Uuden vammaispalvelulain lykkääminen lisää epätietoisuutta perhehoitoperheissä
Perhehoitoliitto vastustaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen esitystä tarkentaa uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa ja lykätä sen voimaantuloa vuoden 2025 alkuun. Viime talvena hyväksytyn uuden vammaispalvelulain oli määrä tulla voimaan lokakuussa 2023.
Perhehoitoliitto muistuttaa lakiesitykseen jättämässään lausunnossa, että nykymuotoisena hyväksytty uusi vammaispalvelulaki veisi Suomea merkittävästi kohti YK:n vammaissopimuksen periaatteiden – kuten vammaisten ihmisten osallisuuden tukemisen, itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden – aiempaa parempaa toteutumista. Nyt on vaarana, että kehityksessä mennään taaksepäin.
– Vammaisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja niistä säästäminen on epäeettistä, liitto huomauttaa lausunnossaan.
Perhehoidossa lähes 1 200 vammaista ihmistä
Perhehoitoliitto toteaa myös, että perhehoito edistää omalta osaltaan vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja esimerkiksi vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteisöön ja yhteiskuntaan. Lain voimaantulon siirtyminen ja soveltamisalan mahdollinen muuttaminen huolestuttavat Perhehoitoliittoa, koska ne voivat heikentää vammaisten henkilöiden pääsyä perhehoitoon ja heidän oikeuksiaan välttämättömiin tukipalveluihin myös perhehoidon aikana.
– Asiakkaat tulevat perhehoitoon hyvinvointialueiden kautta, ja hyvinvointialueilla on valmistauduttu 1.10.2023 voimaan tulevaan lakiin. Epätietoisuus heijastuu nyt perhehoitoon ja myös asiakkaisiin ja perheisiin, Perhehoitoliitto korostaa.
Vuoden 2022 lopussa perhehoidossa oli THL:n tilastojen mukaan lähes 1 200 vammaista ihmistä. Lyhyt- ja pitkäkestoista perhehoitoa käytetään vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumisen, huolenpidon ja tuen järjestämiseksi. Se on inhimillinen ja kustannustehokas vaihtoehto laitosmaisemmille asumis- ja tukijärjestelyille.
Perhehoitoliiton mukaan lyhytkestoista perhehoitoa tarvittaisiin lisää etenkin vammaisille ja muille lapsille, joilla on muun muassa neuropsykiatrisista haasteista johtuvia tuen tarpeita. Uuden vammaispalvelulain turvin esimerkiksi autismi- ja neurokirjon ihmisten olisi mahdollista saada tarvitsemiaan palveluita nykyistä helpommin, sillä lain soveltamispiiriin kuulumista arvioitaisiin varsinaisten diagnoosien lisäksi myös ihmisen yksilöllisten tarpeiden ja sosiaalisen toimintakyvyn perusteella.
Uusi laki lisäisi perhehoidon painoarvoa
Uudistuvan vammaispalvelulain on arvioitu lisäävän perhehoidon painoarvoa. Uudessa laissa on esimerkiksi pykälä, jonka mukaan vammaisen lapsen kodin ulkopuolinen asuminen tulee järjestää ensisijaisesti perhehoitona.
Lisäksi uusi laki toisi läheistensä kanssa asuville vammaisille ihmisille oikeuden saada lyhytaikaista huolenpitoa silloin, kun läheisellä on esimerkiksi työ- tai opiskeluvelvoitteita tai tarve levätä. Tämä oikeus lisäisi lyhytaikaisten perhekotijaksojen ja kotiin annettavan perhehoidon tarvetta.
Hallituksen esitystä uuden vammaispalvelulain lykkäämisestä on kritisoitu muun muassa sen kiireisestä aikataulusta. Lykkäysesitys annettiin vasta noin kuukausi ennen kuin uuden lain määrä oli tulla voimaan. Muun muassa useat vammaisjärjestöt ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat vastustaneet voimaantulon siirtämistä.
Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käyty asiasta kiivasta vääntöä. Valiokunta päätyi lopulta 20.9.2023 kokouksessaan hyväksymään mietinnön, jossa se kannattaa hallituksen esitystä eli lain lykkäämistä vuoteen 2025. Oppositiopuolueiden edustajat esittivät mietintöön useita vastalauseita.
Lisäys 29.9.2023:
Eduskunta hyväksyi 27.9.2023 äänin 92–75 uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisen vuoteen 2025. Myös lain soveltamisalaa on tarkoitus tarkistaa.
Lisätiedot
- toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1441.
- Perhehoitoliitto.fi: Vammaisten lasten ja aikuisten perhehoito