Kysy sijoitetulta lapselta, ketkä kaikki ovat hänelle tärkeitä elämässä – Saatat yllättyä!

Sijoitetun lapsen perhekuviot ovat pullollaan ulkopuolisten oletuksia. Mutta ovatko lapselle tärkeitä suhteita juuri ne, joita me aikuiset näemme niiden olevan? Eivät aina! Lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita, Tove Lönnqvist, Hanna Piiroinen, Sirpa Yli-Rekola, Anu Lehtosaari ja Katariina Järvinen kirjoittavat. 

Kuvituskuva: Adobe Stock

Sisarussuhteiden vahvistamisesta perhehoidossa puhutaan, ja kokemusta hyvistä käytännöistä huomioida kaikkia perhehoitoperheen lapsia on jo paljon. Silti tehtävääkin on vielä jäljellä. Mikä sijaissisaruudessa on erityistä? Millaisia tunteita sisaruuteen liittyy, ja onko niille tilaa?  

Lapset ovat lapsia, olivatpa he sijoitettuja, sijoitetun lapsen syntymäperheessä asuvia tai perhehoitoperheen biologisia tai adoptoituja lapsia. Meidän aikuisten tehtävä on toimia niin, että kaikki lapset voivat kokea olevansa arvokkaita ja olemassa riippumatta asemastaan suhteessa muihin.  

Perhehoitoperheen toimintana se voi tarkoittaa avointa keskustelukulttuuria lasten kanssa siitä, mitä sisaruus perhehoitoperheessä asuville lapsille merkitsee. Kysymys on tavasta, jolla jokaisen lapsen ääni tulisi turvallisesti kuulluksi. Suhteiden tarkasteleminen ääneen voi antaa arvokasta tietoa siitä tuesta, mitä lapset perhehoitoperheen arjessa tarvitsevat nyt ja tulevaisuuden ihmissuhteitaan varten.  

”Kukaan sosiaalityöntekijä ei koskaan ihmetellyt, missä minä olin. Kiltit lapset eivät näy eivätkä kuulu.”

Sijaissisarus

Sosiaalityön näkökulmasta sisarussuhteiden vaaliminen voi tarkoittaa keskusteluja muidenkin kuin sijoitetun lapsen kanssa. Keskustelujen kautta on mahdollisuus saada tietoa, kuinka lapset ihmissuhteissaan voivat ja mitä he niistä ajattelevat. Myös pienillä teoilla on yhdenvertaisuuden näkökulmasta merkitystä; esimerkiksi tuliaisia viedessä niitä viedään kaikille. Siirtymätilanteet, kuten perhehoidon päättymiset, ovat perhehoidossa herkkiä kohtia, jolloin lasten keskinäisten suhteiden ennustettavuuden ja jatkuvuuden turvaamistehtävä on aikuisten.  

Lapsella on sisarusten ja vanhempien lisäksi muitakin tärkeitä ihmissuhteita, jotka saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Lapsen kokemus ihmissuhteen tärkeydestä saattaa muuttua, ja siksi suhteista on tärkeää keskustella aika ajoin. Meidän aikuisten on hyvä pysähtyä tunnistamaan omat oletuksemme lapselle tärkeistä suhteista: Kiinnitymmekö lapsen ja vanhemman yhteydenpitoon? Kuulemmeko aikuisen äänen voimallisemmin? Entä kuinka omat kokemuksemme ihmissuhteista vaikuttavat? 

Entä jos kysyisin säännöllisesti lapselta tai nuorelta, ketkä ovat hänelle tärkeitä ihmisiä? Usein lasten ajatukset tärkeistä ihmisistä tai vaikkapa merkityksellisistä suhteista lemmikkieläimiin jäävät aikuisten näkemysten varjoon, vaikka lemmikki saattaa edustaa lapselle turvaa. Lapsi tarvitsee konkreettista apua suhteiden ylläpitoon. Suhteet ja kohtaamiset voivat jättää vahvoja aistimuistoja lapsiin ja nuoriin. Suhteet voivat olla voimavara!  

Oletusten ja osallisuuden ristiriidat voivat herättää meissä kysymyksiä. Moninaiset perhesuhteet ja -kuviot saattavat olla lapselle usein tutumpia kuin aikuiselle. Pysähdytään kuuntelemaan, mitä lapset ja nuoret ajattelevat – ei kerran tai kaksi, vaan toistuvasti!  


Tove Lönnqvist, Pelastakaa lapset ry:n kehittämispäällikkö

Hanna Piiroinen, Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö 

Sirpa Yli-Rekola, Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö 

Anu Lehtosaari, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö 

Katariina Järvinen, sosiaalityön opiskelija (työharjoittelussa Perhehoitoliitossa) 

Kirjoittajat ovat intohimoisia lastensuojelun perhehoidon kehittäjiä. 


Kirjoitus perustuu alustuksiin ja monipuolisiin keskusteluihin alkuvuodesta 2023 järjestetyissä lastensuojelun perhehoidon asiantuntija-aamupäivissä. Tapaamisissa keskusteltiin alustusten innoittamana lapsille tärkeistä ihmissuhteista perhehoidossa. Tapahtumiin osallistui yhteensä 130 perhehoidon asiantuntijaa. Tapahtumat järjestetään vuosittain Pelastakaa Lasten, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun yhteistyönä. 

  • Pesäpuun erityisasiantuntija Milja Kaijanen luki tapaamisten alustukseksi otteita Sisaruustarinat-kirjasta (toim. Milja Kaijanen ja Mira Kivi). Blogin alkupuolella oleva lainaus on tästä kirjasta.  
  • Kokemusasiantuntijat Juhani IkäläinenJoonatan Ikonen ja Milla Latomaa sekä sosiaalityöntekijä Tanja Karhunen pohtivat tapaamisten alustuksessaan laajemmin merkittäviä suhteita perhehoidon arjessa ja sitä, kuinka niitä tulisi vaalia.  
Avainsanat: , , , , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *