Lasten oikeus tavata vanhempiaan ja sisaruksiaan on turvattava myös liikkumisrajoitusten aikana

Monimuotoiset perheet -verkosto, johon myös Perhehoitoliitto kuuluu, vaatii hallitusta huomioimaan mahdollisessa ulkonaliikkumiskiellossa perheiden erilaiset elämäntilanteet. Rajoitukset eivät saa kohdistua kohtuuttomasti yhden vanhemman perheisiin tai yksin eläviin ihmisiin. Myös lasten oikeus tavata vanhempiaan ja sisaruksiaan on turvattava.


Mediassa 9.3.2021 olleiden tietojen mukaan hallituksen kaavailemat liikkumisrajoitukset lähtisivät siitä, että ihmiset saisivat liikkua ulkona vain samassa kotitaloudessa asuvien kanssa. Tämä linjaus on äärimmäisen ongelmallinen suuren osan perheitä näkökulmasta.

”Ohjeistus on ydinperhekeskeistä ja jättää huomiotta esimerkiksi sen, että useammassa kuin joka kolmannessa perheistä lapsella on kaksi kotia tai vain yksi arjessa läsnä oleva vanhempi.”

-Anna Moring


– Tällaisena rajaus toistaisi sitä ongelmaa, mikä koronaohjeissa on kautta linjan ollut: ohjeistus on ydinperhekeskeistä ja jättää huomiotta esimerkiksi sen, että useammassa kuin joka kolmannessa perheistä lapsella on kaksi kotia tai vain yksi arjessa läsnä oleva vanhempi, huomauttaa Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.

Erityinen huoli verkostolla on yhden vanhemman perheistä, joita on noin 22 prosenttia kaikista suomalaisista lapsiperheistä, sekä yksinasuvista, joita Suomessa on yli 1,2 miljoonaa. Nämä ihmiset ovat kärsineet tähänastisista rajoitustoimista kohtuuttomasti. Liikkumisrajoitusten myötä tapahtuva täydellinen eristäminen uhkaa pahentaa heidän tilannettaan entisestään.

Näissä tilanteissa ihmisille on annettava mahdollisuus tavata jotakuta läheistä ihmistä. Esimerkiksi Britanniassa ja Belgiassa sallitaan yksin eläville yhden tai kahden muun ihmisen kanssa kasvokkaisen kontaktin pitäminen.

Erityinen huoli verkostolla on yhden vanhemman perheistä, joita on noin 22 prosenttia kaikista suomalaisista lapsiperheistä, sekä yksinasuvista, joita Suomessa on yli 1,2 miljoonaa.



Myös tapaamisoikeuksien toteutumisessa voi olla haasteita, jos rajoitusten perustaksi otetaan samassa kotitaloudessa asuminen. Esimerkiksi sisarukset, jotka ovat eri kodeissa kirjoilla, mutta asuvat vuoroviikoin samassa kodissa, on huomioitava sääntelyssä. Samoin tilanteet, joissa lapset asuvat yhdessä kodissa ja vanhemmat asuvat vuorotellen muualla. Kaikissa perheissä ei myöskään ole voimassa olevaa tapaamissopimusta, jonka perusteella rajanvetoa voisi tehdä.

– Lähipiirin tai perheen määritteleminen vain samassa kotitaloudessa asuviksi on ongelmallinen. Liikkumisen rajoittamisessa on huomioitava perheiden erilaiset elämäntilanteet. Perheille on annettava harkintavaltaa omaan tilanteeseensa sopivien järjestelyjen löytämiseksi ja niiden ilmoittamiseksi, Moring toteaa.

”Lähipiirin tai perheen määritteleminen vain samassa kotitaloudessa asuviksi on ongelmallinen.”

-Anna Moring



Erityisiä huomioitavia tilanteita on myös lastensuojelun perhehoidossa, jossa kevään koronarajoitusten kohdalla oli ongelmia esimerkiksi lasten kotilomien toteutumisessa. Myös lasten tukiperheissä käymisessä on haasteita. Viime kevään kokemuksesta tiedämme, että huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti lastensuojelulain 63§:n soveltamiseen tapaamisten rajoittamisessa.

Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Adoptioperheet ry, Familia ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen Monikkoperheet ry, Nuoret Lesket ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry.

Lue tiedote STT-infon sivuilta tämän linkin kautta.

Avainsanat: , , , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *