Perhehoitolain uudistaminen on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan
Perhehoitoliitto pitää välttämättömänä, että perhehoitolain uudistaminen saadaan osaksi Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaa. Kun perhehoitolakia (263/2015) säädettiin, lain kehittämistyötä oli määrä jatkaa muun muassa perhehoitajan sosiaaliturvan parantamiseksi. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut, eikä nykyinen laki turvaa perhehoitajana toimimisen edellytyksiä riittävästi.
Koska toimeksiantosuhde ei ole työsuhde, toimeksiantosuhteinen perhehoitaja on heikossa ja epävarmassa asemassa verrattuna työsuhteessa oleviin ihmisiin. Perhehoitajan sosiaaliturvan osalta perhehoitolaissa (20§) säädetään vain eläkkeen kertymisestä ja tapaturmavakuuttamisesta. Perhehoitoliiton mielestä esimerkiksi irtisanomisaikaa koskevaa säätelyä tulee parantaa huomioimalla perhehoidon monimuotoiset toteuttamistavat perhehoitolaissa nykyistä yksityiskohtaisemmin.
Koska toimeksiantosuhde ei ole työsuhde, toimeksiantosuhteinen perhehoitaja on heikossa ja epävarmassa asemassa verrattuna työsuhteessa oleviin ihmisiin.
Toimeksiantosuhteisen perhehoidon käytännön toteutuminen nojaa perhehoitajan ja hyvinvointialueen väliseen toimeksiantosopimukseen. Nykyinen perhehoitolaki jättää hyvinvointialueille sopimusteknisen mahdollisuuden heikentää perhehoitajan asemaa. Perhehoitoliitto muistuttaa, että perhehoitajien asemaa toimeksiantosopimuksen osapuolena on kohennettava lainsäädännön tasolla, jotta perhehoitajuudesta saadaan nykyistä turvatumpi ja houkuttelevampi vaihtoehto.
Perhehoitolain uudistuksen aika on nyt! Uudistustyössä on tarkasteltava myös muita perhehoidon järjestämiseen vaikuttavia lakeja, kuten hallintolakia, lastensuojelulakia, vammaispalvelulakia, kehitysvammalakia, sosiaalihuoltolakia, kotouttamislakia, lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, mielenterveyslakia ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä.
Olennainen osa hyvinvointialueiden palvelukokonaisuutta
Perhehoito on olennainen osa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevaa sosiaalipalvelujen kokonaisuutta. Perhehoidolla voidaan vastata eri-ikäisten ihmisten hoivan ja huolenpidon tarpeisiin ihmisläheisesti ja kustannustehokkaasti sekä saada hoivatyöhön kaivattuja lisäresursseja.
Perhehoidolla voidaan vastata eri-ikäisten ihmisten hoivan ja huolenpidon tarpeisiin ihmisläheisesti ja kustannustehokkaasti sekä saada hoivatyöhön kaivattuja lisäresursseja
Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa hyvinvointialue siirtää julkisen hallintotehtävän – eli lapsen, nuoren, aikuisen tai ikäihmisen hoivasta ja huolenpidosta vastaamisen – yksityishenkilölle, perhehoitajalle. Perhehoitaja on valmennettu tehtävään ja todettu siihen soveltuvaksi. Hän toteuttaa perhehoitoa joko omassa kodissaan tai hoidettavan kotona.
Lastensuojelulaki määrittelee, että perhehoito on kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten ensisijainen sijaishuollon muoto. Perhehoidolla voidaan vastata niin ikään ikäihmisten kasvavaan hoivan ja huolenpidon tarpeeseen palvelulla, joka sijoittuu kotihoidon ja palveluasumisen välimaastoon. Uusi vammaispalvelulaki tuo hyvinvointialueille erityistä tukea tarvitsevien ihmisten perhehoitoon liittyviä velvoitteita, ja perhehoito tarjoaa vaihtoehtoja myös mielenterveyskuntoutujien asumiseen ja tukeen.
Lisätiedot
- puheenjohtaja Minna Ahokas, puh. 050 359 8514, minna.ahokas@perhehoitoliitto.fi
- toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju, puh. 040 310 1441, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi