Hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimisvastuu kuuluisi sosiaalityöntekijälle, ei perhehoitajalle
Perhehoitoliitto on antanut lausunnon lakiesitysluonnoksesta, joka muodostaa pohjan Suomen hallituksen suunnittelemalle lastensuojelulain muutokselle.
Lausunnossaan Perhehoitoliitto toivoo, että lastensuojelulakia muutettaessa kiinnitettäisiin huomiota toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon erityispiirteisiin. Liitto muistuttaa, että perhehoito on lain mukaan lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto ja koskettaa merkittävää määrää sijaishuollon asiakkaita ja heidän läheisiään. Vuoden 2019 lastensuojelutilastojen mukaan toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa asui liki 60 prosenttia Suomen kaikkiaan yli 9 500 huostaanotetusta lapsesta ja nuoresta.
Perhehoito on lain mukaan lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto ja koskettaa merkittävää määrää sijaishuollon asiakkaita ja heidän läheisiään.
Perhehoitoliiton mielestä laadukkaan perhehoidon toimintaedellytykset voidaan taata tulevaisuudessakin muun muassa kehittämällä perhehoidon valvontaa ja ohjausta. Tämä onnistuisi esimerkiksi muuttamalla lastensuojelulakia niin, että toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimisvastuu olisi sosiaalityöntekijällä eikä perhehoitajalla.
Liitto korostaa, että hoito- ja kasvatussuunnitelman laatiminen vaatii sen tasoista erityisosaamista, jollaiseen perhehoitajan ennakkovalmennus ja tyypillinen sijoituksen aikainen täydennyskoulutus eivät anna valmiuksia. Tätä erityisosaamista taas on sosiaalialan ammattilaisilla. Jos vastuu hoito- ja kasvatussuunnitelmasta säädettäisiin viranomaiselle, sosiaalityöntekijät saisivat yhden lisävälineen perhehoidon ohjaukseen ja valvontaan ja perhehoitajat voisivat kohdentaa voimavarojaan entistä enemmän ydintehtäväänsä eli sijoitetusta lapsesta huolehtimiseen.
Hoito- ja kasvatussuunnitelman laatiminen vaatii sen tasoista erityisosaamista, jollaiseen perhehoitajan ennakkovalmennus ja tyypillinen sijoituksen aikainen täydennyskoulutus eivät anna valmiuksia. Tätä erityisosaamista taas on sosiaalialan ammattilaisilla.
Lakimuutoksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on säätää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärille yläraja. Esitysluonnoksen mukaan lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla vuodesta 2022 lähtien vastuullaan enintään 35 lasta ja vuodesta 2023 lähtien enintään 30 lasta. Perhehoitoliiton mielestä lapsiasiakkaiden sopiva maksimimäärä olisi 25. Tämä on myös sosiaalityöntekijöiden oma arvio riittävästä asiakasmitoituksesta esimerkiksi ammattijärjestö Talentian selvityksen mukaan.
Lakiesitysluonnokseen sisältyy muutosehdotuksia myös sijaishuollosta itsenäistyvän nuoren asumisharjoitteluun. Tulevaisuudessa asumisharjoittelu voisi toteutua nykyistä kauempana nuoren sijaishuoltopaikasta ja hän voisi siirtyä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle niin, että sijaishuoltopaikka pysyisi silti samana. Perhehoitoliitto kannattaa esitystä, sillä se yhdenvertaistaisi sijoitettujen nuorten asemaa ikätovereihinsa nähden ja mallintaisi tavanomaista tapaa itsenäistyä lapsuudenkodista läheisten tuella.
Lastensuojelulain muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta. Lue lisää lakiesitysluonnoksesta ja siitä annetuista lausunnoista tämän linkin kautta Lausuntopalvelusta.
- Lisätiedot: kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, p. 040 310 1443.