Harkitsetko perhehoitajuutta? Huomioi ainakin nämä asiat ennakkovalmennuksesta

Sijaisvanhemmuuteen perehdyttävän PRIDE-valmennuksen punaisena lankana ovat tehtävässä tarvittavat valmiudet, jotka perustuvat sijoitettujen lasten tarpeisiin. Valmennuksessa tunnustellaan myös perhehoitajuuden mahdollisia vaikutuksia läheissuhteisiin.

PRIDE-valmennuksen opaskirjan kansikuva

Kiinnostus perhehoitajuuteen herää erilaisissa elämäntilanteissa. Monella voi olla sydämessään halua auttaa apua tarvitsevaa lasta tai kokea vanhemmuutta uudella tavalla. Jonkun elämäntilanne mahdollistaisi kotiin jäämisen sijoitetun lapsen kanssa, ja harkinta lähtee liikkeelle siitä. Joku miettii perhehoitajan tehtävää uutena ammatillisena tehtävänä elämäänsä. Nämä ja moni muu elämäntilanne ovat hyviä alkusysäyksiä lähteä PRIDE-valmennukseen harkitsemaan perhehoitajan tehtävää.

Ennakkovalmennukseen osallistuminen ei ole lupaus perhehoitajaksi ryhtymisestä.  Valmentajatahoa etsiessä kannattaa kuitenkin pysähtyä tarkastelemaan sitä, kenen kanssa yhteistyö tuntuisi mahdolliselta perhehoitajaksi ryhtyessä. Miten valmentajataho kertoo omasta toiminnastaan? Onko yhteistyö maantieteellisesti mahdollista?

Monella voi olla sydämessään halua auttaa apua tarvitsevaa lasta tai kokea vanhemmuutta uudella tavalla.

PRIDE-valmennus on yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtainen prosessi. Valmennuksen punaisena lankana ovat tehtävässä tarvittavat valmiudet, jotka perustuvat sijoitettujen lasten tarpeisiin. Harkitsijalla on mahdollisuus pohtia yksilökohtaisten tehtävien avulla omia elämänkokemuksiaan ja tutkia niitä perhehoitajuuden näkökulmasta. Perhekohtaisissa tapaamisissa keskustellaan perheen aikuisten kesken, mutta toimitaan myös perheessä jo asuvien lasten kanssa kuunnellen heidän ajatuksiaan mahdollisesta sijaisperheenä toimimisesta. Ryhmätapaamissa on mahdollisuus osallistua harjoituksiin ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa oman harkinnan tueksi.

Julkisen ja intiimin alueen limittyminen on perhehoidossa erityistä. Perhehoitaja toteuttaa julkista hallintotehtävää intiimillä sfäärillä yleensä omassa kodissaan, joskus myös hoidettavan kodissa. Julkinen hallintotehtävä, eli lapsen hoito- ja kasvatustehtävä, on myös yhteistyötä lapsen vanhemman ja lapselle tärkeiden ihmisten, lapsen sosiaalityöntekijän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.  

Valmennuksen punaisena lankana ovat tehtävässä tarvittavat valmiudet, jotka perustuvat sijoitettujen lasten tarpeisiin

Tätä julkisen ja intiimin elämänpiirin limittymistä pohditaan myös valmennuksessa. Valmennus antaa tietoa perhehoidosta, perhehoitajan tehtävästä sekä sijoitetun lapsen oikeuksista ja tarpeista. Sijoitetun lapsen asemaan eläydytään monin tavoin ja kuulostellaan, millaisia tunteita ja ajatuksia nämä asiat herättävät itsessä. 

Valmennuksessa voi tunnustella, miltä tuntuisi esimerkiksi yhteinen kasvatustehtävä lapsen vanhempien ja sosiaalityöntekijän kanssa. Entä se, ettei olisi oikeutta tehdä päätöksiä lapsen asiassa samalla tavalla kuin biologisen lapsen kohdalla? Mitä julkisen ja intiimin lomittuminen voisi arjessa tarkoittaa perhehoitajuutta harkitsevan lapsille. Mitä vaikutuksia perhehoitajuudella olisi läheissuhteisiin?


Hanna Piiroinen ja Sirpa Yli-Rekola ovat Pesäpuu ry:n kehittämispäälliköitä ja Anu Lehtosaari on Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö.

Avainsanat: , , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *