Sakki, lauma, heimo, perhe – Jokaisella lapsella on oikeus omanlaiseensa
Perhehoidossa olevalla lapsella on usein yksilöllinen verkosto, jossa hänelle läheisiä, merkityksellisiä ihmisiä voi olla monessa eri perheessä. Keskeistä on kuunnella lapsen kokemusta hänelle tärkeistä ihmisistä ja suosia arjessa hänen itsensä käyttämiä käsitteitä.
Lapsen oikeus perheeseen tarkoittaa lapsen oikeutta olla ensisijaisesti vanhempiensa hoidossa. Jos tämä ei ole lapsen suojelemisen vuoksi mahdollista, se tarkoittaa, että lapsella on oikeus säilyttää suhteet ja pitää yhteyttä vanhempiinsa, sisaruksiinsa sekä muihin sukulaisiinsa ja hänelle läheisiin ihmisiin.
Olemme sitoutuneet ihmisoikeussopimusten myötä kaikkien lasten – myös vammaisten lasten – oikeuteen kasvaa perheessä. Jotta lapsen oikeus kasvaa perheessä toteutuu, perheiden tulee saada tähän tarvitsemansa tuki. Lapsella on oikeus tavalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön.
Perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto, silloin kun se on lapsen edun mukaista. Vammaislakien mukaisia vammaisen lapsen kodin ulkopuolisia asumisvaihtoehtoja ovat perhehoito ja lapsille suunnattu avohuollon asumisyksikkö. Tämä alleviivaa tarvetta kehittää perhehoitoa ja perhehoitajan tukea, jotta myös vammaisuutensa vuoksi laaja-alaista tukea tarvitsevien lasten oikeus perheeseen toteutuu.
Perhehoitoon sijoitetun lapsen perhe näyttää usein lapsen näkökulmasta monimuotoisemmalta, ja lapsen oma näkemys tärkeistä ihmissuhteista on merkittävä.
Ihmisoikeussopimukset ja kansallinen lainsäädäntömme olettavat lähtökohtaisesti, että lapsen perhe muodostuu vanhempien lisäksi sisaruksista ja kenties muista lähisukulaisista, kuten isovanhemmista. Perhehoitoon sijoitetun lapsen perhe näyttää usein lapsen näkökulmasta monimuotoisemmalta, ja lapsen oma näkemys tärkeistä ihmissuhteista on merkittävä.
Perhehoidossa olevan lapsen kohdalla on tärkeää huomioida lapsen koko perhe. Lapsella on usein yksilöllinen ja omanlainen verkosto, jossa lapselle läheisiä, merkityksellisiä ihmisiä voi olla monessa eri perheessä. Keskeistä on kuunnella lapsen kokemusta hänelle tärkeistä ihmisistä ja suosia arjessa hänen itsensä käyttämiä käsitteitä.
Lastensuojelun asiakkuudessa tai vammaispalvelujen piirissä oleva lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ja hänelle kuuluvat samat oikeudet kuin kaikille muillekin lapsille.
Lapsen oikeuksien sopimuksessa ei mainita lapsen ystävyyssuhteita, mutta yleiskommentti nro 14 sisällyttää ystävyyssuhteet lapselle läheisiin ihmissuhteisiin. Yleiskommentissa myös todetaan, että lapsella on lähtökohtaisesti vapaus päättää ystävyyssuhteistaan. Aikuinen voi arvioida suhteiden turvallisuutta, mutta ei suhteen merkityksellisyyttä lapselle. Kasvatusvastuuseen kuuluu kuitenkin kysyä kenen kanssa lapsi on menossa, minne sekä sopia kotiintuloajoista.
Lapsen vertaissuhteiden, niin sisarussuhteiden kuin ystävyyssuhteiden, vaaliminen on merkityksellistä myös siksi, että lapsen oikeus vapaa-aikaan ja leikkiin toteutuu myös vertaissuhteissa. Vammaisen lapsen kohdalla vertais- ja ystävyyssuhteiden vaaliminen saattaa edellyttää henkilökohtaista apua tai kuljetuspalveluja.
Jaamme taatusti ajatuksen, että lastensuojelun asiakkuudessa tai vammaispalvelujen piirissä oleva lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ja hänelle kuuluvat samat oikeudet kuin kaikille muillekin lapsille. Käytännössä oikeuksien toteutuminen vaatii erityistä huomiota ja toimia. Tekoja meiltä aikuisilta!
Maria Kuukkanen, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö
Anu Lehtosaari, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö
Avainsanat: lapsen oikeuksien viikko, lapset, lasten oikeudet, lastensuojelun perhehoito, perheet, perhehoito, Perhehoitoliitto, sijaishuolto