perhehoito on huomaamatta kirinyt jo varsin lähelle kevyen palveluasumisen asiakasmäärää. Jos kehitys on jatkossa yhtä nopeaa, perhehoito nousee jo lähivuosina kansallisesti varteenotettavaksi osaksi vanhuspalveluiden järjestelmää, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Sari Kehusmaa arvioi.

Alueiden välillä isoja eroja

Perhehoidon yleisyyttä ja siihen liittyviä toimintakäytäntöjä selvitettiin THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannassa yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa. 

Perhehoitoon pääsyssä on eroja hyvinvointialueiden välillä, koska perhehoito on vakiintunut vaihtelevasti alueiden palveluvalikoimaan. Kaikilla hyvinvointialueilla ei vielä ole perhehoitoa. Eniten tarjontaa on Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa.

– Perhehoitoa on tarjolla alueilla, joissa sitä on suunnitelmallisesti kehitetty. On myös alueita, joilla perhehoitoa ei ole ehkä tunnistettu ikäihmisten hoivan vaihtoehdoksi eikä tästä syystä vielä kehitetty. Ikäihmiset ja heidän läheisensä eivät välttämättä osaa kysyä perhehoitoa eivätkä palveluohjaajat tunne perhehoidon eri mahdollisuuksia riittävästi, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen kertoo.

Täydentää ikäihmisten palveluja

Perhehoito sopii ikääntyneelle, jolla on vaikeuksia selviytyä arjesta mutta joka ei vielä tarvitse esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista. Perhehoito on toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva palvelu. Se on käytettävissä esimerkiksi kotihoidon rinnalla. Perhekoti tarjoaa turvallisen kodin ja perheen silloin, kun yksin asuminen ei enää onnistu.

– Perhehoito sopii moneen. Se on esimerkiksi kotoisa vaihtoehto järjestää omaishoitajien vapaat. Perhehoito täydentää ikääntyneiden palveluja. Se voi olla hyvä ratkaisu tilanteessa, jossa muistisairas henkilö kokee arjen haasteiden lisäksi turvattomuutta ja toimettomuutta. Näihin haasteisiin kotihoidolla voi olla vaikea vastata, kuvailee THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen

Perhehoidon lisäämiseksi tarvitaan hyvin organisoitua perhehoitajien valmennusta, perhehoitajien hyvinvointia tukevia toimia, tiedotusta perhehoidosta potentiaalisille asiakkaille, palveluohjaajien osaamisen vahvistamista ja perhehoidon vakiinnuttamista palveluvalikkoon.

Lisätiedot

Avainsanat: , , , , , ,

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *