Perhehoitoliitto esittää perhehoitajille oikeutta kahden vuoden hoitovapaaseen

Perhehoitoliitto on jättänyt lausuntonsa lakiluonnosesitykseen, jonka varaan hallitusohjelman mukainen perhevapaauudistus rakentuu. 

Lausunnossaan Perhehoitoliitto ehdottaa työsopimuslakiin kirjausta, jonka mukaan toimeksiantosuhteisten perhehoitajien oikeus hoitovapaaseen olisi jatkossa kaksi vuotta silloin, kun perhehoitoon sijoitettu lapsi on 4–17-vuotias. Liiton mukaan kahden vuoden hoitovapaa turvaisi sekä sijoitetun lapsen että sijaisperheen sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen ilman, että perhehoitajan täytyisi irtisanoutua työpaikastaan aloittaessaan perhehoitajan tehtävässä.

Kahden vuoden hoitovapaa turvaisi sekä sijoitetun lapsen että sijaisperheen sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen ilman, että perhehoitajan täytyisi irtisanoutua työpaikastaan aloittaessaan perhehoitajan tehtävässä.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa perhehoitajan jäämisen kotiin sijoituksen alussa sopimalla asiasta työnantajan kanssa. Perhehoitoliiton mukaan työnantajat ovat pääsääntöisesti melko joustavia, kun kyseessä on noin vuoden mittainen vapaa. Tiedossa on kuitenkin myös tilanteita, joissa perhehoitajaksi ryhtyvä työntekijä on joutunut irtisanoutumaan, kun hän ja työnantaja eivät ole pystyneet sopimaan riittävästä vapaasta sijoitetun lapsen hoitamiseksi.

Sijoittavat kunnat ja kuntayhtymät edellyttävät lähes poikkeuksetta, että perhehoitaja vastaa lapsen tarpeisiin päätoimisesti jäämällä kotiin vähintään ensimmäisen perhehoitosijoitusvuoden ajan. Tätä pidemmän päätoimisen kotona olon tarvetta on vaikea arvioida sijoituksen alussa ennen kuin lapsen ja perhehoitoperheen tilanne vakiintuu. 

Tiedossa on kuitenkin myös tilanteita, joissa perhehoitajaksi ryhtyvä työntekijä on joutunut irtisanoutumaan, kun hän ja työnantaja eivät ole pystyneet sopimaan riittävästä vapaasta sijoitetun lapsen hoitamiseksi.

Perhehoitoliitto muistuttaa, että irtisanoutumisesta koituu ongelmia myös silloin, jos perhehoitosijoitus purkautuu ennakoimattomasti. Irtisanoutuneella perhehoitajalla ei ole tällöin työpaikkaa, johon palata. Tällaiseen tilanteeseen voidaan päätyä esimerkiksi lapsen hoidettavuuden muuttuessa siten, että hän tarvitsee sijaishuollon sijaan laitoshoitoa. 

Sijaishuoltoa tarvitsevan lapsen hoito tulee lastensuojelulain mukaan järjestää ensisijaisesti perhehoitona, silloin kun se on lapsen edun mukaista. Suomessa on pula lastensuojelun perhehoitajista. Perhehoitoliiton mukaan lakimuutoksella voidaan parantaa perhehoitajaksi ryhtymisen edellytyksiä sekä perhe-elämän ja työn yhteensovittamista. Ilman muutosta yksittäinen perhehoitaja myös kantaa taloudellisen riskin hoitamastaan julkisesta hallintotehtävästä. 

Sijaishuoltoa tarvitsevan lapsen hoito tulee lastensuojelulain mukaan järjestää ensisijaisesti perhehoitona, silloin kun se on lapsen edun mukaista.

Perhehoitoliiton esittämän uudistuksen kustannusvaikutus olisi työnantajalle maksettava vuosilomakustannuskorvaus. Vanhempainrahan tai kotihoidon tuen kaltaiselle etuudelle ei ole tarvetta, sillä perhehoitaja saa tehtävästään kunnan tai kuntayhtymän maksamaa hoitopalkkiota. Perhehoitajan hoitovapaalle jääminen voidaan huomioida palkkion suuruudessa. 

Sanna Marinin hallitus pyrkii perhevapaauudistuksella muun muassa siihen, että hoitovastuu jakautuisi perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken ja perhevapaiden valinnan mahdollisuudet lisääntyisivät. Hallituksen tavoitteena on saada uudistuksen mahdollistavat lait voimaan elokuussa 2022.

Lisätiedot: kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, p. 040 310 1443.

Avainsanat: , , , , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *