Perhehoitoliiton poliittiset tavoitteet
Lapsen tai aikuisen hoidon järjestäminen perhehoitona on inhimillinen ja kustannustehokas vaihtoehto. Toimeksiantosopimuksella yhteiskunta siirtää julkisen hallintotehtävän eli hoivan ja huolenpidon yksityisen henkilön eli perhehoitajan vastuulle.
Perhehoito on olennainen osa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevaa sosiaalipalvelujen kokonaisuutta. Perhehoitoa ei kuitenkaan ole ilman perhehoitajia. Jotta tehtävä on turvallinen perhehoitajalle, Perhehoitoliitto edistää seuraavia poliittisia tavoitteita:
- Perhehoitolain uudistamista on edistettävä.
- Kaikkien perhehoitajien sosiaaliturvaa on parannettava.
- Perhehoitajille on taattava oikeus kahden vuoden hoitovapaaseen, kun sijoitettava lapsi on 3–17-vuotias.
- Perhehoito on järjestettävä laadukkaasti eri hyvinvointialueilla ja perhehoidon eri muotoja yhdessä kehittäen.
- Perhehoidon mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä monipuolisemmin nuorten jälkihuollon järjestämisessä.
Tavoitteita on avattu seuraavassa tarkemmin:
1. Perhehoitolain uudistaminen on kirjattava hallitusohjelmaan
Seuraavan hallituksen tulee uudistaa perhehoitolaki, jotta perhehoitajien edellytykset toimia tehtävässään turvataan nykyistä paremmin. Asia on kirjattava hallitusohjelmaan.
Perhehoidon kokonaisuutta säätelee perhehoitolaki (263/2015). Kun sitä säädettiin, oli tarkoitus, että lain kehittämistyötä jatketaan muun muassa perhehoitajan sosiaaliturvan parantamiseksi. Tämä ei ole toteutunut, eikä nykyinen laki turvaa perhehoitajana toimimisen edellytyksiä riittävästi.
Perhehoitajan turvallisuutta voidaan lisätä muun muassa korjaamalla perhehoitolain niitä kohtia, joissa säädetään toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta. Näitä kohtia tulee parantaa huomioimalla perhehoidon monimuotoiset toteuttamistavat perhehoitolaissa nykyistä yksityiskohtaisemmin.
Perhehoitoliiton mukaan perhehoitolakiin pitää kirjata esimerkiksi, että toimeksiantosopimuksessa sovitaan viivästyskorosta, jos perhehoitajan hoitopalkkio ja kulukorvaus maksatus ei tapahdu toimeksiantosopimuksessa määrätyssä ajassa.
Perhehoitolain uudistustyössä on tarkasteltava myös muita perhehoidon järjestämiseen vaikuttavia lakeja, kuten hallintolakia, lastensuojelulakia, vammaispalvelulakia, kehitysvammalakia, sosiaalihuoltolakia, kotouttamislakia, lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, mielenterveyslakia ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä.
2. Kaikkien perhehoitajien sosiaaliturvaa on parannettava
Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan asema on turvaton ja sosiaaliturva riittämätön.
Hyvinvointialue siirtää toimeksiantosopimuksella julkisen hallintotehtävän – eli perhehoitoa tarvitsevan henkilön hoidon – perhehoitajalle, mutta ei kanna riittävästi tehtävän hoitamiseen liittyviä taloudellisia riskejä.
Perhehoitolaki jäi vuonna 2015 kesken; perhehoitajan sosiaaliturvan osalta siinä säädetään vain eläkkeen kertymisestä ja tapaturmavakuuttamisesta. Tämä työ on saatettava loppuun sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 2023 alkavalla hallituskaudella.
Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva parlamentaarinen komitea esitteli alkuvuodesta 2023 välimietinnössään vaihtoehtoisia sosiaaliturvan järjestämisen malleja. Perhehoitoliiton mielestä tarvitaan selvityshenkilö tai -ryhmä arvioimaan näiden mallien soveltuvuutta ja vaikutuksia niiltä osin, kuin ne koskevat toimeksiantosuhteisten perhehoitajien asemaa. Tämä on tarpeen, koska perhehoitajien sosiaaliturvan haasteet ovat erityisiä sekä tehtävän luonteen että sen monimuotoisuuden vuoksi.
Perhehoitoliiton mukaan etenkin seuraavat perhehoitajien sosiaaliturvan aukot on paikattava:
- Toimeksiantosuhteisilla perhehoitajilla tulee olla mahdollisuus jäädä hoitamaan sijoitettua lasta kahdeksi vuodeksi sijoitettavan lapsen ollessa 4–17-vuotias. Kahden vuoden hoitovapaalla varmistetaan sekä sijoitetun lapsen että sijaisperheen turvallista sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen ilman perhehoitajan riskiä työpaikan menettämisestä.
- Perhehoitajan irtisanomissuojaa on parannettava säätämällä, ettei irtisanomisaikaa voi sopia toimeksiantosopimuksessa perhehoitolain tarkoittamaa kahta kuukautta lyhyemmäksi. Irtisanomisajan on myös oltava palkkiollista.
- Hyvinvointialueen tulee maksaa hoitopalkkio perhehoitajan sairausloman omavastuuajalta, jotta perhehoitajalle ei jää aikajaksoa, jolloin hänellä ei ole taloudellista turvaa lainkaan.
- Perhehoitajuuden tulee olla hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta ilman aikarajaa. Tämä mahdollistaisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan perhehoitajuutta edeltävien ansioiden perusteella.
- Työttömyysturvan käsitteitä pitää selkeyttää. Lainsäädäntöön ja -tulkintaan on selvennettävä, mitä toimeksiantosopimussuhteisen perhehoitajan kohdalla tarkoittavat esimerkiksi sivutoimisuus, päätoimisuus, oman työn tekeminen, yrittäjäksi tulkitseminen ja ansaintatarkoitus.
- Jos perhehoito alkaa vuorotteluvapaan aikana, hoitopalkkiota ei tule huomioida tulona. Vuorotteluvapaa ja -korvaus mahdollistavat perhehoidon käynnistämisen.
Perhehoitajien sosiaaliturvaan liittyvät haasteet on ratkaistava nykyistä kattavammin ja aiheesta on tehtävä oma erillinen selvityksensä.
Lisätietoa:
- Perhehoitajien sosiaaliturvakysely (2020)
- Laki ja perheiden monimuotoisuus. Sanna Koulu, Ella Sihvonen & Anna Moring. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:22
3. Yhtenäisiä käytäntöjä hyvinvointialueille
Tulevien hyvinvointialueiden on toimittava valtakunnallisesti yhtenäisten perhehoidon toimintaohjeiden mukaisesti ja perhehoidon eri muodot on järjestettävä hyvinvointialueilla keskitetysti organisaatioittain.
Näin luomme yhdessä hyvää perhehoitoa hyvinvointialueilla:
- Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut muuttuivat merkittävästi vuoden 2023 alussa, kun vuosikausia suunniteltu sote-uudistus astui voimaan. Samassa rytäkässä toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille.
- Perhehoitoliiton tavoitteena on, että hyvinvointialueet ympäri maata ottaisivat käyttöön yhtenäiset perhehoidon toimintaohjeet. Lastensuojelun puolella toimintaohjeiden olisi hyvä perustua THL:n suosituksiin (THL 2021) ja ikäihmisten puolella esimerkiksi Sipilän hallituksen I & O -kärkihankkeen aikaansaannoksiin.
- Perhehoitoliitto kannustaa keskittämään perhehoidon eri muotojen koordinointia hyvinvointialueella.
- Tutustu myös Monimuotoiset perheet -verkoston huomioihin liittyen hyvinvointialueisiin. Perhehoitoliitto on yksi verkoston jäsenjärjestöistä.
Miksi ja miten perhehoitoon kannattaa satsata?
- Toimeksiantosuhteinen perhehoito on erinomainen tapa turvata niin alaikäisten, aikuisten kuin ikäihmistenkin mahdollisuuksia hyvään, lainmukaiseen ja kustannustehokkaaseen hoivaan, kasvatukseen ja huolenpitoon.
- Toimeksiantosuhteinen perhehoito saadaan järjestettyä parhaiten, kun järjestämisestä vastaavalla alueella on riittävä väestöpohja ja perhehoito on koordinoitu keskitetysti. Hyvinvointialueet ovat tällaisia tarpeeksi vahvoja toimijoita, jotka pystyvät turvaamaan perhehoidon erityisosaamista, perhehoitajien rekrytointia ja tukitoimia sekä valvonnan onnistumista.
- Toimeksiantosuhteinen perhehoito on inhimillinen ja kiintymyssuhteet mahdollistava vaihtoehto raskasrakenteisemmille asumisen ja hoidon muodoille. Se on myös tutkitusti edullisin kodin ulkopuolisen hoidon, hoivan ja tuen muoto.
- Esimerkiksi Kuusikkokuntien vuoden 2020 raportin mukaan lastensuojelun sijaishuollossa toimeksiantosuhteisen perhehoidon kustannukset olivat pienimmillään vain neljäsosan laitoshoidon kustannuksista.
- Hyvinvointialueita perustettaessa kannattaa varata riittävät talous-, henkilöstö- ja osaamisresurssit toimeksiantosuhteisen perhehoidon alueellista järjestämistä varten. Parasta tulosta syntyy luomalla yhdessä hyviä käytäntöjä. Maassamme on 20 alueellista perhehoitajien jäsenyhdistystä, joiden asiantuntemusta ei kannata jättää hyödyntämättä. Myös Perhehoitoliitto ry on valtakunnallisena perhehoidon asiantuntijajärjestönä valmis alueelliseen kehittämistyöhön.
Hyvinvointialueiden viranhaltijat ja muut päättäjät, varmistattehan, että alueellanne on:
- Hyvänperhehoidon edellytykset turvaava toimeksiantosuhteisen perhehoidon toimintaohje.
- Toimeksiantosuhteisen perhehoidon järjestämistä koordinoiva ohjausryhmä.
- Nimetyt lastensuojelun, vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoidosta vastaavat työntekijät.
- Selkeä vastuunjako perhehoidon järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavien tahojen välillä.
- Perhehoitajien ja perhehoidossa olevien henkilöiden osallisuuden ja asiantuntemuksen varmistavia toimintakäytäntöjä.
- Perhehoitajille järjestetty laadukas ja kattava tuki, joka tuo vetovoimaa ja pitovoimaa perhehoitoon.
4. Perhehoidon mahdollisuuksia on hyödynnettävä nykyistä monipuolisemmin nuorten jälkihuollon järjestämisessä
Jälkihuollolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tukea, jota tarjotaan yleisimmin nuorelle pitkään kestäneen huostaanoton päättymisen jälkeen. Sen tarkoituksena on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään.
Tutuin tapa järjestää jälkihuoltoa perhehoitona on se, että nuori jatkaa perhehoito- eli sijaisperheessä asumistaan täysi-ikäistyttyään ja saa tarvitsemansa tuen perhehoitajalta.
Perhehoidosta itsenäistyvät nuoret tarvitsevat ikätoveriensa tavoin tukea myös sen jälkeen, kun he ovat muuttaneet pois kotoaan eli perhehoitajiensa luota. Tuen järjestäminen perhehoitona tarkoittaa sitä, että perhehoitajat jatkavat nuoren tukemista samaan tapaan, kuin vanhemmat tavanomaisesti tukevat kotoa itsenäistyvää nuortaan.
Tässä tilanteessa on kysymys jälkihuollon järjestämisestä lyhytaikaisena tai osavuorokautisena perhehoitona.
Osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitaja tukee omaan asuntoon muuttanutta jälkihuoltonuorta tämän kotona tai nuoren käydessä perhehoitoperheessä. Perhehoidon tavoite voi olla esimerkiksi nuoren itsenäisen asumisen valmiuksien vahvistamisessa pyykinpesuineen ja ruuanlaittoineen tai asioiden hoitamisessa, kuten laskujen maksamisessa ja eri viranomaisten kanssa asioita hoidettaessa.
Lyhytaikainen perhehoito tarkoittaa jälkihuoltoikäisen nuoren lyhyitä jaksoja perhehoitoperheessä omaan asuntoon muuttamisen jälkeen. Perhehoidon tavoite voi tällöin olla esimerkiksi yksinäisyyden taakan keventäminen ja nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitäminen.
Osavuorokautista ja lyhytaikaista perhehoitoa voi yhdistää jälkihuoltonuoren tilanteeseen sopivalla tavalla. Perhehoitoa voidaan tarjota jälkihuoltona siihen asti, kun nuori täyttää 23 vuotta.
Lue lisää:
- Perhehoitoliiton tiedote 9.2.2023: Perhehoidon kilpailutusten epäkohdat uhkaavat jälkihuoltonuorten yksilöllisen tuen toteutumista
- Perhehoitoliiton tiedote 15.9.2023: Jälkihuollon ikärajaa ei tule laskea