Aikuinen: Näin voit auttaa sijaiskotinuorta tuntemaan, että hän on turvassa

Kysyimme nuorten ajatuksia siitä, mikä on lisännyt turvallisuuden tunnetta perhehoidossa. Turvallisen aikuisen merkitystä ei voi korostaa liikaa, kirjoittavat Tuulikki Mattila ja Merja Lehtiharju.

Ihmisellä on käsissään paperista tehtyjä ihmishahmoja.

Turvallisuuden tunne on tärkeä meille kaikille, mutta aivan erityisen tärkeää se on lapsille ja nuorille. Aikuisilla onkin merkittävä vastuu miettiä, millä kaikilla tavoin turvallisuutta voi lisätä ja mikä kaikki voi häiritä turvallisuuden tunnetta. 

Aikuisella on vastuu toimia hyvin nuorta ja lasta kohtaan. Tämä on erityisen tärkeää perhehoidossa oleville nuorille ja lapsille, koska heidän kokemusmaailmaansa saattaa kuulua tavanomaista enemmän hankalia turvattomuuteen liittyviä asioita.

Kysyimme nuorten ajatuksia siitä, mikä on lisännyt turvallisuuden tunnetta perhehoidossa. Lämmin kiitos Perhehoitoliiton nuorisotyön kehittäjäryhmä Tilkkutäkin nuorille vastauksista!

Nuorten mielestä turvallisuuden tunnetta lisää kuulluksi tuleminen ja ilmapiiri, jossa omia tunteitaan voi kertoa vapaasti. On tärkeää, että aikuinen kysyy nuoren kuulumisia ja on kiinnostunut myös saamastaan vastauksesta.  

Nuorten mielestä turvallisuuden tunnetta lisää kuulluksi tuleminen ja ilmapiiri, jossa omia tunteitaan voi kertoa vapaasti.

Turvallisuuden tunnetta lisäävät turvalliset aikuiset, joista nuorelle välittyy viesti siitä, että he suojelevat, tukevat ja luottavat nuoreen kaikenlaisissa tilanteissa. Nuoret kokivat myös, että turvallisuutta lisää ympäristö, jossa ei ole paljon muuttuvia tekijöitä. 

Nuoret osasivat upeasti kuvata ajatuksiaan siitä, mistä he tietävät, että ovat turvassa perhehoidossa. Vastauksista ilmenee, että turvallisuuden tunnetta on sanoitettu ja näytetty aikuisten puolelta useaan kertaan, ja näin nuori voi luottaa siihen, että on turvassa ja hyväksytty sellaisena kuin on. Nuorille on tärkeää tuntea olevansa arvokas ja rakastettu.  

Nuorten kertoman mukaan turvallisuuden tunnetta vähentävät kodin huonot olot, pelko ja tilanteet, joissa aikuinen ei suojele lasta. Turhista asioista rankaisemista sekä alentavaa puhetapaa on tärkeä välttää. Aikuisten olisi muistettava kysyä nuorelta itseltään, eivätkä he saisi olettaa asioita ilman keskustelua. Turvallisuuden tunne vähenee, ellei asioista kysytä tai ellei ole paikkaa tai aikaa puhua omista tunteistaan tai kuulumisista perhehoidon arjessa. 

Nuoret kokivat, että hyvässä yhteistyössä on sovittu pelisäännöt, tapaamisia pidetään säännöllisesti, nuoren kuulumisia kysytään ja nuorta kuunnellaan. 

Perhehoitajan ja sosiaalityöntekijän välinen yhteistyö ja sen onnistuminen on tärkeää nuorten ajatuksissa. Nuoret kokivat, että hyvässä yhteistyössä on sovittu pelisäännöt, tapaamisia pidetään säännöllisesti, nuoren kuulumisia kysytään ja nuorta kuunnellaan. 

Nuoret kokivat myös, että luottamus omaa sosiaalityöntekijää kohtaa on merkityksellinen tekijä asioiden hoitamisessa. Nuoren luottamusta omaa sosiaalityöntekijää kohtaan lisäävät sosiaalityöntekijän aito kiinnostus, läsnäolo ja kuunteleminen. 

Nuoret pitävät tarpeellisena sitä, että nuori ja työntekijä saavat keskustella tapaamisissa myös kahden kesken. Lisäksi nuoret pitivät tärkeänä, että tieto liikkuisi sujuvasti perhehoitajan ja sosiaalityöntekijän välillä. 

Yhteistyön toimimattomuus on näyttäytynyt nuorille erimielisyyksinä ja huonona käyttäytymisenä, kun sosiaalityöntekijä ja perhehoitaja eivät ole tulleet toimeen tapaamisissa. Huonossa yhteistyössä nuorta ei huomioida, ei kysytä kuulumisia, asiat eivät etene tai tapaamisia ei ylipäätään ole. 

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *