Sisarussuhteiden vahvistamisen käsikirjasta tukea sijaisperheiden arkeen

Neljä poikaa istuu pöydän äärellä ja pelaa lautapeliä.
Kuva: Miska Korpelainen

Perhehoitoliitto on julkaissut Sisarussuhteiden vahvistamisen käsikirjan tukemaan sijaisperheen kaikkien jäsenten huomioimista ja sijaisperheiden sisarussuhteiden vahvistamista. Käsikirjan voi ladata maksutta tämän linkin kautta (pdf-tiedosto).

Sisarussuhteiden vahvistaminen ja koko perheen huomioiminen ovat hyvän perhehoidon toteutumisen edellytyksiä. Niiden avulla voidaan myös ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja voimaannuttaa perhettä.


Käsikirja on suunnattu ensisijaisesti sijaisperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Siitä voivat hyötyä myös perhehoitajat, jotka kaipaavat yhteistä tekemistä tai uusia näkökulmia perheensä arkeen tai antavat vertaistukea toisille perhehoitajille. 

Sisarussuhteiden vahvistaminen ja koko perheen huomioiminen ovat hyvän perhehoidon toteutumisen edellytyksiä.

Kirjassa kuvataan erilaisia käytännön keinoja huomioida koko sijaisperhettä ja vahvistaa sisarussuhteita. Olennaista on, ettei toiminnan tarvitse olla kallista tai aikaa vievää; se voi hyvin toteutua myös olemassa olevien rakenteiden puitteissa niissä hetkissä ja paikoissa, joissa lapsia ja perheitä muutoinkin tavataan.

– Koko perheen huomioiminen ja sisarussuhteiden vahvistaminen toteutuu pääasiassa sijaisperheen arjessa sekä perheiden ja työntekijöiden yhteistyössä. Pohjimmiltaan kysymys on ajattelutavasta, joka vaikuttaa havaintoihin, tulkintoihin ja toimintaan, käsikirjan kirjoittanut Perhehoitoliiton hankepäällikkö Emilia Säles sanoo.

Käytännön apukeinoja laatukriteereistä lautapeliin

Sisarussuhteiden vahvistamisen käsikirjassa esitellään myös Meidän sakki -laatukriteerit. Niiden tavoitteena on tukea perhehoidon järjestäjiä ja tuottajia sekä perhehoitoperheitä arvioimaan, miten koko perheen huomioiminen toteutuu käytännössä ja miten sitä voisi kehittää.

”Koko perheen huomioiminen ja sisarussuhteiden vahvistaminen toteutuu pääasiassa sijaisperheen arjessa sekä perheiden ja työntekijöiden yhteistyössä.”

-Emilia Säles


Keveimmillään laatukriteeristöä voi käyttää muistilistana tai nykytilan arvioinnin työkaluna. Parhaiten kriteerit kuitenkin palvelevat perhehoidon kehittämistä silloin, kun niiden käyttö on suunnitelmallista ja toistuvaa.


– Perhehoitajat ja työntekijät voivat täyttää lomakkeet esimerkiksi vuoden alussa. Tämän jälkeen sovitaan kehittämiskohteet ja lomakkeet täytetään määräajan jälkeen uudelleen, Säles kertoo.


Käsikirja kokoaa yksiin kansiin myös Perhehoitoliiton Meidän sakki -hankkeen (2018–2021) aikaansaannokset. Niihin lukeutuvat esimerkiksi Meidän sakki -ajattelumalli ja -sisarusryhmät sekä lautapelin ja tehtäväkansion kaltaisia materiaaleja, joiden avulla perheet voivat vahvistaa itse vuorovaikutussuhteitaan arjessaan.

Lisätiedot:

Avainsanat: , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *