Sosiaaliturvasoppaa sinullekin!
Joskus tuntuu, että perhehoitajan sosiaaliturva on harakan keittämää huttua, jonka resepti on varsin vaikeaselkoinen. Esittelemme kolme tapaa selkeyttää reseptiä ja siten parantaa perhehoidon toimintaedellytyksiä.
Muistatkos lasten lorun harakasta, joka keittelee huttua? Niin mekin! Joskus tuntuu, että perhehoitajan sosiaaliturva on juuri tuo huttu.
Ratkoja, ratkoja sosiaaliturvasoppaa keittää,
hännällänsä hämmentää, käyttää sulkakämmentään.
Tulokäsitteen, ansaintatarkoituksen sekaan laittaa
– vahingossa kulukorvauksetkin soppaan nakkaa.
Nappaa takataskusta tarkastelujakson, vuositulon,
– unohti kuitenkin hoitopalkkion.
Nokallansa soppaa maistaa; joku toinen yrittäjyyttä ja omaa työtä sekaan paiskaa.
Lähtee kaivolle reseptiä tarkistamaan,
– siinäpä sanotaan: perhehoitoa lisää halutaan!
Ryhtyy sosiaaliturvasoppaa jakamaan,
antaa tuolle, antaa tuolle – mutta perhehoitajallepa ei riitäkään.
Hyppää kivelle, hyppää kannolle, lentää suuriin puihin.
Hups vaan kupperiskeikkaa, meni sopat toisten suihin!
Perhehoitajan sosiaaliturvan resepti on vaikea. Tarvittaisiin perhehoitoon perehtynyt sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä selvityshenkilö ottamaan siitä selkoa ja paikantamaan puutteet. Emme voi ummistaa silmiä sosiaaliturvan epäkohdille. Jos teot perhehoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi puuttuvat, emme myöskään voi ylpeillä sillä, kuinka ikäihmisten perhehoidon lisääminen oli Sipilän hallituksen I & O -kärkihankkeen tavoite ja lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon mahdollisuutta on arvioitava ensisijaisena vaihtoehtona.
Perhehoitajan sosiaaliturvan resepti on vaikea. Tarvittaisiin perhehoitoon perehtynyt sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä selvityshenkilö ottamaan siitä selkoa ja paikantamaan puutteet
Sosiaaliturvakyselymme (N=583) vastauksissa korostui perhehoitotehtävän turvattomuus erityisesti tilanteissa, joissa perhehoito päättyy äkillisesti tai perhehoito on vähäistä. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoitajista hieman yli 70 prosenttia kertoi tilanteista, jolloin perhehoidon palkkiot ovat ennakoimattomasti pudonneet. 44 prosenttia vastaajista kertoi, että hän tai puolisonsa oli irtisanoutunut palkkatyöstä perhehoitotehtävän vuoksi – lastensuojelun perhehoitajista jopa joka toinen. Kolme neljästä lastensuojelun perhehoitajasta on jäänyt pois töistä tai vähentänyt palkkatöitä perhehoidon alussa.
Perhehoidon lisäämisen halun voimakkuus punnitaan sillä, miten sosiaaliturvan aukkoja lähdetään selvittämään ja puutteet korjataan. Ennen kattavaa selvitystä perhehoidon toimintaedellytyksiä voi parantaa esimerkiksi näillä kolmella tavalla:
- Parhaillaan uudistettavaa työsopimuslakia täydennetään toimeksiantosopimussuhteisten perhehoitajien osalta siten, että perhehoitajalla olisi oikeus kahden vuoden hoitovapaaseen riippumatta sijoitettavan lapsen iästä.
- Kunnan ja kuntayhtymän perhehoidon toimintaohjeisiin kirjataan, että kunta maksaa sairauspäivärahan omavastuuajalta palkkion, vaikka lapsen tai aikuisen hoito ei jatkuisikaan perhekodissa.
- Kunnan ja kuntayhtymän perhehoidon toimintaohjeeseen kirjataan myös, että toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika on aina vähintään kaksi kuukautta eikä sitä voi toteuttaa lyhyempänä.
Sosiaaliturvakyselymme (N=583) vastauksissa korostui perhehoitotehtävän turvattomuus erityisesti tilanteissa, joissa perhehoito päättyy äkillisesti tai perhehoito on vähäistä.
Tarvitaan tekoja! Perhehoitoliitto antaa lausunnon käsillä olevan työsopimuslain muutosehdotuksiin ja tekee työtä verkostoissaan perhehoitajan sosiaaliturvan parantamiseksi. Perhehoitaja, ole yhteydessä oman alueesi kansanedustajiin, kun työsopimuslaki on eduskunnan käsittelyssä!
Perhehoitoliitto tekee työtä yhdessä yhteistyötahojensa kanssa myös perhehoidon toimintaohjeiden kehittämiseksi. Perhehoidon järjestäjä, kutsu perhehoitajia alueellisiin työryhmiin perhehoidon kehittämiseksi!
Anu Lehtosaari ja Raija Leinonen, Perhehoitoliiton työntekijöitä
Avainsanat: perhehoitajat, perhehoito, Perhehoitoliitto, sosiaaliturva, työsopimuslaki